Viiden päivän Norjan reissu ja kustannukset

Olen jo pari kesää haaveillut kesälomareissusta Norjaan ja vihdoin se tänä kesänä toteutui vähän yllättäen. Ei oltu sovittu mitään Norjan reissua, kunnes tuo mies tuli yksi päivä töistä kotiin ja ilmoitti, että hänellä olisi meille asuntoauto tiedossa, jos halutaan seuraavalla viikolla lähteä käymään Norjassa. Paniikilla siis kunnon Googletus, että mihin ehditään viidessä päivässä, mitä haluan nähdä ja mitä pakataan mukaan!

Tosiasiahan on, että viidestä päivästä kaksi menee täysin ajamiseen, joten perillä oloon jäi vain kolme kokonaista päivää. Tsekkasin reittiä Google mapsista ja päädyimme ajamaan Kilpisjärven kautta Lyngenin alueelle ja sieltä Senjan saarelle, jonka kiersimme ja tulimme Tromssan kautta sitten takaisin päin. Yritän ehtiä kirjoitella muutamasta paikasta vielä tarkemmat postaukset, mutta keskityn tässä postauksessa lähinnä yleiseen höpinään ja reissun kustannuksiin, koska ne tuntuivat Instan puolella kiinnostavan.

Yöpyminen

Yövyimme reissulla kerran tuolla maksuttomalla pysäköintialueella ja muutoin leirintäalueilla. Kumpikin sujui oikein hyvin ja leirintäalueiden hinta oli noin 40-50e sähkön kanssa yö kun meni meistä viidestä myös jotain henkilömaksuja. Kävimme tekemässä ruokaostokset jo Suomen puolella, jotta reissussa ei tarvinnut käyttää aikaa kaupassa käyntiin ja ruokien miettimiseen. Ruokia olikin sitten kätevä laittaa asuntoautossa esimerkiksi lauttajonossa odotellessa. Puskaparkkeja autolle löytyy hyvin Park4night-sovelluksesta ja sen avulla bongasimmekin ensimmäisen yöpaikkamme.

Ensimmäisen yön olimme Hattenin levähdyspaikalla, tästä pääset kartalle tallentamaan paikan. Tuo paikka oli tosi suosittu ja oli illalla jo autoja täynnä. Toki alue näytti vähän levittäytyvän alatasanteellekin ja sinnekin oli alkanut kerääntyä autoja. Paikalla oli todella siistit ilmaiset vessat ja mahdollisuus tyhjentää kemssa ja täyttää vesisäiliöt. Iso tie meni vieressä, mutta ei se ainakaan meitä haitannut. Paikalla oli myös pieni kahvio, mutta siihen en itse sen kummemmin tutustunut. Mies kävi ostamassa siitä aamukahvit. Tätä paikkaa suosittelen, jos muiden autojen tai vaunujen läsnäolo vieressä ei haittaa. Maisemat olivat myös huikeat!

Toinen yö oltiin Fjordbotn-nimisellä leirintäalueella Senjan saaren pohjoispäässä. Tuo alue oli pienehkö ja saatiin hyvä paikka ihan meren rannalta. Viereinen auto oli, kuinkas muutenkaan, suomalainen. Nähtiin varmaan enemmän suomalaisia kuin norjalaisia tuolla reissulla! Tällä leirintäalueella oli vain kaksi naisten suihkua, mikä aiheutti vähän jonoja ja seinällä luki lapussa, että illalla ei välttämättä tule enää lämmintä vettä. Meille vesi onneksi riitti ja lapsille oli sellainen ilmapomppujuttu leikkipaikalla. Ostettiin täältä pussi puita ja grillailtiin grillikodassa iltapalaksi makkaraa. Hyvin rauhallinen leirintäalue kaikkinensa. Vaikka alue oli rannan vieressä, ei veteen päässyt lasten harmitukseksi uimaan.

