Sopiva retkireppu pienelle reissaajalle

Kun etsittiin Aavalle koulureppua netin valikoimista, ajattelin samalla tilata Viiallekin oman repun retkeilyä varten. Viia on aika hentoinen ja lyhytselkäinen, joten reppu ei saisi olla liian iso ja se pitäisi olla hyvä kantaa. Halusin siis ehdottomasti pehmustetut olkaimet ja mieluusti rintahihnan vielä kaupan päälle.  Aavan koulurepuksi valikoitui Jack Wolfskinin Ramson reppu 20l koossa juuri samojen kriteerien perusteella. Repussa on kunnolliset pehmeät olkaimet ja se oli näistä isoista repuista suunnilleen lyhin selkämitaltaan. Lisäksi repussa on kivasti heijastavia yksityiskohtia. Ajatuksena oli, että sama reppu menisi mahdollisimman pitkään eikä joka vuosi tarvitsisi ostaa uutta. 

 Koska minä olin aika vahvasti valitsemassa reppua ihan käytännön syistä, kävimme Aavan kanssa yhdessä ostamassa kivan avaimenperän roikkumaan reppuun ja Aava sai valita sen itse. Nämä reppuasiat ovat sellaisia, että en täysin halua antaa lapsen valita reppua, että valinnaksi ei tulisi sitten sellainen yksilö, joka on esimerkiksi todella surkea kantaa. Ulkonäöllisiin seikkoihin saa sitten kertoa kyllä mielipiteensä :)

Bongasin samalta merkiltä Viialle pienemmän repun, joka lienee Little Joe-mallia.  

Repussa on tilavuutta 11l eli puolet vähemmän kuin Aavan repussa, mutta jotenkin se näyttää todella pieneltä! Reppu kuitenkin imee sisäänsä uskomattoman määrän tavaraa noin pieneksi repuksi. Esimerkiksi Peuran polulla Viia kantoi pienessä repussaan oman makuupussinsa, makuualustansa (puhallettavan ja pieneen tilaan menevän) sekä vaihtovaatteet ja unikaverin. En olisi ikinä uskonut päällepäin, että ne mahtuvat reppuun!

Repussa on tilava tuo iso tasku ja ulkonäkö todellakin hämää tilavuuden kanssa. Tuo repun malli varmaan tekee sen, sillä se levenee todella paljon kun sinne laittaa tavaraa. Olkahihnat ovat leveät ja mukavat päällä ja myös rintaremmi löytyy.

Sivuilla on kummallakin puolella verkkotaskut, joihin saa vaikka sen juomapullon tai muuta tavaraa.

Viian hoidossa on joka viikko perjantaisin metsäretki, joten tämä reppu on päässyt siellä viikottaiseen käyttöön. Ja selkeästi reppu on hyvä kantaa, sillä Viia tahtoo monesti ottaa repun mukaan vaikka sille ei oikeasti olisikaan tarvetta. Laittaa sinne vaikka jonkun yhden pienen tavaran mukaan.

Plussana tässäkin repussa, kuten Aavankin repussa, ovat nuo heijastavat tereet, joten pieni retkeilijä näkyy, vaikka heijastin olisi jäänyt kotiin.

 Jos teillä on hakusessa pieni reppu kerhoon tai retkeilyyn, niin kannattaa tsekata kyllä tämän merkin valikoima!

Ylivieskan lähialueen retkikohteet

Edellinen retkipaikkapostaus käsitteli Ylivieskan retkeilypaikkoja. Tai niitä, jotka ovat meidän perheelle tuttuja. Tässä postauksessa kerron lisää paikoista, jotka ovat noin 50km:n sisällä Ylivieskasta. Osassa on käyty viimeksi vuosia sitten ja kuviakin löytyi sen vuoksi hieman hintsusti.

Isojärven ulkoilureitistö Oulainen

Ajo-ohje: Oulaisista Ylivieskaan päin noin 5 km, jonka jälkeen risteyksestä vasemmalle Isojärvelle. Luontopolun alkupisteeseen on vielä noin 6 kilometrin ajomatka. Perille johtavat selkeät opasteet.

Isojärven ympäristössä menee noin neljän kilometrin mittainen luontopolku, jonka varrella on ainakin pari eri tulipaikkaa. Toinen on Ahvenlammen rannalta (mistä ensimmäinen kuva muistaakseni on) ja toinen on Isojärven rannalta. Jostain syystä en löytänyt kamalasti kuvia tuolta, vaikka ollaan useampi reissu käyty tuolla. Tulipaikat ovat veden äärellä, mukavilla paikoilla ja ainakin tuolla Isojärven laavulla on myös huussi sekä lintutorni. Matkalla on pitkospuita sekä metsäpolkua, joten tänne ei esteettömästi oikein pääse.

