perjantai 29. huhtikuuta 2016

Arvontavinkki!

Vinkkaanpa teille lukijoillekin, että facebookin puolella on menossa vappuarvonta, jossa voit voittaa vapaavalintaisen Nauravanappi-pipon. Käyppä tykkäilemässä ja osallistumassa! :)


keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Pääjuttuja

Tilasin jokin aika sitten läjän silityskalvoja tuolta merten takaa ja viime viikolla sain ne vihdoin käsiini. Odottelen tässä Silhouet Portrait leikkuria, joten tein testiversion leikkaamalla kalvon ihan saksilla ja silittämällä Veetin pipoon. Tästä tuli aika hauska ja Veetikin tuntui tykkäävän, koska kysyi, että saisiko jättää pipon heti päähän. Muutamalla kaverilla tuo leikkuri jo on ja innolla odottelen, että milloin pääsen omaani opettelemaan.


Veeti alkaa olla jonkun ajan päästä siinä iässä, että pitää alkaa minunkin vähän katsoa, että mitä sille päälle laittaa eikä varmasti itsekään huoli enää kaikkia lapsellisimpia kankaita. Silityskalvoilla pystyy kuitenkin tekemään vaikka mitä kuvioita ja tekstejä tylsää vaatetta piristämään. Ja ehkä miehellekin kelpaisi ;) Ajattelin hyödyntää leikkuria ja kalvoja myös pipomyynnissä, kunhan keksin jotain kivaa tekstiä. Kuvat pitää tietty piirtää itse tai maksaa lisenssikuvat, joten pitää vähän katsella, että löytyisikö kivoja kuvia valmiiksi, koska en ole mikään kamalan taitava piirtäjä :D


Aavalle puolestaan ompelin ulkokäyttöön tämmöisen rusettipannan. Laitan Aavan tukan aika usein tuommoiselle korkealle ponnarille ja esimerkiksi kauppaan lähtiessä se pitää sitten ottaa pois pipon alta painamasta. Pannan voi laittaa päähän, vaikka pompula olisikin päässä ja se kuitenkin suojaa sen verran korvia, mitä nyt autosta kauppaan kävellessä tarviikaan suojata.


Raitakangas oli ehkä hieman liian löysää ja rusetti ei tahdo pysyä jämäkkänä. Pitää ehkä tehdä näitä muissakin väreissä ja vahvemmasta kankaasta!


Tuosta Pompin puuvillapaidasta on muuten tullut Aavan lemppari ja jos Aavalta kysytään, valitaan se aina kaapista päälle. Nyt jännitän, että lähteekö nuo kivat siniset tussitahrat pois pesussa...





Kokelin myös Aavalle sisäkäyttöön tätä Aavan vauva-ajan pantaa, että antaisiko olla päässä jos tekisin tämmöisiä muutaman. Tässä on aika pieni tuo rusetti kun pää on jo niin paljon isompi. Pantojen avulla saisi ylimääräiset haituvat pysymään poissa silmiltä ja ne olisivat kivan näköisiä :)



Antaako teillä tytöt pitää pantoja päässä?

tiistai 26. huhtikuuta 2016

10kk!!

Hurjaa, kahden kuukauden päästä meillä juhlitaan yksivuotiskemuja! Pysytellään nyt kuitenkin hetki vielä kymppikuisen kuulumisissa. Nämä tulevat taas vähän myöhään, mutta meidän neuvola-aika siirtyi ja halusin uudet mitatkin mukaan postaukseen. Täällä on ilmeisesti vähän vaihtelevasti noita neuvoloita. Ilmeisesti yleensä on 6kk,9kk ja vuoden neuvolat, mutta meillä on ollut 6kk,8kk,10kk sekä vuoden neuvola sitten kesäkuussa. Luulin kaikilla olevan noin, mutta olisiko meillä ollut tuo ylimääräinen 8kk neuvola huonon painokasvun vuoksi.


Neuvola oli isäneuvola, joten minä en mennyt mukaan ollenkaan, vaikka ilmeisesti sekin olisi ollut mahdollista. Hyvin oli kuulemma mennyt. Ei sieltä paljon sen enempää irronnut kuulumisia :)

Kasvu on edelleen maltillista painon osalta. Pituutta oli tullut ihan hyvin, mutta painoa vain nelisensataa grammaa yli kahdessa kuukaudessa. Alla uudet mitat ja suluissa vanhat 8kk mitat.

74,4cm (71,3cm)
8,025kg (7,685kg)
46,0cm (45,1cm)

"Touhun pirpana, utelias tutkija. Opettelet kävelemään. Sormiruokailet. Hapanmaitotuotteet mukaan. Rasvalisää, öljyä. Painoa tullut hintsusti."