Fjordbotnin leirintäalueella

Senjalta mentiin lautalla yli Brensholmeniin ja ajettiin Tromssan kautta seuraavan yön leirintäpaikalle eli Svenby Tursenteriin. Tultiin tänne melko myöhään illalla, niin mies oli puhunut meille edullisen yön. Olikohan se joku reilu 30e. Tuokin oli ihan perushyvä leirintäalue ja siellä oli yllättäen myös paljon suomalaisia :D

 

 

Hassua oli se, että kun Suomen puolelta ylittää Norjan rajan, niin ei tarvitse ajaa kuin muutama kymmenen kilometriä ja maisevat ovat totaalisen eri näköiset mitä Suomen puolella! Tuntuu, että tuolla Norjan puolella oli koko ajan päällä sellainen vau-efekti, koska maisemat olivat niin hienoja ja erilaisia mitä meillä täällä Suomessa. Joka paikassa korkeita huippuja, joiden varsilta tuli alas monen kokoisia vesiputouksia.

Lautat

Menimme muistaakseni kolmella lautalla tuon muutaman päivän aikana aikaa säästääksemme. Lautoille kannattaa mennä hyvissä ajoin, ainakin niille suosituille kuten Senjalta lähtevälle/saapuvalle lautalle. Me menimme paikalle jo 2,5h ennen lautan lähtöä ja silti meitä ennen oli jo kymmenkunta autoa! Kun pääsimme lautalla Senjalta pois, vastapuolella oli varmaan 60 autoa odottelemassa lauttaa. En tiedä kerkesivätkö viimeisenä jonottavat edes illan viimeiseen lauttaan. Lautan maksua varten olisi voinut ladata jonkin sovelluksen, mutta ilmeisesti sen rekisteröinnissä kestäisi päivä tai pari. Meillä maksut hoitui niin, että ennen lauttaan ajoa työntekijä kiersi laitteen kanssa keräämässä autoilta maksut. Kun auto on ajettu lauttaan, lähdetään autosta yläkannelle tai sisätiloihin odottelemaan matkan ajaksi. Me kokkailtiin tosiaan tuossa pisimmällä odotuksella lounas jonottaessa, niin tuli käytettyä aika hyväksi.

Tietulleja meidän reitille ei ilmeisesti osunut, koska niistä ilmoitetaan kuulemma todella selkeillä kylteillä hintoineen. Niidenkään maksamista ei kannata murehtia, sillä kamerat kuvaavat rekkarit ja lasku tulee joskus kotia. Kuulin eräältä suomalaiselta sellaisen faktan, että Norjassa perustetaan tietulli tietylle pätkälle vain siksi aikaa, että se saadaan kunnostettua ja sitten tulli puretaan. Eli ei tavallaan kerätä ylimääräistä rahaa vaan vain sen verran, mitä sillä hetkellä tarvitaan. Tuo voisi olla Suomessakin ihan toimiva, jos sillä saisi tiet pysymään vähän paremmassa kunnossa. Tosin täällä ne tullimaksut jäisi kuitenkin lopun elämän ajaksi siihen tiettyyn kohtaan, mihin ne kerran on laitettu...

Kustannukset

Nyt päästäänkin sitten monen mielestä mielenkiintoisimpaa osioon, eli reissun hintaan. Keräsin kulut reissulta, että saimme tasattua niitä miehen kanssa, niin ajattelin jakaa niitä tännekin, että sinne matkaa suunnittelevien on helpompi hahmottaa, että mitä reissu voisi maksaa.

Jaoittelin karkeasti ryhmiin erilaiset kulut ja laskin tähän ns. pakolliset kulut. En sitä, että jos ostettiin vaikka Tromsson Normalista lapsille jotain, koska ne voi hyvin jättää omasta budjetista pois. Noihin ylimääräisiin kuluihin meni varmaan joku reilu 50e sisältäen parit jätskit ja tosiaan ne Normalin ostokset!