Ryökönkangas Alavieska (aarnimetsä)

Saarenkyläntie 422 kohdalta kääntyvän metsäautotien päässä.

Reitti kulkee noin neljän kilometrin matkan kauniissa aarnimetsän maisemissa ja vihreiden sammalmättäiden keskellä. Ehkä noin puolessa välissä on nuotiopaikka, missä oli myös puita. Me ei pysähdytty tuolla, joten sen kummemmin en siitä osaa kertoa. Tuosta nuotiopaikalta reitti jatkuu noin kilometrin lenkin verran, mutta tuota lenkkiä ei ole pakko käydä vaan voi jatkaa suoraan matkaa takaisinpäin. Toki eri reittiä kuin nuotiopaikalle tullessa. Näin reitin pituudeksi tuli noin 3km. 

Jos ei halua metsässä jostain syystä syödä, on tuonne vievän metsäautotien varrella siisti ja tilava tulipaikka, josta tämä alla oleva kuvakin on. Puitakin taisi sieltä löytyä.

Vihaslahti/ Maristo Kalajoki

Pieni luontopolku lähtee suunnilleen osoitteesta Ravitie 80. Tien varressa on kyllä luontopolun opastetaulukko ja levennys, mihin saa auton jätettyä. 

Tuosta lähtee lyhkäinen polku (ehkä kilometri?), jonka pääsee myös lastenvaunujen kanssa. Polun varrella voi kesällä bongata lampaita laiduntamassa ja kauempana myös meren. Polun päässä on hyvät grillipaikat eli nuotiopaikka sekä kota, jossa voi tehdä tulet myös metsäpalovaroituksen aikaan. Lisäksi siellä on sellainen katos, jossa voi syödä sateen sattuessa ja wc sekä rannassa lintutorni. Kartan Särkkien ulkoilureiteistä näet täältä.

Tuosta tulipaikalta pääsee Maristoon kävellen noin puoli kilometriä. Siellä on myös tehty kävelyreittejä sekä portaita. Paikan hienoimpana nähtävyytenä taitaa olla nämä isot männyt, joiden juuret ovat täysin paljastuneet hiekan liikuttua pois juurien päältä.

Me käytiin tuolla tänä talvena ensimmäistä kertaa ja tuonne pääsee autollakin Kalajoen keskustasta, siitä Shellin liikenneympyrästä kun lähtee rantaan päin. Risteystä ei kuitenkaan oltu merkitty mitenkään, joten ajelimme ensin rantaan asti väärää tietä. Kannattaa katsoa vaikka jostain karttasovelluksesta tuo Vihaslahti ja tsekata reitti joka vie sinne.

Kukonkylä Sievi

Sievin Kukonkylälle löytää Sievin keskustasta tai Kalajoelta tultaessa ajamalla ensin Rautiontietä (tie nr. 774) Sievin Asemakylää kohden. Ylivieskan ja Kokkolan suunnasta tullaan tietä nr. 86 ja käännytään Sieviin päin Rautiontielle. Kukonkyläntie kääntyy Rautiontieltä Sievin Asemakylän kohdalta ja sitä ajetaan käännöksestä löytyvän viitan mukaisesti noin 3 kilometriä kohteelle.
Luontopolun lähtöpaikka on Kukonkyläntien ja Polen risteyksen välittömässä läheisyydessä vanhan kaupan vieressä. Auto kannattaa jättää parkkiin lähtöpaikan levennykseen (luontoon.fi)

Kukonkylä on yksi meidän vanhimpia retkeilysuosikkeja! Täällä on käyty jo silloin kun Aava oli vauvana repussa mukana. Luontopolun pituus on kolme kilometriä, mutta sen puolessa välissä on laavu ja nuotiopaikka huikealla paikalla ison suoaukean päällä, isolla kalliolla! Tuolla on myös huussi. Kävimme tuolla viime viikolla ystävien kanssa ja puita oli reilusti liiterissä.

Ennen ja jälkeen suon maasto on metsäistä ja paikoin kivikkoista metsäpolkua. Polun varrella on muistaakseni myös ainakin tervahauta ja olikohan vähän pirunpeltoakin. Lisäksi nyt lapsille on kuvanetsimistehtävä eli reitin varrelle on piilotettu 18 eläimen kuvaa, joita voi bongailla matkalla.