Miehelle oli annettu ohjeistus vähentää päivällä imetystä, että olisi paremmin tilaa kiinteille. Oli varmaan meidän neuvolantäti uskaltanut sanoa tuon kun minä en ollut mukana :D Viia syö aina ennen imetystä kiinteän ruuan ja edelleenkään määrällisesti ei syö kovin paljoa muuta kuin banaanilättyjä tai puuroa. Muu ruoka menee todella vaihtelevasti. Saattaa syödä kuitenkin maitoa vartti syönnin jälkeen ja mietin, että jos jätän senkin pois niin millä tuo lapsi sitten kasvaa! Koska nälkäänsä syö kiinteitä aina eka sen mitä syö ja vasta myöhemmin saa maitoa. Pitäisikö muka alkaa antamaan kiinteitä ihan koko ajan ja kantaa sormiruokaa joka paikassa mukana?? Maito on kuitenkin lapsen pääasiallinen ruoka vuoden ikään asti.

Olen viitannut kintaalla tuolle päiväimetyksen vähentämiselle, koska olen varma, että niiden vähentäminen kostautuisi sitten yöllä. Viia on vain siro ja aina kasvanut painon osalta todella maltillisesti. Olen yrittänyt sen sijaan muistaa antaa rasvalisää ruokien mukana ja paistanut kookosöljyssä ne banaanilätytkin.


Todennäköisesti en myöskään jaksaisi kuunnella sitä itkua mikä seuraa siitä, jos sitä tissiä ei tule silloin kun nälkä yllättää. Onko muilla auttanut sormiruokailijan ruokamäärien nostoon maidon vähentäminen? Entä miten kävi öiden? Uskon, että ruokamääriä olisi helpompi lisätä imetyksen vähentämisellä mikäli Viia söisi lusikalla soseita. Siinä vaiheessa kun haluaa maitohörppyä, ei kiinteä kelpaa, koska se ei ole maito.

Ruokailuun on lisäksi tullut uusi jännitysmomentti, kun Viia on oppinut kiipeämään tuolista pois. Jouduttiin ottamaan meidän vanha syöttis käyttöön, kun siinä on kapeampi penkkiosa ja kuviteltiin, että siitä ei pääsisi niin helposti pois. Ei paljon lantiovyöt (eikä muuten Ikean Antiloopin kolmiosaiset vyötkään) hidasta vaan niistä luikerrellaan ulos alta aikayksikön. Siitä onkin mukava nousta seisomaan tai kiivetä pöydälle. Ruokailuun jaksetaan keksittyä kerrallaan ehkä minuutin verran, minkä jälkeen alkaa tuo seisomis/kiipeämisrumba. Yritä siinä sitten saada lapsi syömään enemmän ja useammin kun kaikki syömällä saatu energia kulutetaan samalla jumpaten.

Ollaan otettu myös hapanmaitotuotteet mukaan ruokavalioon ja rahkaa olen upottanut soseen sekaan sekä smoothieen ja piimääkin on hörpitty pillimukista. Olen myös tehnyt jo makaroonilaatikkoa Viialle uunissa oikeaan maitoon. Maitotuotteista ei ole tullut mitään oireita.


Unissa ja nukahtamisessa ei ole tapahtunut mitään muutosta sitten viime kirjoittelun. Tosin yöt ovat ehkä parantuneet ja herätykset tulevat aika lailla kolmen tunnin välein. Tämä tarkoittaa sitä, että omilta uniltani herään kolme kertaa yön aikana tai kahdesti, jos nukkumaan meneminen tapahtuu vasta puolen yön maissa. Unikoulua ei olla vielä pidetty eikä yösyönneistä olla yritetty luopua. Jotenkin tuntuu vaikealta aloittaa kun se tietää varmasti huonoja öitä joko minulle tai miehelle tai kummallekin! Onko kukaan kokeillut sitä menetelmää, jossa lopetetaan yösyönnit niin, että lapsi kuitenkin nukkuu edelleen perhepedissä? En muista sen nimeä, mutta siinä ensimmäisinä öinä annettiin lapsen syödä, mutta lapsi ei saanut nukahtaa siihen tissille. Sitten pikkuhiljaa lopulta siirryttiin vain siihen, että silitetään lapsi takaisin uneen.

Kaksilla päikkäreillä mennään edelleen ja ekat niistä on nykyisin jo ennen ysiä kun aamuherätykset ovat aikaistuneet ja herätys tulee melkein poikkeuksetta ennen seiskaa.


Meillä on meneillään myös jonkinlainen eroahdistus. Mikä on kaikkea muuta kuin ihanaa! Päivät menevät siihen, että kannan märisevää lasta sylissäni kun lattialle ei voi laskea ilman, että alkaa ihan kamala itku. Hetken aikaa saattaa harhautua katsomaan vaikka piirrettyjä sisarusten kanssa, mutta saman tien jos näkee mut, alkaa lohduton itku. Sillä aikaa kun käyn vessassa, on oven ulkopuolelle ehditty itkeä jo lammikko maahan. Päivät on olleet siinä mielessä aika raskaita. Pitää varmaan ottaa sisälläkin Manduca käyttöön, vaikka en ole nyt saanut Viiaa vielä yksin siihen laitettua selkään saati otettua pois. Pitänee muistaa harjoitella!