Ruoka: Yhteensä n.160e

Sisältää 116e Suomessa ruokakauppaan, lisäksi mennessä Ikealla 7.14e hodarit tarjouksesta pullineen sekä takaisin tullessa ABC:lla ruoka kaikille 36e. Tarjouksessa lasten ruuat olivat puoleen hintaan. Tämä osuus oli siis kohtuullisen edullinen viiden päivän ruuiksi. En kylläkään laskenut tähän menomatkan Candy worldin karkkeja :D

Bensa: 474e. Tämä oli selkeästi yksi isoimmista kulueristä, koska iso auto kuluttaa paljon. Dieselin hinta Norjassa ei ollut kovinkaan paljon Suomea kalliimpaa kuitenkaan. Pyöri siellä kahdensadan kruunun paikkeilla vähän paikasta riippuen. 

Asuntoauto: vuokraus 650e

Yöpyminen leirintäalueilla: 70e

Lauttamatkat: Senja-Brensholmen 23,10e, Breidvik - Svensby 23,87e, Yykeänmuotka - Olderdalen 32,2e yhteensä 79,17e

Parkkimaksut: Tromssa 5e ja Blåvatnet 17e

Yhteensä pyöristettynä noin 1500e viideltä päivältä. Tästä olisi voinut säästää lauttamaksut ( tosin sitten bensaa olisi mennyt enemmän), Blåvatnetin parkkimaksun jos olisi saanut auton tien varteen parkkiin (ei tiedetty, että maksu on noin jäätävä. Jos oltaisi tiedetty, oltaisi tultu yöpymään parkkikselle tuolla melkein samalla hintaa. Lisäksi myös leirintäalueista olisi voinut säästä. Jos lapsia ei olisi, todella halvalla pääsisi matkustamalla autossa niin, että takapenkit yöksi makuuasentoon ja patjat sinne, jolloin voisi ottaa hinnasta pois sekä asuntoauton vuokran, että leirintäaueet jos nukkuisi vain jossain puskaparkeissa. Eli onnistuu todella pienelläkin budjetilla!

Heräsikö jotain muuta kysyttävää reissusta tai sen kustannusksista?

Kuukausitason budjetointi

Tilasin loppuvuodesta Aikataidon kalenteriini saman firman Rahataitaja-paketin. Paketista koin itselleni hyödyllisemmäksi budjetointisivut, joihin voi suunnitella omaa rahankäyttöä jo etukäteen. Sain instan puolella kyselyä siitä, kuinka budjetoin menot ja ajattelin kirjoitella aiheesta oman postauksen. Olen itsekin juuri ottanut tämän uuden budjetoinnin käyttöön, joten kamalan pitkää kokemusta siitä ei ole, mutta ajattelin kuitenkin vähän valoittaa sitä ja uskon, että itselläkin tämä vielä elää jonkin verran. 

Mulla on kalenterissa siis Kuukausibudjetti-välilehti, mihin merkitsen kiinteät tulot eli palkan ja lapsilisän sekä arvion yritystuloista. Sitten asetan yleensä säästötavoitteet samalla. Säästämisestä on oma postaus täällä, mutta säästän itselle siis rahastoihin ja joskus osakkeisiin ja lapsille myös rahastoihin. Lisäksi mulla on jonkin verran myös kryptovaluuttaa. Välilehdellä on valmiiksi näppärästi tilaa esimerkiksi asumiselle/laskuille/veloille ja tuohon kirjaan ylös arviot seuraavan kuukauden menoista. Meillä pakolliset minun maksamat menot ovat esimerkiksi seuraavat:

- Hoitomaksu

- Nettiliittymä

- Puhelinliittymät minun sekä lasten

- Sähkö- ja vesimaksut raksalle sekä vuokra-asuntoon

- Vakuutukset

- Bensa

- Muut yksittäiset laskut sekä kodinhankinnat

-ruokaostokset, jos kuukauden ruokabudjetti paukkuu yli

Miehen tililtä menee sitten lainanlyhennys sekä rahaa ruokatilille. Jos ruokaraha ei riitä, ostan loput ruokaostokset sitten omalta tililtä. Lisäksi multa siirtyy miehen tilille pieni "kompensaatio", koska mun osuus kuluista on nykyisin pienempi, kun meillä ei ole enää autolainaa. Se oli siis ennen myös mun kulu ja poistui kun molemmat autot on nyt velattomia. Otettiin toisen auton ostoa varten pieni lyhennysvapaa, koska korot ovat nyt niin matalalla. Ei tarvinnut syödä säästötililtä pahan päivän varalle kerättyä puskuria ja muutamassa kuukaudessa saatiin rahat toiseen autoon.

