Eskarilaiselle kaapin täydennystä

Osallistuin jokin (pitkä) aika sitten Verson puodin ompelukerhoon, jossa sai tilata edullisesti pätkän kangasta, jota ei tietenkään päässyt ennalta näkemään. Paketista paljastui mustavalkoinen kangas, jossa poika ratsastaa leijonalla. Halusin tehdä kankaasta ystävän vauvalle bodyn ja kun kangasta jäi, niin tein myös Veetille ihan peruspaidan, johon yhdistin eri kankaasta etu-ja takakappaleet. En halunnut kuitenkaan kankaan pariksi mustaa, koska sävyero olisi itsenäni voinut haitata. Niinpä laitoin kaveriksi harmaan ja mintut kantit.

 Jämäpaloista tuli vielä pari pipoa, kun laittoi takakappaleen piposta mustaa kangasta. Hyvin käytetty 70cm siis! Veeti onneksi huolii vielä äidin tekemät ja nämä kuosikankaatkin ilman mutinoita. Tämäkin otettiin innolla vastaan.

Kaavana paidassa uusi kokeilu eli More grey, jonka sain viime vuonna joulukalenterivaihdossa ja silloin se oli vielä iso. Nyt lisäsin vain vähän pituutta hihoihin ja helmaan, kun kaava oli kokoa 116cm ja oikein hyvä tuli. Pituutta Veetillä on 123cm.

Vauvan bodyn tein koossa 62cm muistaakseni ja se on tehty Bert-nappilistabodyn kaavalla, joka on mielestäni kivan sopusuhtainen kaava.  Musta ei ole pienellekään synkkä, kun yhdistää siihen hempeää minttua.

Nappilistan teko on aina yhtä vaikeaa ja mun pitää joka kerta lukea ohjeet sitä varten, kun niin harvoin jaksan sen värkätä, vaikka sillä saisi kivaa ilmettä vaatteisiin.

Toisenkin paidan tein Veetille uudella kaavatuttavuudella eli Steampunkilla. Tämä on svetarityyppinen, jonka takakappale on hieman pidempi kuin etukappale, vaikka se ei juurikaan kuvissa näy. Veeti ei ole kovin innokas hupparin pitäjä, joten ajattelin tämmöisen joustocolitsisen paidan olevan talvella sitten kuitenkin normaalia trikoopaitaa lämpimämpi.

Malli on minusta oikein kiva ja näitä voisi tehdä lisääkin jos löytyisi kivaa joustocollegea. Tämä on Noshin myrskypilveä ja on todella kauniin värinen.

Yksityiskohtana tein peittarilla tikkaukset saumoihin. Sen kummempia kikkailuja tämä ei mielestäni tarvitse.

Omat varpaat lämpimiksi

Olen sitä ihmistyyppiä, jolla on varpaat aina jäässä. Sisällä ja pihalla. Kesällä ja talvella. Kotona hiihdän aina villasukat jalassa ja talvi on painajainen, koska varpaat ovat aina kylmät. Tänä vuonna aion olla ehkä viisaampi ja ostaa ohuita villaisia sekoitesukkia, jotta omat varpaat ehkä myös pysyisivät lämpimänä. Samoin kuin ostin lapsillekin.  Olen vuosia etsinyt täydellisen lämpimiä talvikenkiä. Jopa paljon kehutut Sorelit olivat mun jaloille kylmät jo ihan loskakeleillä. Ehdottomasti lämpimimmät kengät ovat tähän asti olleet Australiasta jonkun kaupan alesta tilatut Emut, joille jäi parikymppiä hintaa. Tuolloin tulliraja oli vielä se vanha, hieman suurempi, joten ei tarvinut huolehtia kenkien jäämistä tulliin. Emut olivat hieman liian isot ja niissä oli merinovillavuori aidon karvan sijasta, mutta käytin ne silti loppuun ja ne olivat ainoat kengät, joissa jalat pysyivät lämpiminä kovillakin pakkasilla. Äitinikin tuumasi kengistä, että olivat hänelle jopa liian kuumat :)

Siitä asti mua on houkuttanut tilata aidot UGG:it. Uskoisin niiden olevan vähintään yhtä lämpimät tai toki varmaan lämpimämmätkin jos sisällä on aito lampaankarva. Ainut miinus on tietenkin hinta. Kenkien pitäisi ehdottomasti löytyä silloin alennuksella. Elloksella näytti olevan myös UGG:ia myynnissä. En ole ennen huomannutkaan. Itse asiassa Ellos myy tosi paljon merkkejä, joita en ole hoksannut siellä olevankaan, mutta sitten joskus jossain mainoksessa bongahtaa esiin.

