Blåvatnet; retki turkoosin veden äärelle

Norjan reissulla yksi mun omista "must see"- kohteista oli Blåvatnet eli tuo kuvistakin tuttu turkoosiakin turkoosimpi pieni järvi tuntureiden(?) keskellä. Oltiin varattu retkelle aikaa torstaipäivä ja meille sattui todella kuuma keli. Vettä oli onneksi mukana niin paljon, että se ei loppunut kesken matkan. Takaisin tullessa nimittäin vastaan tuli porukkaa, jotka valittelivat veden loppumista jo siinä menomatkalla. Saattoi olla aika janoinen loppureissu!

Matkan pituus yhteen suuntaan oli vähän reilu 4km ja sen kestoksi oli merkitty puolesta toista kahteen tuntiin, riippuen vähän retkelijoiden iästä. Norjassa on ilmeisesti tyypillistä merkitä kaikki reitit vaativuudeltaan melko alakanttiin ja tämänkin suosituksissa luki, että koko perheelle sopiva reitti, vaikka loppumatka oli melko vaativaa kivikkoa! Meillä meni lasten kanssa vähän vahaa puolitoista tuntia mennessä ja takaisin tullessa reilusti vähemmän. Vaikka oltiin paikan päälläkin jonkin aikaa kun tehtiin ruokaa siellä, niin retken kokonaiskesto oli nelisen tuntia.

 Alussa päästiin kulkemaan pieni matka pitkospuita pitkin ja sen jälkeen suurin osa matkasta oli pelkkää muhkuraista kivikkoreittiä. Melko puuduttava reitti kulkea, koska alun jälkeen tuollaista polkuakaan ei ollut vaan kuljettiin kivien päällä. Piti koko ajan katsoa, mihin astuu että ei nyrjäytä nilkkoja. Sateella varmasti tosi ärsyttävä matka kulkea kun kivet on liukkaat!

Reitin varrella virtasi pieni polku, josta pystyi huljuttelemaan mukavasti viilentävää vettä naamalle, kunoikein aurinko porotti kuumasti.

 

Sanoisin, että ihan pienen lapsen kanssa en lähtisi. Jos siis lapsi on sen ikäinen, että kävelisi jo itse eikä kulje repussa. Enkä kyllä tiedä olisinko itse uskaltanut lähteä vauva repussakaan tuonne, vaikka näkyi siellä sellaistakin porukkaa. Meidän lapset jaksoi kävellä tuon suht hyvin ja juoksivatkin paljon mun edellä menemään. Mut loppu meni sellaseksi kiipeämiseksi, että melko hankalaa jos lapsi ei itse osaa kiivetä vielä kunnolla. Myöskin vanhemmille ihmisille voi olla melko rankka reissu.  Tuollakin matkalla tärkeintä on tietenkin levähtää tarpeeksi ja pitää juoma- ja evästaukoja. Kuten kaikilla muillakin retkillä :D Meillä varsinkin Viia olisi aina syömässä jo heti retken alussa!

Alla olevasta kuvasta näkee vähän esimakua siitä, mikä oli edessä. Tuossa vaiheessa kuitenkin odotti jo niin kovasti perille pääsyä, että tuo lopun kiipeily oli ehkä enemmänkin virkistävää vaihtelua monen kilsan tylsän kivireitin jälkeen.

Tuolla taustalla se Blåvatnet jo pilkistää! Samalla alkoi konkretisoitua se, että järven vesi todellakin on turkoosin väristä eikä sitä ole kaikkien kuviin muokattu turkoosiksi. Näitä tämän postauksen kuvia ei ole käsitelty ollenkaan, joten värit ovat täysin sellaisia, millaisena kamera on ne toistanut ja vastaavat aika hyvin todellisuutta.

'

Vesihän tuolla oli niin hyytävän kylmää, että ei puhettakaan että olisin käynyt tuolla uimassa, kuten varmaan melko moni muu paikan päällä vieraillut. Meilläkin Aava yleensä ui melkein joka paikassa, mutta ei tuolla! Viia kävi vähän lorkkimassa ja vedessä ja mies ui ihan kunnolla. Itselle tuli kylmä katsella vierestä toisen uimista. Samaan aikaan vierestä meni muitakin uimaan ja melkoisia huudahduksia sai tuo kylmä vesi muissakin aikaan.