Mimmit sijoittaa- podcastistä sain vinkin siihen, että eri asioille tulisi olla erilliset tilit. Mulla onkin ollut ennenkin monta tiliä eli käyttötili, yhteinen ruokatili miehen kanssa, lasten tilit, säästötili sekä erillinen tili yrityksen rahoille. Nyt perustin vielä yhden tilin, jonka nimi on palkkatili. Arvioin suunnilleen, paljonko pakollisiin laskuihin menee rahaa ja siirrän sen palkkapäivänä automaattisesti menemään tuolle palkkatilille. Summa on reilut puolet mun palkasta. Fiksu varmaan muutattaisi palkan maksettavaksi suoraan tuonne tilille, mutta itse en ole jaksanut sitä vaihtaa. Käyttötilille jätän sen verran rahaa, kuin ajattelin haluavani käyttää seuraavan kuukauden aikana. Koska esimerkiksi sähkölaskut eivät tule joka kk, laskin kuukausittaisen keskiarvon laskuista ja laskin summan sen mukaan. Sähkö- ja vesi ovat niitä eniten muuttuvia kustannuksia, mutta muut pysyvät aika lailla samoina, joten summa on helppo arvioida. Toisina kuukausina koko summa ei kulu, mutta toisina menee yli ja mahdollisesti tuonnekin tilille saattaa kertyä hieman ylimääräistä puskuria ajan kanssa.

Ihan ensimmäisenä tilipäivänä tosiaan ensin lähtee tuo summa tililtä palkkatilille ja sitten siirrän rahaa myös säästöön/sijoituksiin. Nyt säästöön ei kyllä ole jäänyt juuri mitään, koska olen ostanut uuteen kotiin pakollisia juttuja pikkuhiljaa joka tilistä. Mutta siirrän kuitenkin vähintään ne sijoituksiin menevät rahat tässä vaiheessa pois tililtä houkuttelemasta.

Kalenterisivun toiselle puolelle arvioin eri kategorioittain seuraavan kuukauden menot. Jos tiedän, että lapsille pitää ostaa esim ulkovaatetta, laitan enemmän rahaa vaatetukseen ja yritän pihistää muista. Olen jakanut aluksi ainakin näin karkeasti kulut seuraaviin luokkiin:

- vaatteet / kauneus sekä ihonhoito (parturit, meikit, pesuaineet ja omat sekä lasten vaatteet esimerkiksi)

- harrastukset (omat sekä lasten eli esim neulelangat ja harrastevälineet lapsille)

- koti/muu on aika laaja luokka, mutta tähän menee esimerkiksi sisustus sekä sellaiset asiat, jotka ei oikein kuulu mihinkään muuhun luokkaan

- ruoka/ravintolat 

- bensa/auto (korjaukset, katsastukset jne.)

Näitä ajattelin vain mukauttaa sen mukaan, että mitkä ajan saatossa tuntuvat parhaalta. Rahataitajapaketissa tuli mukana välilehtiä, jotka voi laittaa tuonne kalenterin väliin ja sinne voi merkata ja luetteloida jo valmiiksi kuluvan kuun menoja. Itse olen huomannut, että jo pelkkä ajatus kulun merkitsemisestä ylös saa miettimään, että tarvitseeko tätä tavaraa oikeasti. Varsinkin jos tietää, että tuon osion budjetti on jo tälle kuulle käytetty. 