Kyrönlampi Oulainen

Laavu löytyy Antikanperäntien varrelta. Oikeassa risteyksessä oli alla kuvassa näkyvä viitta ja siihen jätettiin auto ja siitä oli noin reilun kilometrin verran kävelyä laavulle. Tien varressa aikaisemmin oli muuten toinenkin laavu!

Tämä oli meille ihan uusi paikka. Välistä kiva löytää tällaisia uusiakin tuttavuuksia. Puita laavulla oli reilusti ainakin vielä keväällä. Muutoinkin oli komeat maisemat kun polku kiersi Kyrönlammen varrella. Täällä erikoisuutena oli iso kalliolohkare, joka oli ihan laavun vieressä. Viia toisessa kuvassa havainnollistamassa kivenumurikan kokoa. Kuvat otettu muuten samalta reissulta, hieman ehti muuttua maisema siinä ajassa mitä tuolla vietettiin kun alko pukkaamaan heti lunta kun tuonne päästiin.

Maasydänjärvi / Ahvenlampi

Maasydänjärven luontopolku lähtee leirintäalueelta osoitteesta  Maasydänjärventie, 85470 Sievi. Paikan päällä on sitten opasteet luontopolulle. Polun pituutta en äkkiseltään löytänyt, mutta ei se kovin montaa kilometriä ollut. Me kävimme siis tuon järven ympäri kiertävän polun. Polun varrelta löytyi makkaranpaistopaikka ja vessat löytyy leirintäalueelta. Jostain syystä en löytänyt kuvia tuolta Maasydämen reitistä ollenkaan, mutta oikein kaunis luontopolku oli tuokin. Meni rantaa pitkin, mutta matkan varrella oli myös kauniita suomaisemia. Kuvat ovat Ahvenlammelta, joka löytyy kun jatkaa matkaa ohi Maasydänjärven matkailun niin kauan, että vasemmalla tulee Eräkorpisentie. Google maps on myös avuksi :)

Tuo Ahvenlampi on tuollainen pieni suolampi, joka on kalastajien suosiossa ja siellä onkin tuollaisia kalastuspaikkoja ympäri lammen. Löytyy myös pari tulipaikkaa, joista ainakin toisella oli huussi.

Tämä tulipaikka missä me käytiin oli todella kauniilla paikalla. Tässä oli huussi ja puitakin oli nuotion tekoa varten. Lampi oli sen verran pieni, että aika nopsaa sen kiersi ympäri.

Eihvelin torni, Rautio

Raution keskustasta löydät opasteet tornille ja googlella löydät sen täältä.

Täällä käynnistä on yli kuusi vuotta aikaa, joten ihan ajantasaisinta tietoa ei tästä valitettavasti ole. Ainakin Täyttä elämää-blogissa on vierailtu eihvelillä tämän vuoden puolella. Paikassa on siis iso lintutornin kaltainen torni sekä laavu ja makkaranpaistopaikka.

Vaikka meidän retkestä tuonne on jo yli kuusi vuotta, muistan tuon päivän vieläkin. Oli toukokuu ja poikkeuksellisen lämmintä, sillä meillä oli sortsit ja t-paidat päällä ja Aava oli mukana Manducassa lyhythihainen body päällä ja mansikan näköinen hellehattu päässä. Pitäisikin melkein tehdä uusi retki tuonne nyt niin tytötkin pääsisivät kipuamaan korkeaan torniin.

Särkyneen silppurin farmi, Alavieska

Osoite: Jukulaisentie 541 557, 85200 Alavieska

Tämä paikka ansaitsisi melkein oman postauksen, mutta ymppään sen nyt tähän samaan. Tämä "kummituskylä" sijaitsee keskellä ei mitään Alavieskassa. Sinne on haalittu vanhoja rakennuksia kyläksi, joka omaan mieleen oli todella karmiva. En menisi pimeällä yksin! :D Kuulin kuitenkin, että tuolla on esimerkiksi joskus joulun alla järjestetty joulujuhlia ja varmasti oman laisensa tunnelma olla tuolla kynttilöiden valossa. Olikohan tämä muutettu niin, että tänne pääsee vain pyynnöstä? Olin lukevinani niin jostain kun ilmeisesti tuollakin tehty jotain tyhmyyksiä....

