Meidän talo on pussikadun varrella, eli tästä ei ole minkäänlaista läpiliikennettä vaan autoja menee vaan näihin muutamiin pihoihin. Siksi uskallan antaa Veetinkin pyöräillä tässä pihassa yksikseen ja osaa tuo myös jo autoja varoa. Välillä kurkistan ikkunasta tai ovesta, että kaikki on ok. Yhdessä on sovittu myös, että esimerkiksi muiden lasten pihoille ei mennä ilman kysymättä ensin lupaa minulta.
Meillä lapsille on itsestäänselvyys, että pyöräilemään ei lähdetä ilman kypärää. Kun mainitaankin pyöräily, niin Aavakin osaa pyytää itse meiltä vanhemmilta kypärän. Eilenkin Aava kävi isin kanssa lenkin siten, että istui isin pyörän kyydissä niin osasi sanoa ennen lähtöä, että "isille kypärä". Veetikin tunnollisesti hakee sisältä kypärän aina lähtiessään pyörällä liikenteeseen. Jos käy naapureiden lasten kanssa esim trampoliinilla, ottaa sen pois ja taas laittaa takaisin kun menevät pyöräilemään. Itse en päästäisi lasta ollenkaan pyörällä mihinkään ilman kypärää. Tämän suhteen olen melko natsi. Veetillekin hommattiin mieleinen kypärä, että sitä tulisi sitten varmasti pidettyä. Aava on saanut potkupyöräillä muutaman kerran takapihan nurmikolla ilman kypärää, koska siinä ei voi päätä lyödä samalla lailla kuin asvaltilla. Mutta siihen pariin kertaan ovat jääneetkin.
Eniten itseä ihmetyttää, että tässä lähistöllä asuu paljon lapsia, mutta yhdelläkään ei ole kypärää koskaan päässä. Tämä on yleistä meidän omalla tiellä sekä tuossa jonkin matkan päässä, mistä ajan päivittäin ohi ja siinäkin pyöräilee monesti lapsia ilman kypärää. Tänäänkin Aava kaatui potkupyörällä niin, että pää kävi maahan. Vauhti oli todella pieni, mutta kyllä se pienestäkin vauhdista se pää jonkin verran kopsahtaa kovaan asfalttiin osuessaan. Kauhulla itse katselen kun pojat ajavat kilpaa ja ainoastaan meidän lapsella on kypärä päässä. Toki voi käydä niin, että lapset ovat pihalla keskenään ja sitten lähtevät sen kummemmin kyselemättä ajelemaan, mutta kun välillä vanhemmat ovat pihalla ja silti lapsilla ei ole kypäriä. Pienimmät ajelijat ovat Aavan ikäisiä ja paahtavat kovaa kyytiä menemään jos millä kulkupeleillä, ilman kypärää.
Myös meillä vanhemmilla on aina pyöräillessä kypärät. Olen ajatellut, että kun lapsi pienestä pitäen oppii kypärää käyttämään, siitä ei tule myöskään sitten esimerkiksi koululaisena niin suuri ongelma. Tänne meidän kaupunkiin on myös vasta rakennettu uusi skeittipuisto, mikä onkin ollut kovalla käytöllä nuorten ja lasten keskuudessa. Mutta arvaatkaapa onko niillä betonin keskellä skeittaavilla ihmisilläkään kypärää??
Miten teillä suhtaudutaan kypäriin? Saako mennä pyöräilemään ilman vai laitetaanko kypärä mukisematta päähän? Tiedän, että onhan se ehkä vähän rasittavaa olla sitä kypärää laittamassa edestakaisin päähän ja pois jos lapsi ei sitä vielä osaa itse laittaa, mutta mielestäni se on pieni vaiva siihen nähden, että lapsen pää säilyy ehjänä jos kaatuu pyörällä pahemmminkin! Ehkä tämä menee omalta osalta samaan kategoriaan kuin se, että autolla ei ajeta ilman turvavöitä, eikä minun ajamana auto liiku mihinkään, jos kaikki kyytiläiset eivät ole vöitä kiinni laittaneet. Jos jollain on ongelma vyön käytössä, voi mun puolesta kävellä.
Meille on itsestäänselvyys että lapsella on kypärä. 2,5 vuotias osaa jo itse hakea sen kun lähdetään pyöräilemään. Äidillä ei ole, tunnustan. Pitäisi kyllä hankkia!