Classic short -talvisaappaat | Mini Bailey button -nilkkurit | Classic short -talvisaappaat | Classic mini -talvisaapikkaat |

Mietin vain sitä, että noissa on suurin koko 41. Mahtaakohan nuo olla millaista mitoitusta? Oma jalka on reiluhko 41. Yleensä talvikengissä kuitenkin mahtuu tuo 41 hyvin. Vai onko näissäkin mallien välillä eroja? Voinko siis vain jatkaa haaveilua näistä, jos suurin koko on liian pieni mulle. Vai myisiköhän joku toinen liike isompaakin kokoa? Muistan myös lukeneeni jostain, että näissä olisi liukas pohja?

Mun Emut olivat semmoiset vähän hassun vaalean beiget (rumat) ja nykyiset Hi-Pot merkkiset ovat mustat pitkällä varrella. Olen kuitenkin haaveillut ehkä tuosta keskipituisesta mallista eniten. Nuo Hi-Pot ovat merinovuorella eivätkä karvalla ja ne löysin sattumalta alesta myös viime vuonna. Haaveissa olisi kuitenkin joskus hankkia nuo ihan karvavuoriset. Rumathan nuo ovat ainakin omaan silmään, mutta olen tullut siihen tulokseen, että kärsin ulkonäön mieluummin mitä kylmät varpaat.

Myös lapsille olisi ihana ostaa tämmöiset aina talveksi, mutta hinta on kasvavaan jalkaan kuitenkin liian kova, jos ei nyt sattuisi käytettynä tosi edullisia löytymään.

Nämä ovat ei alennusta-tuotteita, joten näihin ei valitettavasti voi käyttää nyt voimassa olevia alekoodeja. Mutta jos muuta tarvitsee tilata niin osa Elloksen omista lastenvaatteista ja kengistä on -30% alennuksella ja hinnan viereen on merkitty valmiiksi kampanjahinta.

Koodilla 345403 puolestaan saa -30% alennusta normaalihintaisista tuotteista.

*sisältää mainoslinkkejä

Olipa kerran ilmalämpöpumppu

Yhteistyössä Blogirinki&LämpöYkkönen

Olemme asuneet nykyisessä kodissamme vuodesta 2013 lähtien. Alusta asti oli melko selvää, että lämmitysmuodoksi valikoituisi sähkö, koska kaukolämpö ei ollut mahdollinen ja maalämpö lainarahalla toteutettuna myöskin poissuljettu vaihtoehto ihan taloudellisesti ajatellen. Suorasähkö ja 145m2 asuinpinta-alaa eivät kuitenkaan ole taloudellisesti ajateltuna ehkä kuitenkaan se ihanteellisin kombinaatio. Tämän takia ilmalämpöpumpun hankinta on ollut mielessä koko kolme vuotta ja sille varattiin myös rakennusbudjetista rahaa. Kolme vuotta myös kesti, ennen kuin pumppu koristaa eteisen seinää.

Meidän perheessä sekä mies että minä olemme molemmat kiinnostuneet sisustuksesta siinä määrin, että olemme yhdessä päättäneet sisustuksellisesti suurimmat asiat taloomme, kuten seinien värit, tyylin jne. Yhdessä olemme siis luoneet sen linjan, millaista sisustusta kodissa noudatetaan. Kun puhutaan sisustamisesta sekä ilmalämpöpumpusta, nousee ensimmäisenä mieleen ajatus, että niistä ei voi edes puhua samana päivänä! Mikä on sinun ensimmäinen verkkokalvoille tallentuva kuva, kun mietit sanaa ilmalämpöpumppu? Minulle se kuva on valtava laite, joka on väritykseltään semmoinen beigehkön harmaa. Tiedättekö sen maalisävyn, jonka värisiä vanhat kopiokoneet tai sähkökaapit usein ovat? Semmoisia, noh, rumia. Kuka semmoisen ruman laitoksen haluaisi mihinkään kohtaan kotia sisustusta pilaamaan ja huomiota kiinnittämään?

