perjantai 28. helmikuuta 2014

Kelieroja puhelimen kätköistä

Siirsin tänään vaihteeksi kuvia kameran muistista konelle talteen. Nämä ensimmäiset ulkoilukuvat o otttu tammi- ja helmikuun vaihteessa. Näissä näkee hyvin sen, kuinka pienessä ajassa lumi on sulanut lähes kokonaan pois. Eikä me asuta edes missään kovin etelässä!


Silloin tehtiin vielä lumiukkoja, vaikka ei tuota lunta maassa näytä tuolloinkaan ihan älyttömästi ollen.



Puhelin teki jonkun tämmöisen muka tosi siistin kuvan yhdistämällä pari kuvaa. Vahingossa valitsin tuommoisen asetuksista ja tämmöinen tuli. Varsinkin tuo musta palkki alareunassa on tosi siisti...


Kuukausi myöhemmin Aava on kasvanut ulos kaukalossa olleesta toppapussistaan ja ollaan vaihdettu kevyempää haalaria autoiluun. Ehdinpäs sittenkin pitää tätä ihanaista sydänhaalaria kaukalohaalarina! Kun mietin aiemmin, että se on huhtikuussa auttamattoman pieni, kun lämpimämmät kelit alkaa. Jotain positiivista siis ilmojen lämpenemisessä.


Lunta ei ole takapihan terassilla enää yhtään ja kirpparilta ostettu kumipuku pääsi käyttöön. Tuo on niitä Elloksen vanhemman mallin kurahaalareita, missä on kokonaan fleece sisällä. On muuten näppärä just näillä keleillä varsinkin päiväkodissa, kun eivät ala normi haalaria suihkuttamaan vaikka se vettä pitäisikin ja itse kun olen niin laiska ahtaamaan kuriksia muhkean toppahaalarin pälle.

Tämä on kokoa 116cm ja on oikeasti aika valtavan suuri. Hihoissa ja lahkeissa on varmaan se 15cm ylimääräistä. Vyötäröllä on kuitenkin todella hyvä kiristys, että saa kurottua tuon niin, että ei roiku päällä. Hanskat vaan liian pitkien hihojen päälle ja lahkeet kumpparin päälle, niin ei näytä enää yhtään liian suurelta.


Veeti on myös innostunut pyöräilemään ja on talvella jo kysellyt, että joko voi pyöräillä. Meidän tiet aurataan aika huonosti, joten pyörä on ollut talviteloilla tähän asti ja eilen käytiin vihdoin testaamassa, että joko sillä pääsisi eteenpäin. Pyöräiltiin vain puistoon ja takaisin. Tänään käytiin sitten melkein tunnin lenkki ja Veeti polki reippaasti 3,5km! Pisin matka mitä on ikinä polkenut. Kysyin aina, että palataanko, mutta Veeti halusi aina jatkaa. Hieman piti sorateilla ja ylämäessä avittaa, mutta muuten jaksoi polkea itse yhtään valittamatta. Syksyllä kun tuo matka puistoon (ehkä kilsa yhteensä) oli aina muka liian pitkä.



Tänään leivottiin myös sämpylöitä, että saatiin käytettyä eilisen jämäpottumuusit. Voin kyllä suositella muusin laittamista taikinaan, tuli todella hyvät sämpylät! Paljon normaalia pehmeämmät, eikä se pottu kuitenkaan maistunut läpi kamalasti.

Veeti nukkui kunnon unet kiukuttelematta ja Aavakin nukkui iltapäiväunilla normaalia pidempään. Miehen tultua töistä karkasin saman tien salille ja kauppaan. Ostin uuden salikortin eri salille, missä olen aikaisemmin käynyt ja kyllä maistui taas salitreeni hyvälle kuuden viikon kotitreenien jälkeen. Salilla ollessani mies oli mitannut Aavalta kuumeen, kun oli tuntunut kuumalta ja raukalla olikin 39 astetta kuumetta. Panadolilla oli alkanut onneksi heti laskea. Itse en ollut huomannut päivällä mitään! Tai sitten se kuume nousi vasta iltapäivällä, kun nukkui tosiaan normaalia pidemmät iltapäiväunet.



2 kommenttia:

  1. Nuo fleecevuorelliset ihan huippuja! itseäni ärsyttää normikuravaatteiden ahtaminen haalarin päälle. Kirjoitinkin tästä loppu syksyllä ja ovat nyt taas käytössä... http://syvalta.blogspot.fi/2013/10/loskakelien-ykkoset.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä meilläkin talvi- ja välikausikamppeet pitävät veden ja kotona ollaan menty pelkästään niillä ja olen suihkuttanut kurat vaan heti pois sisälle tultaessa. Hoidossa eivät vain ala suihkuttelemaan muuta kuin kurahousuja ja valittavat, kun tulee sitten kuraa ja hiekkaa kamalasti sisälle niin nämä alkavat suihkuttamaan eikä mun tartte ährätä kurahousuja toppahaalarin päälle. win-win situation :)

      Poista