Leijonapaita sekä harmaat joustocollarihousut meni kummipojan pakettiin. Viisivuotias arvostaisi ehkä enemmän niitä kovia paketteja, mutta tiedän tämmöisen lahjan miellyttävän äitiä enemmän. Hoitakoon muut kummit sitten ne kovat paketit...
Peflettejä värkkäsin mummulle, ukille ja Veetin kummille. Sininen on valmiiksi sinistä pellavaa, muut värjäsin Dylonin pesukonevärillä turkoosiksi ja painoin kangasvärillä tekstejä.
Lisäksi ompelin myös pipo+tuubihuivisetin turkoosista trikoosta. Pipo on vuoritettu fleecellä.
Yksi Veetin kummeista sai vaaleanpunaisen tuubihuivin ja anoppi tuon violettiharmaasävyisen.
Tässä vielä lähikuvaa huiveista. Yritin kuvata noita vaaleanpunaisen huivin kimalteita, mutta ei oikein onnistunut. Ylempi on Novitan Hile-lankaa ja alempi Dropsin Eskimoa.
Yhdelle kummille lähti puuvillainen kesto-ostoskassi virkatun heijastimen kera.
Isäni sai uudet villasukat, jotka nimesin vahingossa väärin. Sukkien oikea nimi on merenkulkija ja valitsin mallin sillä perusteella, että isäni on kova kalamies,
Teini-ikäinen kummityttö onkin hieman kinkkisempi tapaus, mutta kokeilin kepillä jäätä ja surautin pitsipäällisteisen ruttupipon sivurypytyksellä ja mustavalkopalloisen tuubihuivin.
Veeti sai kokkileikkeihin patalapun ja patakintaan. Kintaan kaavan pienensin aikuisten koon kintaasta ja kuten näkyy, niin tuo alaosa on tosin ruma kun en hoksannut heti ommella käännettä siten, että paininjalka olisi kulkenut sisäpuolella. Nyt yritin ahtaa pientä hanskaa siihen vapaavarren päälle huonolla menestyksellä.
Lisäksi virkkasin yhdet miesten tossut, joista oli näemmä vaikea saada hyvää kuvaa. Musta on muutenkin mielestäni haastava kuvattava.
Mies sai mustan joustocollarihupparin. Siis ihan ensimmäisen ompelemani vaatteen, mikäli pipoa ei lasketa! Mahtui onneksi juuri ja juuri päälle, hiharesorit pitää ehkä vaihtaa vielä pidempiin. Tyhmää varmaan oli valita nepparihalkiollinen kaava, koska en tietenkään onnistunut tekemään sitä siististi ja piti tehdä pieni hätäratkaisu tuommoisella kangaspalalla, joka on muka tarkoituksella tuossa listan alapuolella. Kuvassa paita näyttää näemmä jo valmiiksi likaiselta! Ehkä saan joskus sovituskuvan?
Sekä Aavan toisille kummeille keksejä ja pienet heijastinyllärit.
Askartelin nimittäin noista hamahelmi sydämistä ja tähdistä heijastimia liimaamalla kahdet tuommoiset yhteen ja laitoin väliin kaksipuoleisesti heijastinkangasta.
Värkkäsimme myös tämmöisen herkkupurkin ainaisten karkkien sijaan syötäväksi.
Viimeisenä läjä lapasia, joissa kaikissa fleecevuori. Yhdet jätin itselleni!
Ensimmäisiä lahjoja taisin aloittaa jo alkusyksystä ja pikkuhiljaa tein sitten valmiiksi. Itse asiassa mulla on jo mielessä muutama joululahja ensi vuodeksi ja taidankin aloittaa niiden teon jo nyt ;) Onko teidän mielestä itse tehty joululahja ihan eiei-kamaa vai ilahtuisitko lahjasta, joka ei olekaan kaupasta ostettu?
Vau, miten paljon oot tehnyt hienoja lahjoja. Mie tykkään itse tehdyistä lahjoista. Ne tuntuu usein henkilökohtaisemmilta kuin tehdastekoiset. Arvostan käsityötä ja käsityöharrastajana ymmärrän, miten paljon aikaa itse tehtyihin lahjoihin kuluu.
VastaaPoistaSe on ihan totta, että saa niihin sitä aikaa uppoamaan. Mutta ei sekään kyllä pelasta lahjaa, jos se on jotain semmoista, mistä saaja ei tykkää tai ei ole yhtään ajateltu sitä saajan makua :)
PoistaNiinpä, oon samaa mieltä.