Päikkäriaikaan pitäisi sitten ehtiä tehdä kaikki mahdollinen siitä huilihetkestä pyykkeihin ja ruuanlaittoon. Toivon, että tämä kausi menisi nopeasti ohi!


Virallisia ensiaskeleita me ei olla vielä merkitty vauvakirjaan, vaikka muutaman kerran Viia on askeleita ottanut itse. Ne on kuitenkin ollut vielä semmoisia että ei ole osannut toistaa niitä niin en ole laskenut niitä vielä ensiaskeliksi. Tosin tänään näin ensimmäistä kertaa parhaan yrityksen tähän mennessä, kun Viia otti sohvalla seisten kaksi tai kolme askelta! Kontaten liikkuu ketterästi sekä tukea vasten ja taaperokärryllä, mutta ei uskalla ilmiselvästi päästää vielä irti, vaikka pysyisikin pystyssä ilman tukea. Seisominenkin ilman tukea on mielestäni vähentynyt, mutta ehkä se johtuu siitä, että Viia seisoo vaan mua vasten ja kinuaa syliin :D

Puhetta ei vielä tule, mutta "oho"-sanaa hoetaan. En ole päässyt vielä käsitykseen siitä, että ymmärtääkö Viia sanomaansa. Välillä tuo tulee ihan oikeaan paikkaan tuo sana ja se on tosi hassun kuuloista.

Silloin kun Viia ei itke, on hän melko vekkuli ja suloinen. Syliin ottaessa aina ensimmäisenä painaa pään tuonne kaulaa vasten ja antaa "halin" ja sitten vasta voi katsella maailmaa sieltä sylin turvasta. On tällä hetkellä ihan kamala täystuho ja aiheuttaa äidille harmaita hiuksia repimällä kaikki laatikot auki ja tavarat niistä pihalle. Oma lelulaatikko on ihan nounou ja itku alkaa jo silloin, kun hoksaa, että yritän laittaa hänet niitä leluja tutkimaan.... Sekunnin murto-osassa on jääkaapilla kun ovi aukeaa tai tonkimassa kuiva-ainekaapilla, jos olen unohtanut oven senttiäkään raolleen. Myös vessanpönttö kiinnostaa kovasti ja siellä on kiva käydä sörkkimässä.


Viime viikolla Viia sai alas ensimmäiset hampaansa ja vielä heti kaksi kerrallaan! Mietin, että onpa itkuinen lapsi ollut tänään. Tai siis vielä normaalia itkuisempi kun sylissäkin itki ja mieshän sen hampaan sieltä suusta löysi. Seuraavana päivänä puhkesi sitten toinen ja nyt alhaalla on kaks somaa hampaan alkua. Pikku purija ei onneksi ole vielä keksinyt purra syödessään. Sitä aikaa "innolla" odotellen...

Viia on alkanut myös "matkimaan" ja kun täytän vaikkapa kuivasrumpua, tulee Viia apuriksi mukaan ja nostelee koneeseen vaatteita :)

perjantai 22. huhtikuuta 2016

Kevät- ja kesäkenkäjuttuja

Se, minkälaisia kenkiä ja kuinka paljon yksi lapsi tarvitsee eri vuodenaikoihin, on vieläkin mulle hieman mysteeri ja huomaan miettiväni samaa asiaa joka vuosi uudelleen. Kokosin kuitenkin tähän nyt meidän tyttöjen kevät/kesäkenkiä, koska Veetin osalta homma ei ole vielä valmis :)

Aavalla on tällä hetkellä käytössä kumppareiden lisäksi myös Reimän Wetter välikausikengät viime vuodelta, mutta ne eivät ole kuvassa. Vanhat kettusaappaat olivat jääneet pieneksi, niin ostin Prismasta sunnuntaina uudet Tretornin saappaat. Saappaita on muuten tosi vaikea löytää kivan näköisiä jos ei halua tilata netistä! Suomen kesässä ja keväässä niitä kuitenkin käytetään tosi paljon niin suotavaa olisi, että ne olisivat myös kivan näköiset. Nämä menivät seulasta läpi.


Jokapäiväiseen menoon on Puman tarralenkkarit sekä kuumemille keleille Crocsit. Nuo tilasin Crocsin  alesta silloin talvella ja vasta paketin saapuessani huomasin, että niissä on järkyttävät vilkkuvalot! No, Aava oli onnellinen ja kengät olivat halvat, joten pidettiin ne silti. Siistimpään menoon (sekä hieman kosteammalle kelille) meillä on Kavatin Koppomit, jotka satuin saamaan cdon.com:sta alle puoleen hintaan kun sattui hyvät alekoodit tuossa pääsiäisen aikaan. Lisäksi on hennesin ihanat perhossandaalit. Mietin vielä, että ostaisinko jotkut edulliset kympin kangaskengät tuohon kaveriksi vai mennäänkö näillä.