Koska tuolla reissulla meni useampi tunti aikaa, otettiin lounasvärkit mukaan. Niinkin gourmeeruokaa kuin nuudeleita ja tonnikalaa. Vaan enpä ole koskaan kokannut yhtä kauniissa maisemissa ja tuollainenkin ruoka voi maistua mahtavalta, kun saa samaan aikaan ihastella luontoa ja sen ihmeellisyyksiä, kuten tätä turkoosia vettä keskellä ei mitään.

Pysäköiminen polun lähtöpisteen parkkikselle oli tosiaan melko kallista. Oltiin nelisen tuntia koko reissulla ja pysäköinnistä piti köyhtyä 17e. Ilmeisesti vuorokausihinta olisi ollut parinkympin luokkaa, joten jos olisi tuo etukäteen tiedetty, olisi menty edellisenä iltana tuonne yöksi eikä oltaisi maksettu leirintäalueesta. Tuolla oli kuitenkin vessat ja kahvila ja sinänsä hyvät olosuhteet yöpymiseen asuntoautolla. Ihmettelinkin vähän tuonne mennessä autojen määrää kaikilla tienvarren mahdollisilla pysähdyspaikoilla, mutta parkkimaksun maksun jälkeen selvisi sekin. Kaikki mahdolliset paikat oli käytetty ilmaiseen parkkeeraukseen! Ja ymmärrän kyllä, koska olihan tuo parkkimaksu oikeasti aika jäätävän suuruinen.

Vaikka matka järvelle olikin hieman tylsä, oli paikan näkeminen kyllä kaiken kävelyn arvoista! Ja olihan tuolla turisteja melkoisesti tai ainakin siellä kävi päivän aikana todella paljon varmasti väkeä. Järven ranta on kuitenkin melko pitkä, joten meidänkään vieressä ei ollut juuri ketään vaan kaikki olivat jääneet vähän eri puolelle uimaan. Pohjois-Norjassa on joku toinenkin vastaava järvi, joka on vähemmän tunnettu, mutta sen nimi pääsi kokonaan unohtumaan! Kertokaa toki kommenteissa, jos muistatte sen ja joku haluaa mennä rauhallisempaan paikkaan. Muistelin vaan, että sinne oli jonkin verran pidempi matka, jonka takia se jäi meiltä käymättä ja mentiin tuonne.

 Tuolta jatkettiinkin sitten matkaa Gorsabruan sillalle ja Suomen puolelle!

Horjumaton neuletakki

*sisältää mainoslinkin

Meillä tytöt on tykästynyt tällaisiin lyhyisiin, rentoihin neuletakkeihin, jollainen on ostettu Aavalle ihan Prismasta. Ajattelin sitten neuloa jostain vähän lämpimämmästä langasta tytöille vastaavat talveksi ja kerrankin sain iloisen hyväksynnän projektille asiaa tytöille esittäessäni. Käytiin sitten yhdessä ostamassa mieluisen väriset langat kummallekin. Ensin puikoille pääsi pienempänä Viian takki, jolla olisi hyvä testata ohjeen toimivuutta.

Novitalta löytyi sopivan näköinen ohje hieman muokattavaksi. Tämä ohje oli Horjumaton, jossa on ohjeen mukaan käytetty kahta eri lankalaatua. En kuitenkaan uskaltanut käyttää tuollaista mohairlankaa tyttöjen neuleisiin, koska omaan makuun ne ovat kuitenkin vähän kutittavia. Valitsin langaksi takkeihin *Dropsin Daisyn eli uutuus merinovillalangan. Tämä oli pehmeä lanka, mutta kuitenkin enemmän villalangan oloinen kutoessa mitä esimerkiksi Dropsin merino extra fine, josta tulee helposti aika venyvä neule. Varsinkin mun omalla, löysällä käsialalla. Tuolla langalla sain käsialan täsmäämään ohjeen neuletiheyteen.

Viialle valitsin koon 110/116, koska tiesin että oma käsiala on varsinaista neuletta neuloessa aina löysempi mitä mallitilkussa. Lisäksi malli oli tosi löysä ja ajattelin, että Viia tykkäisi hieman pienemmästä. Lisäsin vain helmaan ja hihoihin pituutta, niin tuli kerralla sopiva koko! Pituus on lyhyehkö, mikä tuntuu olevan mieluinen mitta vaatteissa tällä hetkellä! Alla on kuitenkin aina toinen paita niin eipä tuo pituus (tai pitäisikö sanoa lyhyys) haittaa äitiäkään.