Rakennuksissa oli vanhoja tavaroita ihan kuin niissä olisi asuttu ja jostain syystä talot olisi hylätty. Tuolla sijoilla rakennuksissa ei kuitenkaan koskaan ole asuttu. Kaikki rakennukset ovat museotyyliin auki ja niihin pääsee kiertelemään. Alueelta löytyy mm. kirkko!

Hieman oli paikka jo kärsinyt ja on varmasti joskus ollut siistimmässäkin kunnossa. Ehdottomasti kuitenkin käymisen arvoinen. En usko, että kovin monta vastaavaa paikkaa Suomesta löytyy. Paikassa oli muuten toimivat urutkin!

Meksin kalliot ja luontopolku Himanka

Luontopolku lähtee Sautinkarin leirintäalueen parkkipaikalta ja oli noin pari neljä kilometriä yhteensä eli pari kilsaa polun toiseen päähän ja takaisin pääsi osan matkasta hieman eri reittiä. Puolessa välissä on lintutorni ja pieni makkaranpaistopaikka, jossa ei tosin ole puita eli ne pitää huolehtia itse matkaan.

Maasto oli helppokulkuista polkua, joka meni välillä pelloilla ja välillä metsässä ja puolen välin jälkeen komeilla Meksin kallioilla. Matkalla kuljettiin myös lammasaitauksen ohi ja bongattiin myös ne lampaatkin. Vahtasivat meitä kuin me olisimme olleet ne, jotka on töllisteltävänä aidan takana :)

Metsät pursusi marjoja, joten jälkiruuat oli siellä ihan omasta takaa. Hassua, että kukaan ei ollut poiminut noita mustikoita ja vadelmia, vaikka vieressä meni mökkitie ja muutenkin niitä oli ihan polun varrella, että ilman minkäänlaista vaivaa olisi saanut niitä kerättyä.

Äkkiseltään ei tullut muita lähialueen paikkoja mieleen, mutta mielelläni voin kerätä niitä vaikka tuonne kommentteihin, jos teillä on vinkata jotain tästä puuttuvia!

Xiaomi Roborock 2: kokemuksia robotti-imurista

Olen useamman vuoden ajan haaveillut meille robotti-imuria, mutta niiden kalliiden hintojen vuoksi olen siirtänyt hankintaa aina hamaan tulevaisuuteen. Tuossa joskus ennen joulua törmättiin kuitenkin Xiaomin robotti-imuriin, joka oli kaikin puolin teknisesti pätevä ja mikä parasta, myös hinnaltaan erittäin kilpailukykyinen. Meidän katsoma malli oli Roborock 2 S50 ja hintaa sillä oli alle neljäsataa muiden vastaavien, laadukkaiden imurien hintojen huidellessa yli viidessä tai kuudessa sadassa.

Koska tutkin aina kalliimmista investoinneista kaiken mahdollisen, kävin tämänkin kohdalla lukemassa usean eri verkkokaupan arvosteluita ja lähes kaikki olivat positiivisia. Se varmisti ostopäätökseni ja onnistuin ostamaan robotin mieheltä salaa meille koko perheen yhteiseksi joululahjaksi.

Pieni kämmi tuli itseltäni tilausvaiheessa, kun en tajunnut robotin tulevan vasta helmikuussa kaupan varastoon. Jouduin siis ennen aattoa paniikissa paketoimaan lahjapakettiin pelkästään robotin kuvalla varustetun kirjeen ja ilmoituksen siitä, että saamme helmikuussa perheenlisäystä imurin muodossa. Ja vaikka itse sanonkin, niin tämä oli kyllä loistava joululahja, josta on iloa joka päivä kun saa töiden jälkeen astua puhtaaseen kotiin. Tai no, ainakin lattiat ovat puhtaat...

Tästä Xiaomista eli tuttavallisemmin Nuunuusta on ollut paljon iloa ja vain vähän mitään negatiivista sanottavaa. Sen kotipesä majailee meillä olohuoneessa lipaston alla, mistä sitä ei juurikaan huomaa, vaikka se olisi latauksessa. Siitä sillä on keskeinen paikka lähteä siivoamaan paikkoja.

Nuunuun akku kestää meidän 145m2:n talon siivoamisen ajan. Luvattu akunkesto on 150min imuritoiminnolla ja alle tunnin jos käyttää moppausta. Me on ohjelmoitu imuri imuroimaan joka päivä kello kymmenen ja se käy läpi 103m2 meidän talosta eli pesuhuone/sauna on rajattu pois siivousalueesta. Tämä siksi, että suihkun pää tiputtaa joskus vettä enkä halua, että se menee rullailemaan märälle lattialle. Lisäksi lattialla kuivuu usein lasten talvikamppeita.