Puman lenkkarit löytyivät muuten myös Prismasta ja hintakin oli kohtuullinen! Zalandolta tilaamani Niken lenkkarit olivat Aavalle liian suuret ja myin ne samantien eteenpäin.



Viialle meillä on myös Prisman alesta ostetut Eccon ensiaskelkengät, missä on tarpeeksi joustava pohja, eikä semmoinen jäykkä kuin minusta Aavan Kavatin ensiaskelkengissä oli. Lisäksi Helsingin reissulta löysin Ipanaiselta Puman tennarit myös Viialle. Kummatkin ovat kokoa 21 ja tällä hetkellä kasvunvaraa on 1,5cm eli kesällä varmasti ihan hyvät.


Pitää katsoa jos on kovin kuuma kesä, että ostanko sitten jotkut sandaalit, mutta viime vuoden kesään pettyneenä en kyllä osta semmoisia etukäteen!


Minkälaisia kenkiä teillä on taaperoille? Entä Veetin ikäisille lapsille?

Veetille on tällä hetkellä lenkkarit sekä halppisconssit. Tarkoitus olisi vielä ostaa jotkut kangaskengät tai Crocsit. Viime kesänä meillä oli feikkicrocsit, mutta kumpikaan lapsi ei voinut pitää niitä kun ne hankasivat. Siksi ostin tänä vuonna Aavallekin aidot. Veeti piti paljon Beaversin kangastossuja, semmoisia Vans-tyyppisiä kun löydettiin ne sattumalta vitosella Prisman alesta.

*sis. mainoslinkin

torstai 21. huhtikuuta 2016

I made my clothes, who made yours?

Tällä hetkellä omasta vaatekaapistani löytyy suurimmaksi osaksi vain itse tehtyjä paitoja, koska imetys. Näiden osalta voin hyvällä omallatunnolla sanoa, että tiedän kuka ne on tehnyt. Joskus voisi ehkä sanoa, että ne on tehty hikipajassa, mutta siellä pajassa ei hikoile lapset parin sentin tuntipalkalla vaan minä ihan itse ja ilman palkkaa. Tai no, paras palkkahan on se, kun saa kauniin ja istuvan sekä laadukkaan vaatteen ilman, että joku muu on sen vuoksi kärsinyt.

Olen ollut aina aika pihi vaatteiden ostaja. Lasten ja omiin ulkovaatteisiin panostan, mutta sisävaatteista tuntuu pahalta maksaa isoja summia, kun vaatteet jäävät nopeasti pieneksi. Ehkä myös tästä syystä ompelen paljon itse, koska yhden paidan hinnalla saattaa saada helposti toista metriä kangasta. Meillä on kyllä myös halppisvaatteita, joiden valmistusmaasta saati tavasta ei ole mitään tietoa, mutta toisaalta olen nyt ostanut itselleni muutaman hieman eettisemmän vaatteen.

Ostin ensimmäistä kertaa nyt Noshin kankaiden lisäksi tosiaan nuo bikerit, joiden lahkeen pituutta hehkuttelin pari postausta sitten. Noshin vaatteet ovat myös vastuullisesti tuotettu ja heiltä ostamani kankaat ovat sertifioitua luomupuuvillaa. Trikoot ovat pysyneet pesusta toiseen hyvänä, joten tämän merkin valmiisiin vaatteisiin kannattaa kyllä sijoittaa.


Kuvassa mulla on päällä itse ommeltu neuletakki, jonka alla itse ommeltu imetyspaita ja onpa tukkapantakin itse tehty :D Jalassa Noshia, joten aika vastuullista vai ?

Lisäksi tein ennakkotilauksen Papun Kanto-mekosta, jota aletaan tehdä Nokialla eli mekko on suunniteltu sekä valmistettu Suomessa. Hinta ei ole minusta korkea siihen nähden, että muiden merkkien ulkomailla teetetyt vaatteet maksavat saman tai enemmän. Arvostan kotimaisuuta, vaikka en sitä aina raski ostaakaan. Ompelijana ymmärrän kuitenkin sen, miksi esimerkiksi kotimaassa valmistetun mekon hinta on lähempänä sataa euroa kuin viittäkymppiä. Sillä rahalla saat ainakin takeen siitä, että sen on ommellut aikuinen, joka on saanut työstään kunnon palkan sekä hyvät työolot.