Lisäksi samalle sivulle merkitsen määrälliset säästö- sekä sijoittamistavoitteet. Kuun lopussa kaikkiin merkitään tavoite ja toteuma. Lisäksi on mahdollista vastata seuraaviin kysymyksiin: Tässä kuussa onnistuin, Odotukseni ylitti ja Tässä tsemppaan ensi kuussa. Jos sulla on erillisiä lainoja tai luottoja, tuossa paketissa on muuten tosi hyvät sivut niiden poismaksun suunnitteluun ja siihen miten ja missä järjestyksessä niitä kannattaa maksaa pois!

 

Näin tarkka budjetointi ei varmasti ole läheskään kaikkien heiniä, mutta minusta tuo erillinen palkka/kulutili on loistava. Jos sinne budjetoi suunnilleen menojen verran ja vähän päälle, niin periaatteessahan voi olla aivan sama mihin sen loppuosan kuluttaa, jos kuluttaa vain sen minkä on määritellyt itselleen käyttörahaksi. Tämmöinen tyyli sujuu varmasti vähemmän ahkeraltakin kulujen merkkaajalta. Ei tule elettyä yli budjetin kun määrittää valmiiksi sen summan, minkä saa kuussa käyttää muihin kuin pakollisiin menoihin. Kun tilin tullessa siirtää myös rahaa suoraan säästötilille, niin sitäkään rahaa ei tule vahingossa käytettyä.

Itsellä esimerkiksi tammikuussa harrastuksiin paloi paljon suunniteltua enemmän rahaa, koska ostin itselle uudet lumilautakengät sekä lapsille myös laskettelukampetta. Kuitenkaan lopputuloksena budjetti ei mennyt yli kuin noin satasen, koska muissa luokissa oli kuluja vähemmän mitä olin olettanut. Mikä on tietysti loogista, jos rahaa on määrä x ja joku osuus menee yli niin muista on pakko joustaa, että raha riittää. Säästöön en saanut rahaa yhtään, sillä ostin säästötililtä meille uuteen kotiin baarijakkarat. Sijoitettua sain kuitenkin suunnitelmien mukaan ja vähän ylikin. Säästötilikään ei mennyt kuitenkaan tuolien hinnan vertaa miinukselle, koska sain laitettua sinne rahaa ennen tuolien ostamista ja loppukuusta tilille jääneet rahat. Yritän laittaa aina esimerkiksi kirpparimyynneistä saadut rahat säästöön, koska ne ovat ns. ylimääräistä rahaa. Jos vaan on budjetissa yhtään löysää, kannattaa ne säästöön tai sijoituksiin menevät rahat pistää siirtymään heti tilin tullessa, koska niitä rahoja, joita ei tilillä edes näe, ei jää kaipaamaan. Jos ne puolestaan jättää tilille, tulee helposti ainakin itsellä kiusaus käyttää ne sitten johonkin muuhun. 

Ehkä tilejä voisi olla enemmänkin, esim matkusteluun tai vaatteisiin liittyen. Olen huomannut, että kun siirrän rahaa vain nimeämättömälle säästötilille, on mun vaikea käyttää sitä! Jos olisin sen lisäksi laittanut rahaa vaikkapa huonekalutilille, ei tekisi yhtään tiukkaa ostaa sieltä sitä halumaani huonekalua. Joten ehkä mulla paremmin toimisi erilliset tilit konkreettisille hankinnoille sekä vaikka lomille, mitä yksi yhteinen säästötili.

Summa summarum: tuo palkkatili oli loistava idea ja toistaiseksi se on toiminut parin kuukauden kokemuksella hyvin. Sinne kertyi jopa vähän ylimääräistä, jolla pystyin maksamaan sitten yhden yllärilaskunkin ilman, että se verotti käyttörahaa. Näin esimerkiksi talven isot sähkölaskut eivät kirpaise, jos rahaa palkkatilille on kertynyt ylimääräistä. Käteen jää saman verran muihin menoihin laitettavaa rahaa, vaikka lasku olisikin tuplat siihen, mitä normaalisti.

Onko kenelläkään teistä käytössä tätä usean tilin systeemiä?