Ohje oli selkeä, mutta tein tuon puolipatentin niin, että neuloin joka toinen kierroksen oikeaa ja toisella kierroksella ohjeen mukaan oikeat edellisen kierroksen silmukasta. Hihoissa tätä ei voinut tietenkään tehdä, koska ne tehtiin pyörönä, joten ne tein ohjeen mukaan. Tässä neulottiin etukappaleet sekä takakappale omina osina, jotka yhdistettiin neulomalla. Aavan neuleessa vähän oikaisin ja tein pyörönä kainaloihin asti takin ja neuloin osina vain yläosat. Oli paljon kätevämpi niin! Novitalla on aika usein ohjeet tehty minusta vaikeasti kun voisi tehdä ylhäältä alas esim yhtenä neuleena. Koen osien ompelun yhteen vähän turhana työvaiheena, jos pystyy tekemään ilmankin.

Neule oli jo neulottaessa mieleinen Viialle, koska kävi koko ajan kyselemässä, että milloin neule on valmis! Lankaan olin kyllä siinä mielessä pettynyt, että se nyppääntyi heti käytössä. Tosin langan laatu selviää vasta nyt kun poistan nypyt nukanpoistajalla ja katsotaan, että tuleeko niitä aina lisää. Monesti langat nyppääntyy, mutta laadukkaan langan erottaa juuri siitä, että tuleeko niitä nyppyjä koko ajan lisää. Eli annan vielä mahdollisuuden langalle ja näytän sille joku päivä nukanpoistajaa.

Tein muuten ohjeesta poiketen molempien tyttöjen takkeihin nappilistan neppareiden sijasta. Tämä malli oli minusta tosi kiva ja mietin itsellekin jotain vastaavaa neuletta! Katsotaan saisinko Aavan neuleesta myös kuvia ja lupaa julkaista niitäkin tänne.

Viiden päivän Norjan reissu ja kustannukset

Olen jo pari kesää haaveillut kesälomareissusta Norjaan ja vihdoin se tänä kesänä toteutui vähän yllättäen. Ei oltu sovittu mitään Norjan reissua, kunnes tuo mies tuli yksi päivä töistä kotiin ja ilmoitti, että hänellä olisi meille asuntoauto tiedossa, jos halutaan seuraavalla viikolla lähteä käymään Norjassa. Paniikilla siis kunnon Googletus, että mihin ehditään viidessä päivässä, mitä haluan nähdä ja mitä pakataan mukaan!

Tosiasiahan on, että viidestä päivästä kaksi menee täysin ajamiseen, joten perillä oloon jäi vain kolme kokonaista päivää. Tsekkasin reittiä Google mapsista ja päädyimme ajamaan Kilpisjärven kautta Lyngenin alueelle ja sieltä Senjan saarelle, jonka kiersimme ja tulimme Tromssan kautta sitten takaisin päin. Yritän ehtiä kirjoitella muutamasta paikasta vielä tarkemmat postaukset, mutta keskityn tässä postauksessa lähinnä yleiseen höpinään ja reissun kustannuksiin, koska ne tuntuivat Instan puolella kiinnostavan.

Yöpyminen

Yövyimme reissulla kerran tuolla maksuttomalla pysäköintialueella ja muutoin leirintäalueilla. Kumpikin sujui oikein hyvin ja leirintäalueiden hinta oli noin 40-50e sähkön kanssa yö kun meni meistä viidestä myös jotain henkilömaksuja. Kävimme tekemässä ruokaostokset jo Suomen puolella, jotta reissussa ei tarvinnut käyttää aikaa kaupassa käyntiin ja ruokien miettimiseen. Ruokia olikin sitten kätevä laittaa asuntoautossa esimerkiksi lauttajonossa odotellessa. Puskaparkkeja autolle löytyy hyvin Park4night-sovelluksesta ja sen avulla bongasimmekin ensimmäisen yöpaikkamme.