Pääsin kuitenkin mukaan Blogiringin ja  Lämpöykkösen kanssa ja täytyy myöntää, että ehkä ne omat mielikuvani olivat hieman aatamin aikaisia. Meidän kotiimme asennettu Toshiba Arctic ei ollutkaan beige möhkö vaan hyvinkin modernin muotoinen ja väriltään valkoinen! Etupaneeli on jopa hieman helmiäisvärinen kun läheltä katsoo. Mikäpä muukaan väri meidän hyvin valkoiseen sisustukseen sopisi paremmin kuin valkoinen. Eli aivan sama mikä väri, kunhan se on valkoinen... Käy tsekkaamassa myös muiden bloggaajien kokemukset pumpuista Blogiringin sivuilla! Onnistain-blogin huikea video aiheesta noteerattiin jopa Tekniikka&talous sivustolla.

Yhdessä Lämpöykkösen kanssa viestiteltiin ja soiteltiin ja mallailtiin pumpun paikkaa meidän talossamme. Lopulta oikeastaan ainoaksi vaihtoehdoksi valikoitui eteinen ja tarkemmin wc:n oven yläpuoli. Paikka on sisustuksellisesti aivan täydellinen, sillä esimerkiksi kaikki meidän ystävämme eivät ole edes huomanneet pumpun ilmestymistä tuohon oven päälle. Mielestäni se kertoo sen, että laite ei ole sisustuksellisesti yhtään vaikea eikä sitä tarvitse yrittää piilottaa, koska se sulautuu seiniin niin hyvin.

Tässäkin kuvassa huomio kiinnittyy pumpun sijasta avonaiseen kaappiin!

Tällaiset isot hankinnat ovat niitä, joissa mies monesti huolehtii tekniikasta ja vertailee eri malleja sekä lukee erilaisia arvosteluja tuotteesta. Meidän perheessä kuitenkin minä yleensä olen se, joka asettaa vaatimukset teknisten laitteiden ulkonäölle. Tässä tapauksessa tuskin olen poikkeus. Meidän nykyinen televisio on esimerkiksi valkoinen väriltään. Se oli ainoa vaatimus, mitä television suhteen esitin silloin, kun se hankittiin. Sama homma tapahtui nyt kesällä, kun yritettiin ostaa uutta autoa. Löydettiin jo melko potentiaalinen ehdokas, mutta koska väri oli minulle väärä, se sai jäädä kauppaan! Lämpöykköseltä osattiin kertoa, että  myös ilmalämpöpumpun hankinnassa sen lopullisen päätöksen tekee useimmiten nainen. Ymmärrän tämän täysin, sillä jos tuo laite olisi ollut se harmaanbeige rumilus, voin sanoa heti, että sitä ei meidän taloon olisi asennettu tai ainakin se olisi pitänyt maalata.

Tämän vuoksi olinkin iloinen, että olin väärässä sen ensimmäisen mielikuvani perusteella ja saatiin nyt kotiin kauan suunniteltu laite, joka miellyttää silmää myös sisustuksellisesti. Asennus saatiin hoidettua vessan kautta, jolloin meillä ei ole mitään näkyvää missään muualla kuin tuolla huussin puolella. Sähkötkin saatiin kätevästi vedettyä ulkoyksikköön meidän wc-kalusteen sisältä, jossa meillä on pistorasia sähköhammasharjoja varten. Tuollainen pieni, ehkä puolen metrin pätkä johtoa menee esillä vessassa ja katonrajassa valkoinen kouru.

Tilasimme samalla kertaa pumpun ulkoyksikölle suojakotelon, jonka maalasimme talon kanssa samalla maalilla. Näin se erottuisi mahdollisimman vähän talosta. Putki pitää vielä maalata, että sekään ei sitten erotu seinästä noin selvästi. Rumin osahan tuo ulkoyksikkö pumpussa on, mutta onneksi se on kuitenkin talon ulkopuolella!