PoistaItse olen ihan siitä asti, kun olen oppinut tekemään käsitöitä, myös antanut niitä lahjaksi. Nykyään hieman sääliksi käy niitä, jotka saivat aikoinani kamalia räpellyksiä lahjaksi ja silti osasivat (ainakin esittää) ilahtua. Nykyään teen käsityöt melko tarkasti saajan toiveiden mukaisesti, ja ainakin tietääkseni ovat saajiaan ilahduttaneet :) Kyllä rakkaudella tehty käsityö voittaa kaiken kaupan valmiskaman 6-0!
VastaaPoistaKyllä täältäkin on varmasti lähtenyt lahjaksi niitä, joista vastaanottaja on ajatellut, että voi herranjestas mikä räpellys! Toivottavasti taidot ovat vähän kehittyneet vuosien varrella :D
PoistaParas lahja itsetehtyä. Itse sain yhden ja aika moni sai minulta. Lähipiiri lie jo kyllästynyt väkertelyihini mutta silti teen. Eräs ystäväni odottaa ja arvostaa itsetehtyä kovin. Muista en tiedä.
VastaaPoistaSehän se onkin kun palautetta ei saa. Itse olen joillekin ihmisille tehnyt esimerkiksi sukkia, mutta kun vuosi toisensa jälkeen en ole edes kuullut, että onko koko sopiva, niin jätin sitten tekemättä :)
PoistaMahtavia joululahjoja! Mutta mistä on tuo kaunis kassikangas?
VastaaPoistaValitettavasti en tiedä! Ostin palan sitä paikalliselta fb-kirpparilta!
PoistaItse tehdyt joululahjat on parhaita. Toisinaan me on sovittu että aikuisia lahjotaan vain itse tehdyillä lahjoilla, koska lahjojen keksiminen on niin tuhannen hankalaa. Tänä vuonna semmosta sopimusta ei ollut, enkä jaksanut panostaa kuin omien muksujen vaatelahjoihin. Kummipojalle tein kalsarit toki ;) .
VastaaPoistaMua lahjottiin aattona oikein kaksilla kauniilla sukilla, toisista on kiittäminen sua ja toisista äitiä. Sun neulomat sukat keräs kyllä roppakaupalla kehuja mun suvulta <3 . Kiitos vielä kerran.
Voi että, tämmöinen palaute lämmittää aina mieltä. Eilen käytiin katsomassa Veetin kummia ja sillä oli mun tekemät sukat kans jalassa niin kyllä se tuntuu hyvältä, kun tietää tavaran menneen käyttöön. Varsinkin jos tykkää tehdä sukkia, mutta ei tartte itse sataa paria! :)
PoistaHienoja lahjoja olet saanut tehtyä! Itse sain ommeltua vain yhdet lapaset ja sitten tein punasipulihilloketta. Itse käsillätekijänä arvostan itsetehtyjä lahjoja, ja uskon että minulta itsetehtyjä lahjoja saavat arvostavat niitä myös. Tuskin näin on kuitenkaan kaikkien kohdalla.
VastaaPoistaMä ajattelin, että ens vuonna vois kokeilla jotain sinappia tehdä! Joku vuosi tein myös paholaisenhilloa :)
PoistaHienoja lahjoja!
VastaaPoistaTykkään saada ennemmin itse tehtyjä kuin ostettuja lahjoja. Mummun tekemät villasukat on aina joulun odotetuin juttu, vaikka hän ei niitä minään itse pidäkään. Lahjan saajan maku olisi hyvä tuntea kuitenkin. Esim. tänä vuonna saadut korut (käsityöläiseltä ostettuja) jäävät varmasti hyvin vähälle käytölle kun en koruja yleensä käytä.
Meillä kans ennen kuin itse kudoin, oli kiva saada äidiltä uudet sukat. Mutta juuri niinkuin sanoit, niin pitää kyllä vähän ajatella silti sitä saajaakin. Miehen mummu haluaisi aina väkisten antaa meille semmoisia kirjottuja pikkuliinoja, mutta mihin niitä oikeasti tämän tyylisessä sisustuksessa laittaisi?
Poistaonko sulla jokin leimasin vai millä teit tuon lapun noihin sukkien mukaan? tosi kivoja juttuja sulla tässä blogissa, lisään sut seurattavien listalle =)
VastaaPoistaMulla on tämmöinen http://nauravanappi.blogspot.fi/2013/05/nimikointileimasin-testissa.html ja nyt kävin ostamassa sitten pari niitä Lidlin vitosen leimasimia, että ei tartte aina vaihtaa kirjaimia :) Yhdessä on siis aina vakioteksti NauravaNappi handmade ja ehkä koko ja sit muilla teen muita tekstejä :) Tervetuloa seuraamaan!
PoistaIhanan paljon kaikkea itsetehtyä! (: Minusta ovat parempia kuin kaupasta hankitut
VastaaPoista