tiistai 30. heinäkuuta 2019

Marble Mountains Da nang

Da Nangista teimme Vietnamin lomallamme muutamia eri reissuja ja yhden retken kohde oli Marble mountains eli viiden vuoren muodostama nähtävyys, jossa pystyy seikkailemaan hienoissa maisemissa tutkien erilaisia luolia, patsaita ja pagodoita (buddhalaisten temppeli). Matkaa Da Nangista tuli vuorille alle kymmenen kilometriä eikä tuo montaa euroa maksanut taksillakaan. Itse kohteeseen oli alle parin euron sisäänpääsymaksu yli kuusivuotiailta sekä hissi ylös maksoi noin 0,5e/henki. Eli meidän perheen jutut maksoivat alle kymmenen euroa ja sillä sai kyllä ihan rahalle vastinetta. Hissiä ei ole pakko käyttää, mutta me mentiin mieluusti suoraan ylös, että ei olisi kuumassa ilmassa lapsille liian raskas kävely. Hissi oli lasiseinäinen ja siitä pystyi jo ihastelemaan maisemia.


Vuorien alaosa oli täynnä erilaisia matkamuistokojuja, josta olisi saanut vaikka mitä marmorituotetta ostettua. Me ei oikein perusteta tuosta turistirihkamasta, joten ei ostettu mitään.


Marble mountains oli minusta ehdottomasti käymisen arvoinen paikka. Oli hieno nähdä erilaisia buddhapatsaita, portaita, luolia ja käydä ihailemassa näköalapaikoilla maisemia yli Da Nangin. Lapsillekin oli ihmettelemistä, kun tuolla oli niin erilaista kuin meillä on missään Suomessa.



Ihan kaikkiin paikkoihin ei lasten kanssa menty, koska kulkureitit olivat liian jyrkkiä tai vaarallisia ja itse asiassa meillä meni useampi tunti siihen, että kierrettiin tuon yhden vuoren reitit. Tuo vuori mihin hissi menee on se päävuori, missä on ilmeisesti myös helpoimmat reitit kiertää.


En muista ihan tarkkaan, että mihin aikaan oltiin tuolla, olisiko ollut ehkä yhdentoista kieppeillä ja silloin oli kyllä jo aika paljon muitakin turisteja. Kävin erään näköalapaikan yksin katsomassa sillä aikaa kun mies odotti lasten kanssa ja sinne joutui oikeasti jonottamaan todella hankalassa asennossa kesken ylöspäin kiipeilyn. Onneksi ei yritetty päästä sinne lasten kanssa! Ehkä paras aika olisi mennä heti seiskan maissa kun paikka aukeaa tai sitten viiden jälkeen (muistaakseni silloin pääsee jo ilmaiseksi) kun paikka sulkeutuu seiskalta, jos en kamalan väärin muista.




Juomista kannattaa varata paljon mukaan, jos on kovin aurinkoinen päivä. Kiipeillessä tulee kuuma! Toki tuolta sai ostettua törkyhintaan paikalliseen hintatasoon nähden juomistakin, joten janoon ei kuole. Luolat olivat myös viileitä, joten niihin oli ihana päästä vilvoittelemaan kesken kiertelyn. Tuolla oli myös yleisiä vessoja, mutta me luimme, että niissä ei aina ole vessapaperia. Otimme siis laukkuun varalta omaa paperia. Vessat olivat ilmaisia, mutta en ole ihan varma, että oliko paperi maksullista. Ainakin sitä oli antamassa nainen siinä vessan ovella. Itseä nauratti kun odottelin lapsia vessasta ja joku mies oli menossa vessaan ja pyysi monta kertaa lisää paperia, kun se paperinainen antoi aina vain muutaman palan. Olisiko isompi hätä ollut tiedossa, mutta vain muutama pala paperia! Inhoan itsekin kyllä vessoja, jossa sen paperin kulutuksesta päättää joku muu kuin sinä itse!





Ei kannata valita jalkaan kovin liukkaita kenkiä, sillä osa askelmista oli hankautunut aika sileäksi ollen näin aika liukkaat. Varsinkin jos vesisade sattuu yllättämään niin voi olla liukastumisvaara ihan tosissaan käsillä.



Erilaisia patsaita löytyi lähes joka paikasta ja osa oli tällaisia humoristisia versioita ja osa sitten ihan niitä perus buddhapatsaita.






Itselle ehkä hienointa tuolla marble mountainsilla oli juurikin nuo luolat. Varsinkin tämä kuvassa näkyvä isoin luola missä käytiin. Katosta tulvi hienosti auringonvalo luolaan ja ihmiset kävivätkin ottamassa paljon kuvia noissa säteissä. Me mukaan lukien...




Myös täältä löytyi noita vietnamilaisille tavanomaisia lyhtyjä joistain paikoista.