Ilmalämpöpumppua ohjataan kaukosäätimellä ja koska se olisi aina muuten hukassa, päätimme ruuvata telineen seinään kiinni. Myös teline ja kaukosäädin itsessään ovat myös aika huomaamattomia, eivätkä ne nyt kamalasti pompi silmälle tuosta valtavan katkaisinryhmän vierestä. Tuosta on helppo napata säädin ja säätää pumppu sopivalle lämpötilalle. Pakko kehua muuten sen verran asentajaa, kun opetti meitä kädestä pitäen käyttämään tuota kaukosäädintä. Yritin turhaa lukea ohjekirjan läpi tajuamatta tuon taivaallista eri napeista (joita on muuten paljon tuolla suojakannen alla), mutta asentaja näytti perustoiminnot ja huomattavasti paremmin tajusin asiat ihmisen selittämänä. Päätoiminnot tulevat ihan muutaman napin takaa.

Tuohon pumppuun saisi halutessaan ohjelmoitua vaikka mitä erilaisia toimintoja esimerkiksi eri viikonpäiville tai eri vuorokauden ajoille. Meillä pumppu on säädetty nyt välillä 22-23 astetta ja pumpun asennuksen jälkeen saatiin kääntää talosta sähkölämmitys ihan pienimmälle ja hyvin on tarennut joka päivä. Lämmityksen lisäksi pumppu myös viilentää, poistaa kosteutta ja puhdistaa ilmaa! Eli melko monipuolinen laite. Veikkaan viilennyksen olevan hitti kesän ja alkusyksyn synttärijuhlissa kun uuni on porottanut päivän päällä ja sen jälkeen tupaan astuu parikymmentä ihmistä ja jos pihalla sattuu olemaan vielä helle...

Ensimmäistä kertaa elämässäni odotan innolla sähkölaskua, että pääsen vertailemaan lukemia viime talven laskuihin! Meillä siirryttiin jo vuosi sitten pörssisähköön, joka on ollut koko ajan halvempaa, vaikka kaiken järjen mukaan pörssisähkö voisi talvella olla kalliimpaa kuin kiinteähintainen sähkö. Sillä saatiin nipistettyä jo jonkin verran sähkölaskusta pois ja tällä toivottavasti säästetään vielä rutkasti lisää! Meidän ilmalämpöpumpun hyötysuhde näyttää olevan markkinoiden paras eli A+++ ja on lisäksi ääneltään markkinoiden hiljaisempia. Oikeastaan käytön ääntä ei juurikaan päivällä huomaa, koska talossa on aika paljon melua muutenkin. Yöllä sen joskus kuulee, jos käy vaikka lasten tykönä. Kaukosäätimestä tosin saisi säädettyä myös yö-asennon, jolloin pumppu olisi vielä hiljaisempi.

Lopuksi vielä video, jossa uljas asentaja LämpöYkkösen valtakunnasta tulee pelastamaan perheen ahdingolta :

Millaisia säästöjä teillä on saavutettu ilmalämpöpumpulla sähkölämmitteisissä taloissa?? Onko kellään tätä samaa pumppua, että voisi kertoa kokemuksia?

Yhteistyössä:

&

LämpöYkkönen

Iso ruokapöytä ikipinnoitteella

Meillä on ollut pitkään haaveessa sellainen ruokapöytä, jonka ääreen mahtuu yhdelle sivulle neljä ihmistä eli yhteensä ainakin se kymmenen tai hätätapauksessa jopa kaksitoista, jos päihin saa ahdettua kaksi ihmistä per pää. Isoja ruokapöytiä on vain älyttömän vaikea löytää, varsinkin jos on yhtään kriteereitä sen suhteen, miltä pöydän pitäisi näyttää. Olen käyttänyt aikaa surffaten netissä ja käytiin kiertämässä myös kaikki paikalliset huonekaluliikkeet ja mistään ei löytynyt tarpeeksi suurta pöytää.