Ostan suhteellisen harvoin lapsille sisävaatetta, mutta ehkä pitäisi alkaa kiinnittämään itsekin enemmän huomioita niiden valmistusolosuhteisiin. Tai sitten pysytellä itse ommelluissa ilman omantunnontuskia ;)

Kiinnitättekö te huomiota siihen, ovatko teidän ja lasten vaatteet tuotettu vastuullisesti? Tiedättekö, missä teidän vaatteenne valmistetaan? Maksatteko extraa siitä, että vaate on tehty Suomessa vai ostatteko halvinta välittämättä siitä, miten ja missä se on tehty?

Tiedättekö te, mikä on vaatevallankumous ja miksi insta on täynnä kuvia ihmisistä, joiden vaatteet ovat nurinkurin tai niiden päällä on tuo "who made my clothes"-kuva?

"4. huhtikuuta tulee kuluneeksi tasan kolme vuotta siitä, kun Rana Plazan vaatetehdas romahti Bangladeshissa. 1 133 ihmistä kuoli ja yli 2 000 ihmistä loukkaantui. Siksi 24. huhtikuuta vietetään jälleen Vaatevallankumousta. Tänä keväänä kampanjoimme koko edeltävän viikon 18.–24. huhtikuuta.

Vaatevallankumouksessa ihmiset eri puolilla maailma näyttävät, että me haluamme vaateteollisuudelta lisää vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä. Me kysymme vaatemerkeiltä “Who Made My Clothes”, eli kuka minun vaatteeni on tehnyt, ja osoitamme, että haluamme tietää. Kampanjaan osallistuu satoja tuhansia ihmisiä yli 80 eri maassa."


Jos haluat itsekin osallistua, käy lukaisemassa täältä ohjeet! Kursivoitu teksti lainattu samoilta sivuilta.

keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Crocs vs. Sorel

Ostin muutama talvi sitten itselleni Sorelin kengät Ellokselta, joka tosin ei näytä enää merkkiä myyvän, mutta Zalandolla näytti ainakin olevan ja tietty Crocsilla, jos jotain kiinnostaa. Luin paljon positiivisia kokemuksia Soreleista ja niitä tulikin usealla vastaan ihan täällä tuppukylässäkin :) Monet kehuivat, että näillä tarkenee irrotettavan huopajalkineen kanssa jopa kolmenkymmenen asteen pakkasessa. Ja mikä sen parempaa kuin kengät, jotka menevät niin loskassa kuin pakkasessa!



Mulla kävi kuitenkin niin, että mulla paleli noissa jostain syystä loskakelilläkin varpaat! En tiedä miksi. Kai me ihmiset vaan ollaan erilaisia. Tänä vuonna ostin Kärkkäisen alesta nuo Crocsin vastaavat talvikengät. Niissä ei ole mitään huopaa sisällä vaan keinokarva. Kengät ovat ulkonäöllisesti melko saman näköiset, mutta Crocsit painavat todella paljon vähemmän.


Niillä tarkenin pikkupakkasilla myös paremmin kuin Soreleilla ja villasukan kanssa vähän kylmemmälläkin ilmalla. Pääasiassa olen kuitenkin ostanut nämä loskakelin kengäksi, että varpaat eivät heti kastu lasten kanssa ulkoillessa. Sen tehtävän ovat täyttäneet hyvin ja liputan enemmän näiden puolesta kuin Sorelien. Nämä tietty ovat makuasioita, että kummassa pysyy lämpimämpänä jalka. Soreleissa on etuna se, että sen sisäkengän saa irrotettua vaikkapa kuivumaan, jos jalat hikoavat tai kenkiin menee lunta. Toisaalta se huopakengkä tahtoi lähteä pois paikoiltaan kenkiä riisuessa. Minulta lähtee kuitenkin ääni kokonaisuudessaan lämpimämmille je keveämmille Crocseille.

Crocsit ovat ainakin tuossa mallissa muuten pientä kokoa! Mulla taitaa olla ehkä miesten kenkä ja se on kokoa 42-43! Oma jalka on 41 tai joissain kengissä se 42.

Onko sulla jommat kummat ja mitä tykkäät? Onko varpaat pysyneet lämpiminä?

*sisältää mainoslinkkejä

tiistai 19. huhtikuuta 2016

Housuvinkki pitkäjalkaisille

Kävin Nosh-edustajan luona kauden alkaessa avoimilla ovilla ja tilasin iselleni ensimmäiset Biker-housut. Olin sovitanut näitä aiemminkin, mutta silloin väri ei miellyttänyt. Se, mikä puolestaan miellytti, oli pitkä lahje! Vaikka mulla on pituutta "vain" 170cm, on mun jalat tosi pitkät. Lahkeen sisämitta saa olla n.85cm, mitä ei tahdo oikein löytyä tai jos löytyy, niin koko on XXXL ja muutoin valtava. Mutta näissä Bikereissa jää lahje jopa mulla hieman ruttuun eli varmaan 95%:lle porukasta tää lahje on ihan ylipitkä, mutta pitkäkoipi kiittää Noshia!