 


Aavaa kävi taas yksi vanhempi kiinalaispariskunta kuvaamassa ja kun Aava reippaasti otti heidän kanssaan kuvia, sai hän palkinnoksi tölkillisen jotain juomaa. Yritettiin kysyä mitä se on, mutta he eivät osanneet sanoa. Sitten heidän seurueessaan ollut  nuorempi nainen sanoi sen englanniksi, joten netistä katsoimme sen olleen pääskysenpesäjuomaa. Ilmeisesti Kiinassa hyvinkin yleinen juoma, mutta eipä ole tullut koskaan maistettua! Ajatus oli jotenkin ällöttävä. Itse juoma ei oikein maistunut miltään. Hieman sokeriselta ja joltain jännältä, jota en osaa kuvailla. Periaatteessa ihan hyvää, mutta joku tökki ja vaikka Aavakin tykkäsi, ei voinut kuitenkaan juoda koko tölkillistä yksin.


Emme syöneet tuolla alueella vaan otimme pientä naposteltavaa mukaan. Kävimme sitten pois tullessamme siinä alueen ulkopuolella pienessä ravintolassa syömässä. Oltiin varmoja, että ruoka on siinä törkeän kallista, mutta se taisikin olla matkan halvin ruoka. Tosin valikoima oli lähinnä pizzaa eikä sekään mitään erikoista ollut :)

Hieno paikka oli ja taas oltiin yhtä kokemusta rikkaampina kun tuolta pois tultiin. Ei tuota turhaa minusta kehuta sellaiseksi "must see" paikaksi Vietnamissa.

keskiviikko 17. heinäkuuta 2019

Linnanmäen hattarakoulu

 *kaupallinen yhteistyö Linnanmäki

Aloitimme tämän vuoden kesälomareissumme Linnanmäeltä, mihin meillä oli etukäteen kaupallisen yhteistyön merkeissä varattu paikat hattarakouluun. Hattarakoulu osoittautuikin oivaksi valinnaksi, sillä saapuessamme Lintsille satoi vettä kaatamalla ja näytti, että veden tulo ei ihan heti siitä rauhottuisi. Emme siis päässeetkään laitteisiin kuten suunnittelimme, joten hattarakoulu sitten pelasti vähän sitä pettymystä, minkä sade aiheutti. Varsinkin kun hattaroita taiteiltiin kuivissa sisätiloissa.




Ennen koulutunnin alkua jokainen sai käydä pukemassa ylleen suojatakit sekä lasit. Näistähän lapset olivat innoissaan! Olihan nuo pienet lasten takit aika söpöjä näin äidinkin mielestä. Tuli mieleen jotkut pienet kemistit kun lapset töröttivät tuolla takeissaan ja laseissaan.





Suojavarusteiden pukemisen jälkeen vain pyllyt koulunpenkkiin ja kuuntelemaan ensin pieni opastus ja aloituspuhe hattarasta. Tiesittekö muuten, että hattaran keksi aikoinaan hammaslääkäri? Eipä olisi uskonut! On tainnut olla bisnesvainua kun on ensin syöttänyt porukalle hattaraa ja sitten rahastanut hampaiden korjaamisesta....




Paikka oli kuin pieni luokkahuone söpöine rekvisiittoineen. Lapsetkaan eivät ujostelleet yhtään, vaikka Viia nyt vähän möksötti että ei halua tehdä hattaraa. Eikä sitten tehnyt, mutta valmis hattara kyllä kelpasi!



Ensin saatiin vähän opastusta ja mallia miten se hattara tehdään ja sitten jokainen sai käydä tekemässä itse hattaran itselleen.


Silmä tarkkana esimerkin seuraamista.
Hienosti saivat lapsetkni tehtyä hattarat, vaikka malliltaan eivät ihan täydellisiä olleetkaan. Vaikka hattara on erittäin makeaa, on siinä vain noin ruokalusikallinen sokeria! Se on aika vähän siihen nähden, että esimerkiksi lasillisessa appelsiinimehua voi olla neljä sokeripalaa. Ja jos vertaa karkkiin, niin tästä jää kaikki turhat säilöntäaineet pois. En silti väitä, että tämä terveellistä olisi :D



Jokaiselle maistui lopuksi hattarat ja kaupan päälle sai vielä todistukset hattarakoulun läpäisystä. Hattarakoulu löytyy Linnanmäeltä Shop Caramellin yhteydestä heti siitä sisäänkäynnin vierestä. Oiva paikka hetkeksi paeta vaikka pientä kuurosadetta, eikä hintakaan ole päätä huimaava. Mielestäni pelkkä hattara maksoi nelisen euroa huvipuistossa, joten kolme euroa lisää niin sai kaupan päälle kivan kokemuksen ja muiston lapsille.