Mielessä on siintänyt myös pöydän tekeminen itse vanerilevystä ja pukkijaloista ja tähän ratkaisuun päädyttiin, kun mieleistä ei vain löytynyt kun budjettikaan ei sisältänyt monta tonnia. Jalat ovat Hayn Loop, jotka tilattiin Finnish design shopista. Ikealla on vastaavat, joiden hinta on vain murto-osa tuosta, mutta mielestäni ne olivat ihan liian heppoiset näin valtavan pöytälevyn alle.

Pöytälevystä laitoin tarjouksen paikalliseen Palvelumakasiiniin, josta saa mm. erilaisia levyjä valmiiksi mittoihin sahattuna. Kyselyn pistin menemään ihan facebookin kautta ja heiltä sitten autettiin levyn valinnassa. Pian sen jälkeen kolahti tarjous sähköpostiin ja käytiin vielä paikan päällä juttelemassa levystä. Päädyttiin ottamaan pöytälevyksi vähän reilua kaksisenttistä vaneria (tarkan paksuuden ehdin jo unohtaa!) ja kokoa pöytälevyllä on 240x100cm. Kaupan valmiit pöydät olivat järkiään sen 220cm pitkiä eli hieman ahtaampia tuolien asettelun kannalta.

Se mitä ehdottomasti pöytälevyyn haluttiin oli ikipinnoite. Tuo pinnoite on siis todella kova ja sen pitäisi kestää naarmuitta ja koloitta lähes mitä vaan. Pöytä on ollut meillä ehkä noin kuukauden päivät nyt ja siinä ei kyllä ole vielä yhtään jälkeä. Ikipinnoitteen hinta oli yli puolet tuosta pöytälevyn hinnasta, mutta on varmasti jokaisen pennin arvoinen, mikäli pinta pysyy siistinä. Näppärä varmaan maalaisi tai lakkaisi itse, mutta me ei semmoiseen haluttu pienten lasten kanssa ryhtyä, kun ei ole oikein mitään sisätilaa, missä sen olisi mahtunut tekemään. Mini&me-blogissa esiteltiin ihan vasta lähes samanlainen pöytä, joka on kuitenkin lakattu ja siitä näkyy puunsävy kauniisti läpi. Tässä siis vaihtoehto ikipinnoitteelle!

Vanha pöytä myytiin, mutta vanhat tuolit jäivät meille vielä pyörimään. Mulla on kerättynä itse asiassa noita pinnatuoleja varastossa se kahdeksan, mitä tuohon mahtuisi , mutta ne kaipaavat vielä maalia. Olen miettinyt, että pitäisi kysellä jostain tarjousta niiden hiontaan/maalaamiseen, koska meillä ei aika tahdo riittää eikä ole oikein sitä paikkaakaan missä maalata. Isälläni olisi ruisku, mutta se vaatisi jonkun tilan, missä sitä voisi käyttää.

Pöytälevyn sivusta näkyy vaneri ja päälle on laitettu lakkakerros, että rasva ei imeydy sisään noista reunoista.

Pukkijalat ovat ihan ruuveillä kiinni pöytälevyssä ja tällä hetkellä keskellä pöytää on yksi Ikean pöydän jalka tukemassa levyä, joka hieman menee notkolle keskeltä. Tarkoitus on ostaa siihen kantikasta metalliputkea, josta ruuvataan kehikko tuonne pöydän alle levyä tukemaan.

Olen enemmän kuin tyytyväinen tähän pöytään. Nyt mahtuu muutama vieraskin oman perheen lisäksi syömään pöydän ääreen. Vaikka pöytä on todella iso, ei se ole missään nimessä massiivinen vaan aika kevyen näköinen. Uskon, että tässä on meille pöytää pitkäksi aikaa! Parasta on se, että siitä tuli juuri sen näköinen mitä olin ajatellut! <3

Oletteko te teettäneet itse pöytiä?

 

*tuotteesta saatu alennusta bloginäkyvyyttä vastaan
*sisältää mainoslinkin

Sisarusten neuvolakuulumiset

Veetillä ja Aavalla oli molemmilla yhtä aikaa neuvola tuossa syyskuun lopulla ja samalla käytettiin Viia siellä painokontrollissa. Mies käytti neuvolan alussa Viian puntarilla ja vei Viian takaisin hoitoon siksi aikaa, että olin itse isompien kanssa neuvolassa niin saatiin rauhassa tehdä tehtävät. Ensin oli Veetin vuoro ja Aava odotteli nätisti sen aikaa omaa vuoroaan.