Sijoituskuulumiset

*sisältää mainoslinkkejä

Kolme vuotta sitten kirjoitin tänne blogiin postauksen "Miten turvaat tulevaisuutesi rahallisesti". Kerroin siinä, että olen aloittanut rahastosäästämisen sekä itselleni eläkepäiviä varten sekä perustanut mulle ja miehelle yhteisen salkun, jonne sijoitamme S-bonuksista kertyneitä rahoja. Nyt kolme vuotta eteenpäin tuosta päivästä on hyvä aika katsoa, että mitä tässä välissä on tapahtunut ja mitkä ovat tulevaisuuden tavoitteet.

Säästäminen lapsille

Aloitan ensimmäiseksi vaikka noista mietteistäni säästää lapsille rahaa johonkin. Päädyin lopulta siihen, että säästän lapsille yhteisesti rahastoihin oman salkkuni alla, enkä perustanut heille omia salkkuja, jotka he saisivat käyttöönsä täysi-ikäisenä. Tai heille on oma salkku erillään omastani, mutta minun nimelläni eikä lasten. Nyt kun rahat ovat yhdessä potissa, kasvattavat ne vuosien aikana enemmän korkoa mitä jos olisin jakanut ne kolmeen eri salkkuun. Tarkoitus olisi, että noilla rahoilla voisi sitten tarvittaessa auttaa lapsia tulevaisuudessa, jos tarvitsevat vaikka asunnon käsirahaa tai muuta isompaa, jota eivät pysty itse hankkimaan. Mikäli tarvetta ei ole, voidaan pitää rahat tuolla kasvamassa korkoa vielä kauemmin. Tuoltahan voi myös lahjoittaa sitten lapsille rahana kun huolehtii, että ei lahjoita kerralla liikaa niin ei mene lahjaveroa.  Toki verot myyntivoitosta tulee maksaa normaalisti.

 

Olen kuitenkin myös miettinyt, että jos Osuuspankki saisi piakkoin julkaistua sen osakesäästötilin, voisin mahdollisesti perustaa jokaiselle lapselle oman sellaisen ja joskus ostaa sinne jotain potentiaalisia osakkeita odottamaan heidän aikuisuuttaan. Ja ehkä sitten lasten kasvaessa voisimme yhdessä miettiä, että mitä he sinne haluaisivat ostettavan. Olisi mahtavaa, jos lapset joskus olisivat niin vastuullisia rahankäyttäjiä, että heitä itseäänkin kiinnostaisi raha ja mistä se tulee ja miten sitä voi sijoittaa.

Toistaiseksi meidän perheessä kukaan lapsista ei saa viikkorahaa, koska sille ei oikein ole ollut tarvetta, eikä edes tuo esikoinen 10v ole sitä itselleen pyytänyt. Hän tarvii rahaa lähinnä viikonlopun karkkeihin, jos haluaa joskus itse ne käydä ostamassa. Yleensä minä ostan ne kuitenkin kauppareissun yhteydessä. Lahjaksi hän saa joskus omaa rahaa ja mummu on maksanut hyvistä koenumeroista pientä lahjusta. Jos on jotain menoa, johon hän haluaa mennä ja tarvii rahaa, olemme pienen summan antaneet. Toisaalta houkuttaisi opettaa viikkorahan myötä säästämistä jotenkin niin, että jos haluaa heti tuhlata niin saa pienemmän summan, mutta jos säästää saa isomman. Olisi kiva kuulla, että miten teillä on opetettu lapsille säästämistä? Itse en myöskään halua maksaa kotitöistä, koska en halua opettaa lapsia siihen, että siitä hyötyy jotain eikä kukaan sitten tee ilmaiseksi enää mitään. Ei minullekaan niistä kukaan maksa.