Sori surkeat kännyräpsyt, mutta näissä näkyy, että lahkeessa ois varaa vielä pidemmällekin koivelle ja nämä housut on kuitenkin kokoa S. Vakuutin myös ystäväni testaamaan näitä, sillä hän päihittää mutkin jalan pituuden ja koossa M riitti hänellekin mitta! Idean tähän postaukseen sainkin hänen instakuvastaan. Kerrankin kun löytää pitkäjalkaisena hyvät housut, jakaa sen tiedon mielellään muillekin samasta ongelmasta kärsiville. Polven paikatkin ovat onneksi tarpeeksi isot, että eivät ole jossain muualla kuin polven kohdalla :)


Semmoinen vinkki muuten ulkohousuja pitkille jaloille metsästäville, että ostakaa ne housut sieltä miesten puolelta! Mulla on ulkoiluhousuissa ainakin semmoinen ongelma, että jos otan niin ison koon, että saan mahan niihin mahtumaan, on lantio armottoman iso ja lahje silti lyhyt. Miesten puolella housut ovat suoria, joten niistä kun ottaa pienimmästä päästä koon, on se monesti ainakin minulle sopiva. Ei lökötä lantiosta ja lahje on monesti pidempi kuin naisten vastaavissa housuissa :)

maanantai 18. huhtikuuta 2016

Ez-Pz arvonnan voittaja!

Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille! Tällä kertaa onni suosi Kristaa! Laitan sinulle postia tämän päivän aikana. Onnea vielä kerran :)


Koralli neidille :)
K.krista ( a ) hotmail.com

perjantai 15. huhtikuuta 2016

Sisustuspohdintoja Aavan huoneeseen

Mua on pitkään ahdistanut Aavan huone tai lähinnä se, että siellä on paljon erilaisia huonekaluja ja en saa niitä kivasti aseteltua millään. Paremmin näet huonetta esimerkiksi täältä. Varsinkin tuo korkea lipasto ei ole oikein löytänyt paikkaansa eikä sillä ole funktiota, koska se on täynnä kaikkea muuta kuin Aavan leluja. Sitä ei ole myöskään pultattu seinään kiinni, niin pelottaa, että Viia saa sen nurin. Tosin kokonaanhan se ei onneksi mahdu kaatumaan, kun siinä on tuo hyllykkö edessä. Olin jo ostamassa turvateippiä, jolla laatikot saa kiinni, mutta se oli loppu.

Haluaisin saada jotenkin selkeytettyä huonetta ja olen miettinyt sinne kalusteita, joista eivät lelu näkyisi niin ei olisi aina niin sekaisen näköistä, vaikka tavarat ovat hyllyssä. Keltainen tuoli on jo Veetin huoneessa, mutta se ei paljoa auttanut, kun on paljon tilaa vieviä leluja, kuten taaperokärry, pomppukoira, lastenrattaat...


Haluaisin poistaa kokonaan tuon Kallax-hyllykön sekä tuon Malmin ja lyödä seinän täyteen Ikean Stuva-sarjaa. Näin kaikki kalusteet olisivat samaa sarjaa ja säilytystilaa sekä laskutilaa olisi myös tarpeeksi. Nämä tulisivat siis tuonne ikkunan puoleiselle seinälle. Kollaasin oikeassa alakulmassa olisi kiva vaihtoehto, mikä sopisi meille. Tuo kokonaisuus majailee Eppusen kaapilla-blogissa ja kuva on luvalla lainattu tänne esimerkiksi. Tästä pääset katsomaan huoneen kokonaisuudessaan :)

Maton vaihdosta olen myös puhunut aiemminkin, koska haluaisin jotain vaaleampaa, kun tapetissa on nyt mustaa ja voimakasta kuviota. Hobbyhallin Koodi Duetto-matto sattui olemaan tarjouksessa, joten tilasin sen meille sovitteelle. Olen sitä jo aiemmin miettinyt yhdeksi vaihtoehdoksi. Jos se miellyttää silmää, lähtee Stockholm rand myyntiin.

Jotain pientä sisustustavaraakin katselin Tuutilulla-verkkokaupasta Aavan huoneeseen. Tuommoista pientä yövaloa olen miettinyt, kun Aava on niin huono menemään nukkumaan. Sitten tuo lightbox,  tämän vuoden ehdoton blogihitti. Tai ainakin instagarmhitti! Tarviiko tuosta enää sanoa mitään? Onhan se aika hauska ja semmoinen meille on myös tulossa Viian synttäreitä silmällä pitäen. Nuo pisarakoukut olisivat myös tosi ihania!

 Tuonne Stuva hyllyjen päälle (missä yläkuvassa on nuo postikortit), voisin haluta joko tauluhyllyjä, tai sitten jonkun String-tyyppisen hyllyn. Jotain kuitenkin, mihin saisi vaikka kuvia ja jotain pikkutavaraa laitettua.