Veetin pituuskasvu jatkui samanlaisena tänä vuonna kuin viime vuonnakin eli vuodessa oli tullut kuutisen senttiä lisää. Laitan tähän alle 6v neuvolan mitat ja sulkuihin viime vuoden vastaavat. Painoa on tullut aika vähän, mutta tuossa iässä lienee ihan normaalia. Painokäyrä oli tippunut aika alas, kun itse syötin tiedot kasvuseulaan, mutta ihan normaalit arvot ne silti oli. Veeti on tosi huono ollut syömään pidemmän aikaa. Aivan sama mitä ruokaa tarjoaa, ei se kelpaa tai "ei ole nälkä". Tänään vasukeskustelussa tuli ilmi, että ei kovin paljoa syö hoidossakaan. Toivottavasti on kausiluontoista.

Pituus 123,5cm (116,7cm)

Paino 21,9kg (19,6kg)

Pää 52cm (51,5cm)

Veetillä oli jotain pieniä tehtäviä, kuten viivalla kävely takaperin ja kinkkaaminen yhdellä jalalla jne eikä niissä ollut mitään ongelmaa. Rokotteen ottaminen aiheutti pienen itkukitinän, mutta en moiti, itsekin inhoan piikkejä!

Aava puolestaan oli ottanut kunnon kasvuspurtin ja kasvanut jopa niin paljon, että vuorostaan käydään sitten liiallisen kasvun kanssa kontrollissa :D Painoseula ei kyllä maininnut mitään normaalista poikkeavaa, mutta sama kai tuo on ottaa Aava mukaan samalla kun Viia käy 1,5v neuvolan, niin saavat neuvolan puolella rauhan asian suhteen. Itse en pituudesta ole huolissani.

Pituus 103,1cm (90,5cm)

Paino 17,2kg (14,7kg)

Pää 50,4cm (49cm)

Onhan tuota pituutta tullut vuodessa hurjat 13cm, joten ei ihme että tuntuu, että tyttö kasvaa silmissä! Se on kuitenkin sentin per kuukausi lisää pituutta. Aavakin sai tehdä tehtäviä ja selviytyi niistä oikein hyvin. Testattiin mm. näkö ja sitten oli jotain piirtotehtäviä sekä semmoisia, missä piti nimetä korvat, polvet jne. Piti myös käsittää suurempi ja pienempi asioita. 

"Puhelias papupata, ihana olet! Hommat hoituvat, taidot vahvat. Puhe selkeää. Näkö ok. Pituuskasvu hurjaa. Pitkä olet."

 

Aava ei kyllä malttanut alun ujostelun jälkeen olla hetkeäkään hiljaa vaan pälpätti iloisesti koko neuvolan huolimatta siitä kysyttiinkö häneltä vai Veetiltä jotain :)

Meillä tosiaan oli samalla se Viian painokontrolli tuossa samassa ja painoa oli tullut sen verran, että ei tarvitse enää mennä uudelleen kontrolliin. Painoa oli tullut reilussa parissa kuussa n.800g. Viimes paino oli 8,49kg ja nyt 9,285kg ja pituuttakin oli ehtinyt tuossa välissä tulla kaksi senttiä lisää eli nyt sitä oli 80,2cm.

Hoikka sirpulahan tuo vielä on, mutta ei tosiaan voi ainakaan ruokahaluttomuutta enää syyttää! Ruokaa uppoaa nykyisin enemmän kuin kumpaankaan sisarukseen ja viikollakin söi joku päivä kolmatta lautasellista ruokaa. Hoidossakin vetää lähes poikkeuksetta vissiin santsikuppia :D Maha pullollaan sitten kulkee tyytyväisenä täällä ruuan jälkeen.

Kuvat on otettu samalla kun käytiin ottamassa Veetistä ja Aavasta niitä 3v ja 6v kuvia. Näistä tuli aika kivoja, vaikka itse sanonkin. Joitain kuvia laitoinkin jo silloin kun kirjoitin ne vuosipostaukset Veetistä ja Aavasta.