  

Tehtävänimikkeenä Laura-blogissa sivuttiin tätä samaa asiaa juuri ja aika lailla samoilla linjoilla olen kaiman kanssa. En koe, että lapsille on pakko saada kerättyä joku tietty potti ennen täysikää, mutta jos ylimääräistä on, miksi sitä ei pistäisi poikimaan? Tarkoitus on samalla lailla yleisesti kerryttää koko perheen varallisuutta, jolloin siitä pystyy tarvittaessa jakamaan myös lapsille. Itse en ole saanut mitään rahastoja tai säästöjä, joten sitäkään kautta ei ole tullut sellaista mielikuvaa, että se olisi jotenkin pakollista. Rahan makuuttaminen tilillä on typerää ja me onkin tässä melkein tasan kahden vuoden aikana saatu noin 2500e "ylimääräistä" rahaa lapsille kun rahat ovat poikineet lisää rahaa korkoa korolle efektin ansioista. Tilillä olisi maksettu korkoa varmaan muutamia euroja. Toki esimerkiksi viimeinen vuosi on ollut sijoitusten kannalta huikea kun kurssit ovat koronadropin jälkeen jatkaneet huimaa nousua.

Omat säästöt ja sijoitukset

Itselläni on edelleen nuo *Nordnetin rahastot, mitkä avasin kolme vuotta sitten. Nämä eivät todellakaan ole mitään suosituksia, mutta halusin kertoa mitä rahastoja minulta löytyy, jos joku haluaa tutkia niitä ja miettiä, että sopisivatko ne itselle sijoituskohteeksi. Rahastoja on kolme eli Handelsbanken Usa Indeksi, Nordnetin oma Indeksirahasto Suomi sekä Indeksirahasto Ruotsi. Näistä nuo Nordnetin omat indeksirahastot ovat täysin ilmaisia rahastoja eli niissä ei ole mitään hallinnointikuluja, joten niistä oli ainakin itsellä helppoa lähteä liikenteeseen sijoittamisen kanssa. Minimisijoitusmäärä on 15e, eikä sitä ole pakko laittaa edes joka kuukausi.

Lisäksi lisäsin tuohon joukkoon Handelsbanken Kestävä energia ETF:n ja noista ETF:stä multa löytyy myös S&P 500, jossa on viisisataa suurta yhdysvaltalaisyritystä. Tämä tuo vähän maantieteellistä hajautusta, mitä varmaan saisi olla enemmänkin, koska mulla on jo tuo Handelsbanken Usa-rahastokin. Mutta noviisina nämä on mulle enemmän kuin ok! Suunnilleen samoja löytyy myös lapsilta sekä mun ja miehen yhteisestä salkusta. Plussaa salkut näyttää reilu 40%, joten ihan tyytyväinen olen siihen nähden, että sijoittaminen oli mulle ihan outo juttu kun aloitin.

Olen tuon postauksen jälkeen ostanut myös jonkin verran suoria osakkeita. Osuuspankissa muuttuivat kustannukset näiden osalta niin, että jäsenille osakkeiden ostojen palkkiot ovat vain maksimissaan prosentin eli voi ostaa osakkeita pienemmälläkin rahasummalla ilman, että pankin palkkio syö kamalasti voittoa. Olen ollut osakkeiden kanssa melko onnekas, sillä salkkuni on ollut parhaimmillaan yli 80% plussalla, enkä todellakaan ole mikään asiantuntija vaan enemmän tunnesijoittaja, mitä ei varmaan saisi sanoa ääneen. Olen lueskellut esimerkiksi Facebookin sijoitusryhmiä ja napannut sieltä kiinnostavia yrityksiä ja hieman tutkinut niitä ja ostanut, eikä salkussani ole yhtään miinusmerkkistä osaketta. Olen myös lukenut nyt sijoittamiseen liittyvää kirjallisuutta, joista voin suositella ainakin Merja Mähkän ja Unna Lehtipuun  *"Sijoittajaksi 7 päivässä" sekä  Julia Thuren *"Kaikki rahasta - näin säästin kymppitonnin vuodessa"*.  Näistä molemmat ovat melko selkokielisiä ja sellaista kevyttä luettavaa, vaikka aihe ei se kaikista kevyin olekaan. 