Linnanmäen sisäänpääsy on ilmainen ja alueelta löytyy lukusia ilmaisia laitteita pienille lapsille. Jos ei vaikkapa osta ranneketta, olisi tämä kiva vaihtoehto tehdä samalla jotain erilaista. Me mentiin hattarakoulusta sealifeen, koska sade ei lakannut. Illalla kuitenkin selkeni, joten kävimme lasten kanssa kiertämässä ne ilmaiset laitteet. Ei viitsitty enää siinä vaiheessa iltaa maksaa rannekkeista, koska aikaa oli niin vähän aikaa.


Mun edellisestä Lintsikäynnistä on tooooodella pitkä aika ja mielestäni paikka näytti nykyisin oikein kivalta. Sellaiselta enemmän Kööpenhaminan Tivoli-tyyliseltä, eikä pelkältä huvipuistolta.  Uskoisin, että tuo olisi myös syksyllä nätti kaikkien valojen syttyessä. Ehkä me joku kesä päästään tuonne ihan huvittelemaankin lasten kanssa!


Onko joku teistä käynyt myös suorittamassa hattarakoulun perusopinnot?

sunnuntai 14. heinäkuuta 2019

Mihin se loma hurahti?

Kesäloma kului taas liian nopeasti, kuten lomat ja vapaat nyt yleensäkin tahtovat mennä. Päivät hujahtavat hillitöntä kyytiä ohitse ja tuntuu, että ei olla ehditty tehdä mitään, vaikka monenlaista on tehty kuitenkin. Helposti sitä ajattelee, että ei ole tehty mitään jos on tehty sellaisia tavallisia asioita, mitä välttämättä ei ehdi työarjessa tehdä. Ollaan pyöräilty tosi paljon, melkein joka päivä joko niin, että minä kävelen ja tytöt pyöräilevät tai sitten Viia pyöräkärryssä ja Aava pyörällä. Tytöt pääsivät poimimaan kukkia; se oli yksi toive heidän kesälomalleen. Se suoritettiin melkein omalla takapihalla!


Ollaan käyty Kalajoella leikkipuistossa ja jätskillä, saatu anoppi yökyläilemään meille, käyty monessa eri puistossa, laitettu pihalle uima-allas ja lapset ovat saaneet polskutella siinä. Käytiin myös mummulassa ja toisen mummun ja papan mökillä.


Ollaan käyty tutustumaan eskariin sekä uuteen päiväkotiin ja meillä on käynyt Viian hoitaja tutustumassa kotona. Uimaan ei olla tarettu, mutta on muuten ulkoiltu paljon. Ollaan käyty salilla tyttöjen kanssa, jossa he pääsevät piirtelemään tai vähän rauhoittumaan ja katsomaan piirrettyjä.


Käytiin puistotreffeillä kivassa seurassa ja Leon leikkimaassa, jonne saatiin myös seuraksi ystäväperhe. On pelailtu lautapelejä ja luettu kirjoja. On myös käyty juhlimassa kummitytön synttäreitä. On käyty Pärnussa sekä lomailtu pari yötä Suomessa hotellissa ja käyty miljoonativolissa.


Monenlaista on siis tehty, vaikka ei muka olla tehty mitään. Aikuisena sitä ei aina osaa ehkä arvostaa niin paljon niitä pieniä juttuja ja jos loman viettää kotimaisemissa, ei se helposti tunnu niin lomalta. Mutta oikeastihan parasta on vain se, että saa nukkua myöhempään, olla koko päivän kotona ilman suunnitelmia ja tehdä mitä lapsia sattuu huvittamaan. Meillä lapset ovat nyt innostuneet pyöräilystä tosi paljon ja mullehan se sopii, koska tulee tehtyä tunteroisen lenkki melkein joka päivä sen tiimoilta, eikä tarvitse illalla lähteä enää erikseen lenkkeilemään :)


Hieman harmittaa, että kovin lämpöisiä kelejä ei näille lomaviikoille sattunut. Itsehän siihen säähän ei voi vaikuttaa, mutta silti toivoisi, että uima-allaskelejä olisi riittänyt enemmänkin kuin ne noin kolme päivää loman ekalla viikolla. Onneksi ei kuitenkaan ole satanut juurikaan vettä, joten ollan pystytty ulkoilemaan ihan normaalisti eikä ole mennyt sisällä istumiseksi. Varsinkin kun pienessä kaupungissa ei kamalasti ole noita sisäaktiviteetteja sadepäivän varalle.


Huomenna kello soi 6.15 ja minä lähden töihin ja mies jää vielä lasten kanssa kolmeksi viikoksi kotiin. Onneksi loppukesästä on tiedossa mukavia juttuja myös ihan aikuisporukalla eikä pelkästään lasten kanssa. Kahden viikon päästä lähdetään viikonlopuksi Ouluun Qstockiin ystävien kanssa ja lapset pääsevät mummulaan kahdeksi yöksi. Sitten elokuussa onkin toisen ystäväpariskunnan kanssa se meidän vaellusreissu! Kesää on vielä vaikka kuinka paljon jäljellä, vaikka tuntuu muka, että se loppui kun loma loppui.


Mites te kenellä alkaa työt huomenna, ahdistaako?