Hyvin omanlaisia persoonoita on kaikista meidän lapsista tullut ja Viia pienimpänä on varmasti silti kovapäisin. Aava puolestaan on semmoin en hellyyttävä höpöttelijä ja halija, joka on aina tulossa syliin. Tosin niin on kyllä Viiakin. Veeti on lukutoukka ja hieman pikkuvanha kaiken sen tiedon kanssa, mitä ahmii kirjoista jatkuvasti. Oli eskarissakin sanonut, että on kävelevä tietopankki ja niinhän se on :D

Pikkuhiljaa Aavalla ja Viiallakin on alkanut olla yhteisiä juttuja, joita tekevät yhdessä ja nauraa hihittävät. Veetillä ja Aavalla ei niinkään ole mitenkään erityisen paljon yhteisiä leikkejä, kun Veeti vain lukee tai rakentelee legoilla, eikä Aava vielä oikein ole legojen perään.

Kumpikin tytöistä tykkää hoitaa nykyisin nukkevauvoja ja ajattelin, että surauttaisin pukinkonttiin vaatteita noille meidän nukeille. Kaavoja vaan tarvisi jostain. Olisiko sille normaalikokoiselle Baby bornille jossain kirjassa kaavoja tai olisiko jollain linkata jotain paikkaa mistä saisi?  Jotain muutakin nukkesälää voisi ommella. Kantokopan tai jotain. Ehkä kantorepun tai liinankin jopa! Mekkotehtaassakin taisi olla, pitääpä mennä heti tsekkaamaan :)

Tyttöjen talvivaatteet ja sovituskuvia

Käytiin viime viikolla läpi vähän lasten talvivaatteita, että tietäisin mitä pitää vielä hankkia.  Tyttöjen osalta hommat ovat aika selvät, mutta Veetillä onkin puutteita senkin edestä! Aavalta puuttuu vielä ehkä joku parempi takki, mutta sen voin ostaa jostain käytettynä halvalla tai sitten muuten vain edullisen vaikka Hennesiltä, kuten viime vuonnakin.  Viialla ei myöskään ole kuin haalari, mutta ajattelin olla uhkarohkea ja tehdä takin itse!

Haalarina on viime vuonna alesta ostettu Molon black grape, joka oli muistini mukaan paljon tylsemmän värinen. Oikeastaan tää onkin ihan kiva, mutta asusteiden hommaaminen onkin vaikeampaa, kun sävy on niin haastava. Tähän sopisi joku persikka/koralli ja mietinkin, että löytäisinkö sen väristä lankaa jostain. Semmoista vähän paksumpaa, josta saisi huivin ja ehkä vuoritetun pipon tehtyä.

Tuo Fredriksonin karvalakki on jo yli vuosi sitten Kärkkäisen alekorista jemmattu, mutta on vieläkin vähän ärsyttävän reilu. Ehkä se kuitenkin menee kypärälakin kanssa.

Koko haalarissa on 110cm ja Aavalla on mittaa jo reilut 103cm. Meillä on ollut jo niin monta Molon haalaria, että ei kamalasti enää tule huteja näiden kokojen kanssa.

Meillä on aina ollut lapsilla kaksi settiä talveen, jotta toisen setin saa tarvittaessa pesuun ilman, että tarvitsee jännätä, ehtiikö vaate kuivua aamuksi hoitoon. Toiseksi ostin Aavalle takin ja housut, jotka olen kokenut kätevämmäksi jos ollaan menossa samalla kertaa ulos ja jonnekin sisällä käymään, niin voi riisua pelkän takin.

Takki on Kärkkäisen alesta ostettu Name it, kokona tässäkin 110cm. Mielestäni tämä on tosi niukkaa mitoitusta ja vähän pelottaa, että mahtuuko tuo päälle koko talvea! Hihoissakaan ei kamalasti ole ylimääräistä.