*sis mainoslinkin

Tällä hetkellä tavoitteena on säästää rahastoihin nykyistä enemmän. Minun ja miehen yhteiseen "eläkesalkkuun" menee rahaa automaattisesti S-tililtä bonuksista, joten sinne en laita erikseen rahaa, mutta lapsille laitan sekä omaan rahastoon. Olenkin ajatellut, että voisin yritystuloja laitella enemmänkin tuonne rahastoon enkä makuuttaa niitä tilillä, koska siinähän ei ole mitään järkeä. Toki tilillä pitää olla puskuria yllättäviä menoja varten, mutta sitä löytyy jo omalta säästötililtä. Kunhan pitää sen verran rahaa, että saa ennakkoverot aina maksettua sekä tehtyä materiaalihankintoja.

Säästötilillä on puolestaan sitä arjen puskuria ja matkarahaa. Näillekin varmaan voisi olla omat tilit. Itse asiassa mullahan vois olla vaikka kuinka paljon tilejä, koska tykkään, että asiat on selkästi luokiteltuja. Nythän sitä reissutiliä ei ole kyllä edes tarvinut, joten reissurahat ovat saaneet pölyttyä siellä rauhassa. Toki veikkaan, että nyt uuden kodin sisustusvaiheessa joudun tuolle tilille kajoamaan useammankin kerran hankintojen merkeissä!

Lisäksi mulla menee säästöön Osuuspankin "Säästöpossu"-toiminnolla joka kuukausi jotain. Tuo toimii siis niin, että joka korttimaksusta tuo possu nappaa itselleen haluamasi summan rahaa. Mulla se on muistaakseni 2e/osto. Tarkoitus on ostaa noilla rahoilla uuteen kotiin sitten joku kalliimpi huonekalu, minkä kohdalla saattaisi muuten piheys iskeä. Mies osti omilla säästöpossurahoillaan uuden pleikkarin! Nuo on vähän semmoisia rahoja, joita ei kaipaa, mutta ne pikkuhiljaa kertyy tuonne possuun. Kätevää siinä on myös se, että sieltä tililtä ei voi esim maksaa laskuja ollenkaan.

Tulevaisuudessa mua kiinnostaisi myös asuntosijoittaminen, jos löytyisi joku järkevä kohde. Tämä "Osta, vuokraa, vaurastu"*-kirja oli loistava uuteen asiaan tutustumiseen! Todella hyvin oli selitetty asuntosijoittamisen periaatteet ja siitä sai kyllä uutta kipinää tutustua aiheeseen tarkemmin. Ajatuksena tietysti se, että joskus eläkepäivinä nuo asunnot olisi maksettu vuokratuloilla pois ja sieltä tulisi säännöllistä pientä tuloa joka kuukausi eläkkeen lisäksi. Tämä juttu nyt on jäissä vähintään siihen asti kun saadaan tuo oma talo valmiiksi ja nähdään, että mikä on rahatilanne sen jälkeen :D Että kuinka paljon paukkuu budjetit yli. Lisäksi täällä ei kyllä kamalasti ole ollut markkinoillakaan potentiaalisia ehdokkaita, joten nyt on hyvä odotella ja lisätä vain sillä aikaa tietämystä aiheesta.

Mun tuloilla ei todellakaan olla tavoittelemassa mitään taloudellista riippumattomuutta ennen eläkeikää, mutta toivon voivani sijoittaa sen verran rahaa nyt, että saan joskus järkevän kokoisen summan eläkkeen päälle, eikä tarvitse ihan kamalasti kituuttaa. Toivon myös, että pystyisimme tarvittaessa auttamaan lapsiamme, mikäli heillä on joskus taloudellisesti tosi tiukkaa tai tarvetta vaikkapa asunnon käsirahaan.

Miten teillä sijoitetaan jos sijoitetaan? Tai säästättekö esimerkiksi lapsille tilille rahaa?

 ”Sijoittamiseen osake- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.” -Nordnet