Siipitakki

Tein Aavalle viime syksynä uuden "kauppatakin", kun tämä entinen alkoi jäädä pieneksi. Kävi kuitenkin niin, että takki oli valtavan suuri, vaikka kokona oli muistaakseni ehkä 86 tai jopa 80 leveydestä ja pituus kokoa isommasta. Jotenkin meni maku koko takkiin, kun se oli niin valtava ja harmitti, kun olin jaksanut kerrankin ommella tämmöisen puuvillaisen takin, joka ei ole ihan perustakki ilman taskuja, niin kuin tuo edellinen.

Muistan kyllä vieläkin, että tuo puuvillan ompelu ei vaan ole mun juttu, koska en ole tarpeeksi tarkka leikkaaja saati ompelija, eikä joustamaton kangas annan yhtään anteeksi. Tämäkään ei välttämättä kestä lähempää tarkastelua, mutta tässä se kuitenkin nyt on ja se on sopivat nyt.

Takki on vieläkin aika pitkä, vaikka Aava on kasvanut varmasti pituuttakin syksystä reilusti. Kaavana oli ehkä joku lintunen (?) Ottobresta. Vuorena on tikkikangas, enkä enää edes muista, että oliko siinä ihan ohut vanukin.

Kuvat on otettu jo aiemmin, kun täällä oli vielä lunta ja kun Aavalla oli komea nirhauma silmän alla, kun Veeti sohaisi siihen "miekalla" eli puukepillä. Onni onnettomuudessa, että osui silmän alle, eikä silmään!

Pääasia, että Aava tykkää takista. Vaikka tuo kai nyt tykkää nykyään ihan kaikesta, mitä teen tai ostan sille. Toistaiseksi ainakin vielä kiitollisessa iässä äitin ompeluille :)