VastaaPoistaOlen NIIN samaa mieltä kanssasi, sillä minäkin tunnustan olevani tässä kypäräasiassa tiukka. Meidän lapset ei pyöräile tai potkupyöräile ilman kypärää. Piste. Asiasta ei neuvotella ja lapsemme sen tietävät (4,5 & 3v). Mutta kauhulla katselen ihan ystäväperheidenkin lapsia pyöräilemässä ilman kypärää, perusteluna kuulen "Kun lapsi ei osaa itse laittaa kypärää päähän tai avata sitä" ja "Kun ei ole koskaan kaatunut niin, että olisi päähän sattunut". Niinpä niin ja huoh. Lapsi ei opi laittamaan kypärää tai ottamaan sitä pois, jos aikuiset eivät opeta. Eikä siihen loukkaantumiseenkaan tarvita kuin se yksi kerta, kun lyö kypärättömän pään maahan.. Koita siinä sitten selittää omille lapsille, miksi heidän kavereiden ei tarvitse kypärää pyöräillessä pitää.
VastaaPoistaMeillä lapset pyöräilevät tässä pienellä soratiellä ilman kypärää kavereiden kanssa. Koska ajavat muutaman kerran edes takaisin, kiipeilevät sitten puissa ym. ja jatkavat ajamista. Eivät muistaisi ottaa koko ajan kypärää pois, niin turvalllisempaa näin. Eivät jää roikkumaan johonkin kypärän narusta. Kun lähdetään ajamaan kauemmaksi, kypärä ehdottomasti päässä.
VastaaPoistaMeilläkin on "kypärä pakko" niin aikuisilla kuin lapsilla ja hyvimpä nuo ovat sen homman sisäistäneet. Minä käsken kypärät päähän myös potkulaudalla ajaessa ja skeitatessa (esikoinen kun kokeilee jos jonkinlaista temppua ja hypyä menopelillä kuin menopelillä) .
VastaaPoistaMeillä lapset (6 & 9 v.) laittavat aina kypärän päähän pyöräillessä, potkulautaillessa ja poika nyt skeittilaudan kanssa harjoittelemassa. Kypärästä ei tarvitse edes huomauttaa, koska se on lapsille itsestäänselvyys. Minusta on tärkeää, että myös vanhemmat käyttävät kypärää, jos ei muuta, niin esimerkkinä edes. Vaikeahan sen käyttöä on lapselle perustella, jos ei itse käytä. Voin kyllä ilokseni todeta, että täällä pääkaupunkiseudulla näkee enemmän kypärän käyttäjiä (myös teinit ja aikuiset) kuin ilman kypärää ajavia.
VastaaPoistaTäällä myös kypärä pakko. Mulla on myös sama tapa turvavyön kanssa että auto ei liiku ennen kuin kaikilla on turvavyö.
VastaaPoistaKypärät on koko porukalla, vaikka mentäisiin vaan lyhyt matka omaa katua.
VastaaPoistaMeillä myös on aina pyöräillessä kypärät päässä. Minun on vaikea ymmärtää vanhempia jotka vaativat että lapset käyttävät kypärää mutta polkevat itse ilman.
VastaaPoistaKypärät pitää olla päässä aina kun pyöräillään. Ja turvavyöt kiinni autossa. Uskomattoman paljon kyllä näkyy pyöräilemässä ja potkupyöräilemässä lapsia, joilla ei oo kypärää..
VastaaPoistaAikuiset, jotka ei käytä kypärää, viestii lapsille, että kypärän käyttö on lapsellista. Meilläpäin valitettavasti kypärää käyttää vähemmistö (jo ihan pienestä pitäen) ja varhaisteineillä kaveripaine on niin kova, että kypärä ennemmin vaikka piilotetaan roskisen taakse kuin että kehdattais se päässä ajaa katu-uskottavasti kouluun =(
VastaaPoistaEhdottomasti kypärä! Kerran leikkipuistosta lähtiessä unohdettiin se aidalle roikkumaan ja kyllä jopa hävetti kulkea kypärättömän pyöräilevän lapsen kanssa hakemaan sitä kypärää, kovaan ääneen kailotin että kylläpäs me nyt unohdettiin se sinne :D Itse olen pari vuotta käyttänyt kypärää. Lapsena toki käytin, mutta nuoruudessa se jäi. Vaikka ala-asteella ajoin jopa mopokolarin aika kovalla pamauksella kun mopo tuli nurkan takaa ja itse poljin alamäkeä. Onneksi tuolloin oli kypärä kun muistan vielä että isä sen pakotti ottamaan päähän!
VastaaPoista