Tarkistin historiasta, että tuon sadan neliön alueen siivoamiseen menee noin 115min eli ehkä juuri voisi saada koko talon siivottua sillä yhdellä akun latauksella. Tuon koko talon imuroinnin lisäksi saatetaan laittaa se täsmäsiivoamaan keittiö ja ruokapöydän seutu syönnin jälkeen.

Robotti toimii siis niin, että kännykkään ladataan sovellus, johon voi määrittää juurikin vaikka tuollaisen vakiokartan, minkä mukaan imuri imuroi määrättyinä päivinä ja aikoina. Karttaan saa merkittyä punaisella alueita, joihin ei halua robotin menevän tai jos tietää, että se jää johonkin jumiin, niin sen paikan voi blokata "seinällä". Meillä esimerkiksi tuolla kartan yläreunassa on kukkalaatikko, jonka jalkoihin imuri jää kiinni, joten se ei imuroi siitä ollenkaan.

Tuon vakiokartan lisäksi imurin voi määrätä imuroimaan muitakin alueita piirtämällä karttaan uuden alueen ja se imuroi sen vain sen yhden kerran. Sovellus on ollut aika helppo käyttää ja meillä miehen puhelimeen tulee esimerkiksi ilmoituksia, jos robotti jää jumiin johonkin. Itselle niitä ei jostain syystä tule. Mies on varmaan "pääkäyttäjä". Joskus on pitänyt pitkän aikaa ehtiä missä Nuunuu on kun on tullut itse kotiin ja huomaa, että robotin latausasema on tyhjä, eikä robottia näy missään :D

Tietenkin on paikkoja, mihin tuo robotti ei pääse ja mistä ei voi täysin imuroida. Että kyllä tämän lisäksi on pakko joskus imuroida jollakin toisella vehkeellä. Nyt ei olla kuitenkaan joka viikko imuroitu tavallisella imurilla vaan ehkä joka toinen lauantai käyty sit paremmin läpi. Listan päälliset sekä jotkut ahtaat paikat on siis pakko välissä imuroida. Itse mietin, että tämän rinnalle olisi voinut riittää joku tehokas varsi-imuri, jolla olisi vain silloin tällöin paikkonut nuo vaikeat kohdat eikä tarvisi enää koskaan imuroida tuolla rasittavalla keskuspölynimurilla.

Ainoa negatiivinen asia on oikeastaan se, että jätesäiliö on aika pieni ja imuri jää joskus jumiin sellaisiin paikkoihin, mihin edellisellä kerralla ei jumittunut. Ja ei tuo jätesäiliökään ole ongelma, koska se ei kuitenkaan tule täyteen yhden imuroinnin aikana. Meillä se toki täyttyy aika tiuhaan kun imuri imuroi joka päivä.

Imurin parhaita puolia taas ovat:

- koti näyttää aina siistimmältä, kun lattioilla ei ole moskaa

- imurointiin ei itse tarvitse käyttää enää juurikaan aikaa

- lasten huoneet pysyvät siistimpänä, koska lapset pelkäävät että Nuunuu syö heidän lelut lattialta päivän aikana ja keräävät ne pois aikaisempaa helpommin. Eivät ole tajunneet vielä, että ne saisi aika kätevästi siitä säiliöstä pois

- muutoinkin tavarat pysyvät paremmin pois lattiapinnoilta kun tietää, että tavarat menevät sitten imuriin tai robotti jää niihin kiinni

Tämä Xiaomin robotti-imuri tosiaan moppaisikin vielä halutessaan, mutta ei ole vielä kokeiltu tuota toimintoa, koska ei olla jaksettu roudata mattoja pois lattialta sen ajaksi! Itselle yllätyksenä tuli se, kuinka näppärästi tämä nousee esimerkiksi voimistelupatjan päälle, joka on meillä tuossa renkaiden alla pehmusteena. Ei ollut mitään ongelmia kiivetä sen päälle siivoamaan, vaikka patja on varmasti useita senttejä paksu. Tuotteen olen ostanut ihan itse enkä ole saanut siitä mitään alennuksia. Olen vain erittäin tyytyväinen Roborockin käyttäjä. Jos olet miettinyt robotti-imurin hankkimista niin lämmin suositus tälle! Kun julkaisin instassa tästä meidän uudesta perheenjäsenestä kuvan niin sain paljon kommentteja siitä, miten muutkin ovat olleet tähän erittäin tyytyväisiä.