Ylempi hylly on Elloksen Ester, mutta miten muistelin, että tämä oli ennen halvempi? Jotain 80e luokkaa. Tuolla hintaa saa jo String pocketin  tarjouksella. Hulluilla päivillä muistaakseni oli samaan hintaa.
Tuutilullasta bongasin noiden sisustustavaroiden lisäksi myös tällaisia kauniita hyllyjä, hinta hieman halvempi kuin Elloksen hyllyssä ja valittavana on valkoisen lisäksi muitakin värejä!

Onko teillä ollut Stuva-kalusteita? Mitä olette tykänneet? Meillä Veetin huoneessa on se pelikaappi tuota sarjaa ja minusta se on niin kiva. Noihin menee ilmeisesti myös Ikean säilytyslaatikot sisään, että saisi vähän lelujakin lajiteltua. Laittakaapa linkkejä, jos teillä on blogissa kuvia noista!

*sisältää mainoslinkkejä

torstai 14. huhtikuuta 2016

Reissuleskenä

Joskus aiemmin mainitsinkin, että mies on vaihtanyt työtehtävää ja nyt uuden työn tiimoilta lähti tiistaina työmatkalle Hongkongiin ja palaa kotiin sunnuntaina. Olen täällä siis viettänyt reissulesken arkea muutaman päivän. Kaikki on sujunut oikeastaan paremmin kuin osasin kuvitellakaan, enkä ole ollut läheskään niin hermo kireänä kuin etukäteen kuvittelin!

Molo kids urban butterflies softshell

Aika mukavasti on aika saatu kulumaan. Eilen oltiin aamu-ulkoilun aikana tuossa naapurissa ja siinä hurahtikin melkein pari tuntia huomaamatta! Veeti sai myös naapurista kaverin kylään ja meni vielä välipalan jälkeen itse vapaaehtoisesti ulos, mitä ei koskaan tapahdu!

Miomao välikausitakki

Ollaan myös lenkkeilty ja oltu omalla pihalla. Aina miehen ollessa pois, varaa Veeti itselleen paikan mun vierestä sängystä. Tiistaina Veeti siis nukkui mun kanssa meidän sängyssä ja Aavan oli tarkoitus nukkua patjalla lattialla, mutta jossain vaiheessa halusi kuitenkin omaan sänkyyn, eikä nukahtanut meidän makkariin. Eilen oli Aavan vuoro nukkua äidin vieressä ja silloin ei halunnut omaan sänkyyn :)

Miomao välikausitakki

Aava on vain todella paljon levottomampi nukkuja kuin Veeti ja pyörii todella paljon. En meinannut saada nukuttua kun koko ajan oli joku käsi tai jalka naamalla ja aamulla Aava oli jo poikittain sängyssä. Siihen päälle vielä Viian syönnit ja ei ollut häävit unet. Kaiken lisäksi Viia heräsi aamulla kuudelta, mitä ei tapahdu koskaan! Herätti sitten kitinällään myös Aavan, joka herätti Veetin. Melkoinen ketjureaktio siis! Noin kuuden tunnin repaleiset unet eivät aamulla paljon naurattaneet, mutta yllättävän vähän väsytti!

Miomao välikausitakki

Normaaliarjessa kun on lasten kanssa kotona, on tottunut siihen, että alka neljän jälkeen pikkuhiljaa odotella sitä hetkeä kun toinen vanhempi tulee kotiin töistä. Tietää, että siinä vaiheessa voi itse hieman höllätä ja pääsee myös juttelemaan aikuisessa seurassa. Päivässä on tietty rutiini ja päikkäreiden jälkeen on jo vähän semmoinen odotus ilmassa. Nyt kun kukaan ei tulekaan kotiin, pitää itse keksiä hommaa iltapala-aikaan asti lapsille, eikä tule sitä hengähdystä siinä iltapäivällä.

päällystetty makuupussi

Nukuttamiset on mennyt yllättävän kivuttomasti, kun Viia on ollut iltaisin niin väsynyt, että on nukahtanut noin viidessä minuutissa. Sen jälkeen on tehty isompien iltapesut ja luettu yhdessä satu ja sitten menty porukalla tuonne meidän makkariin. Siinä vaiheessa Viia on niin syvässä unessa, että ei herää vaikka vähän kuuluisi ääntä.

Viia pääsi ekaa kertaa keinumaan

Huomenna lähdetäänkin sitten iltapäivällä mummulaan, että ei tartte olla viikonloppuakin yksin. Aikuinen seura tulee kyllä ihan tarpeeseen. Onneksi saatiin tänään ystävän perhe kylään, kun lainasivat meiltä pyöräkärryä testiin viikonlopun ajaksi. Sai höpötellä aikuisten juttuja, eikä joka toinen lause sisältänyt sanaa tyhmä/pieru/pylly ja mitä näitä nyt on mitkä meillä esiintyy lähes joka lauseessa.