Muuten tykkään tästä takista tosi paljon ja se on kauniin värinenkin. Yllättäen myös Aava tykkäsi väristä ja olisi halunnut jäädä tämä päällä pihalle.  Takki tarvitsisi vielä toppahousut. Viime vuonna meillä oli Kappahlin housut, mutta niissä vaivaa se, että lahkeissa ei ole kiristystä, jolloin ei voi ostaa yhtään kasvunvaraa. Tilasin kokeeksi H&M: toppahousut isommille lapsille. Onko kenelläkään kokemusta, että millaiset ovat käytössä? Näyttivät ainakin aika lyhyiltä ja leveiltä.

Viialla on kaksi haalaria, joista toinen menee varmaan alkutalven ja toinen sitten lopputalven. Pienempi on tämä Mini Rodinin fuksia haalari kokoa 80/86. Olenko muuten ainoa, joka inhoaa kaksoiskokoja lastenvaatteissa? Tuo koko alkaa olla meille hieman liian sopiva, mutta koko 92/98 on vielä valtava! Eihän noissa ole mitään järkeä. Hankaluutta lisää se, että Viia on muutoin kokoa 80cm, mutta jalat ovat ainakin 86cm. Isompi koko on valtava säkki vaatteissa, mutta 80/86 alkaa olemaan lahkeista kohta lyhyt.

Veetillä on ollut tämä sama haalari viime ja toissavuonna ja on helposti lämpimin talvihaalari, mitä meillä on koskaan ollut! Kaiken lisäksi se oli kahden käyttövuoden jälkeen vielä uuden veroisessa kunnossa. Tämän Viian haalarin onneksi ostin aika edullisesti käytettynä facebookin kirppareilta, koska oikeaan hintaan en näitä koskaan raskisi ostaa.

Täydellisen haalarirakkauden löysin kuitenkin myöhemmin ja vähän yllättävältä merkiltä, nimittäin H&M:ltä! Kun kuvasto tuli joskus loppukesästä ja näin tämän haalarin, oli pakko mennä tilaamaan se saman tien. Tämä on ehkä kaunein haalari ikinä!  Hennesille sattui olemaan vielä jokin alekoodi, jolloin haalarille posteineen jäi hintaa jotain viidenkympin luokkaa.

 Kyselin myös netissä parista ryhmästä kokemuksia tästä ja ne olivat oikeastaan pelkästään positiivisia, joten uskalsin ostaa tämän. Eipä tuota korkealta tuohon hintaan tipu, jos ihan kaikkia odotuksia ei täytäkkään. Tässä kuvassa Viialla on päällä koko 86cm, mutta meille jäi isompi eli 92cm kun toiveissa oli tosiaan käyttää sitä sitten joulun jälkeen. Nämä Viian kuvat on hieman tärähtäneitä kännykkäotoksia, mutta eiköhän näistä saa hyvin tuon mallin ja koon selville. Viialla siis pituutta n.81cm.

 Kengistä Viia menee kaapista löytyvillä Vikingin goretexeillä (mitä on Aavan jäljiltä useampaa kokoa, jos sattuu jalka kasvamaan yhtä paljon kuin Aavalla samassa iässä) ja lisäksi kylmemmille keleille on Anguluksen nahkakengät. Niin ja kaverilta ostin Kavatin loskakumpparit myös.

Aavalle tein kerranikin löydön kirpparilta, kun löysin vitosella (!) nämä uudenveroiset Vikingin kengät vielä sopivassa koossa. Näissä on vähän paksumpi vuori kun siinä perusmallissa, joten jospa näillä tarkenisi sen villasekoitesukan kanssa. Kovemmille pakkasille ostin myös villavuoriset nahkakengät.

Viime viikolla cittarin alekorista bongasin nämä Vikingin Wildfire-kengät puoleen hintaan ja ostin ne toiseksi kengiksi. Välistä kun  saattaa vielä sattua niin, että vessa onkin liian kaukana ja kengät kastuvat, niin onpa sitten toiset kengät mihin vaihtaa kun toiset ovat pesussa. Meillähän kävi kokeilussa Vikingin windchillit, joita ei kumpikaan lapsista meinannut saada jalkaan edes minun avustuksella, koska varsi oli niin kapea. Nämä onneksi sujahtivat jalkaan. Nämä eivät varmaan ole nytkään vielä liian kuumat, kun aamuisin on ollut jo viittäkin astetta pakkasta.

Joko teillä on talvikamppeet hommattuna?