Tässä olkkarissa istun kirjoittamassa tätä ja katson samalla Fitnesspäiväkirjoja. Kello lähenee yhtätoista, joten painun kohta pehkuihin Veetin viereen!


Kun on ollut illat yksin, on ollut melko paljon omaa aikaa. vaikka aika nopsaa ne illan pari tuntia kuluvatkin! Olen tehnyt tilaustöitä ja muutamia pipoja ja huiveja myyntiin iltaisin. Nyt onkin tilausjono melkein purettu :) Energia ja innostus ei kuitenkaan enää riittänyt ompelemaan mitään muuta kun sai nämä tehtyä. Kuvan tuotteet ovat myynnissä, jos olet kiinnostunut.


keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

Kannattaako potkupyörän hankinta?

Vuosi sitten kerroin, että ostimme Aavalle potkupyörän. Tuolloin Aava ei tietenkään vielä ollut pyörällä ajellut eikä osannut mennä sillä, mutta melko nopeasti oppi. Aava oli tuolloin 1v7kk vanha ja kesällä päästi menemään kuin vanha tekijä. Nyt kun lumet sulivat, otettiin pyörä taas aktiivisempaan käyttöön. On sillä toki tuossa pihalla talvellakin ajeltu. Aavan pyörä on Pukyn pienin koko eli M ja Aava ylsi sillä jo viime vuonna hyvin ajamaan, vaikka pituutta oli alle 90cm.


Mietin talvella, että jokohan tuo pyörä on jäänyt pieneksi ja mitä sitten jos on. Ostetaanko tavallinen pyörä, vai isompi potkupyörä. Säädöissä riitti kuitenkin hyvin vielä varaa tälle meidän pitkälle neidille, jolla on myös pitkät jalat. Alussa nostin istuinta jopa liian korkealle, eli kesän aikana on mahdollista vielä vähän nostaa. Samassa iässä Veetillä oli vain tavallinen 12 tuumainen polkupyörä, jolla harjoiteltiin polkemista. Vasta kesällä se onnistui niin, että Veeti jaksoi puistoon asti ja silti saattoi kaatua apurattaista huolimatta tuossa pikkumatkalla usean kerran. Aava puolestaan jaksaa potkia jo useita kilometrejä, eikä vauhteja voi verratakaan keskenään!


Meille potkupyörä on ollut pelastus nyt, kun haluaisin käydä lasten kanssa lenkilläkin. Otan tosiaan tuplat mukaan ja lapset lähtevät pyörillä. Eilen mentiin kuusi kilsaa, joista ehkä puolet tai vähän alle Aava potki ja muuten levähti rattaissa. Potkupyörä mahtuu kätevästi tuplien tavarakoriin.Tuo ratkaisu on ollut meillä toimiva, niin saadaan mentyä koko porukan kanssa ja vauhti pysyy kohtuullisena, kun väsynyt potkija pääsee välillä keräämään voimia kärryyn. Tasapaino kehittyy silmissä potkupyörällä ajaessa ja viime vuonnakin Aava osasi mennä jo mäkiä alas niin, että nosti vain jalat kyytiin ja päästi menemään sata metriä koskematta maahan.

Mies mietti, että pitäisikö Aavalla olla oikea pyöräkin, mutta itse olen sitä mieltä, että saa ainakin tämän kesän vielä potkutella ja sitten ensi vuonna yritetään pyörällä ilman apurattaita, koska niiden kanssa ajaminen on kyllä ihan vihonviimeistä hommaa. Aava voi ensin harjoitella tuolla Veetin vanhalla pikkupyörällä, että oppii polkemaan ja sitten voidaan hommata oma, 16 tuumainen pyörä. Tai sitten ostetaan vielä isompi potkupyörä.


Tuosta Pukysta meillä ei ole mitään pahaa sanottavaa. Tutkin silloin netistä, että mikä olisi hyvä pyörä ja tuota kehuttiin, joten se tilattiin, kun hintakin oli kohtuullinen. Käytetyt maksoivat melkein tuon saman mitä uusi pyörä. Puky on kevyt ja se sopii pienemmällekin lapselle kun siinä on matala tuo keskiosa eli pyörän kyytiin on helppo mennä, kun edessä ei ole tankoa, niin kuin useissa malleissa on. Suosittelen ehdottomasti hankkimaan potkupyörän, niin pääsette niiden lasten kanssa liikenteeseenkin eikä tarvitse käyttää kaikkea omaa energiaa siihen, että työntää taaperoa siitä pyörässä kiinni olevasta tangosta ja yrittää katsoa, että toinen ei ole koko ajan nurin apurattaiden kanssa. Käytiin ostamassa Aavalle uusi kypäräkin, kun edellinen kävi pieneksi. Nyt on hieno Bellin kypärä, joka hauskasti sattui sopimaan tosi hyvin Aavan välikausihaalariin :D

Kumpaa teillä suositaan, tavallista pyörää vai potkupyörää?