Ensimmäisen yön olimme Hattenin levähdyspaikalla, tästä pääset kartalle tallentamaan paikan. Tuo paikka oli tosi suosittu ja oli illalla jo autoja täynnä. Toki alue näytti vähän levittäytyvän alatasanteellekin ja sinnekin oli alkanut kerääntyä autoja. Paikalla oli todella siistit ilmaiset vessat ja mahdollisuus tyhjentää kemssa ja täyttää vesisäiliöt. Iso tie meni vieressä, mutta ei se ainakaan meitä haitannut. Paikalla oli myös pieni kahvio, mutta siihen en itse sen kummemmin tutustunut. Mies kävi ostamassa siitä aamukahvit. Tätä paikkaa suosittelen, jos muiden autojen tai vaunujen läsnäolo vieressä ei haittaa. Maisemat olivat myös huikeat!

Toinen yö oltiin Fjordbotn-nimisellä leirintäalueella Senjan saaren pohjoispäässä. Tuo alue oli pienehkö ja saatiin hyvä paikka ihan meren rannalta. Viereinen auto oli, kuinkas muutenkaan, suomalainen. Nähtiin varmaan enemmän suomalaisia kuin norjalaisia tuolla reissulla! Tällä leirintäalueella oli vain kaksi naisten suihkua, mikä aiheutti vähän jonoja ja seinällä luki lapussa, että illalla ei välttämättä tule enää lämmintä vettä. Meille vesi onneksi riitti ja lapsille oli sellainen ilmapomppujuttu leikkipaikalla. Ostettiin täältä pussi puita ja grillailtiin grillikodassa iltapalaksi makkaraa. Hyvin rauhallinen leirintäalue kaikkinensa. Vaikka alue oli rannan vieressä, ei veteen päässyt lasten harmitukseksi uimaan.

Fjordbotnin leirintäalueella

Senjalta mentiin lautalla yli Brensholmeniin ja ajettiin Tromssan kautta seuraavan yön leirintäpaikalle eli Svenby Tursenteriin. Tultiin tänne melko myöhään illalla, niin mies oli puhunut meille edullisen yön. Olikohan se joku reilu 30e. Tuokin oli ihan perushyvä leirintäalue ja siellä oli yllättäen myös paljon suomalaisia :D

 

 

Hassua oli se, että kun Suomen puolelta ylittää Norjan rajan, niin ei tarvitse ajaa kuin muutama kymmenen kilometriä ja maisevat ovat totaalisen eri näköiset mitä Suomen puolella! Tuntuu, että tuolla Norjan puolella oli koko ajan päällä sellainen vau-efekti, koska maisemat olivat niin hienoja ja erilaisia mitä meillä täällä Suomessa. Joka paikassa korkeita huippuja, joiden varsilta tuli alas monen kokoisia vesiputouksia.

Lautat

Menimme muistaakseni kolmella lautalla tuon muutaman päivän aikana aikaa säästääksemme. Lautoille kannattaa mennä hyvissä ajoin, ainakin niille suosituille kuten Senjalta lähtevälle/saapuvalle lautalle. Me menimme paikalle jo 2,5h ennen lautan lähtöä ja silti meitä ennen oli jo kymmenkunta autoa! Kun pääsimme lautalla Senjalta pois, vastapuolella oli varmaan 60 autoa odottelemassa lauttaa. En tiedä kerkesivätkö viimeisenä jonottavat edes illan viimeiseen lauttaan. Lautan maksua varten olisi voinut ladata jonkin sovelluksen, mutta ilmeisesti sen rekisteröinnissä kestäisi päivä tai pari. Meillä maksut hoitui niin, että ennen lauttaan ajoa työntekijä kiersi laitteen kanssa keräämässä autoilta maksut. Kun auto on ajettu lauttaan, lähdetään autosta yläkannelle tai sisätiloihin odottelemaan matkan ajaksi. Me kokkailtiin tosiaan tuossa pisimmällä odotuksella lounas jonottaessa, niin tuli käytettyä aika hyväksi.

Tietulleja meidän reitille ei ilmeisesti osunut, koska niistä ilmoitetaan kuulemma todella selkeillä kylteillä hintoineen. Niidenkään maksamista ei kannata murehtia, sillä kamerat kuvaavat rekkarit ja lasku tulee joskus kotia. Kuulin eräältä suomalaiselta sellaisen faktan, että Norjassa perustetaan tietulli tietylle pätkälle vain siksi aikaa, että se saadaan kunnostettua ja sitten tulli puretaan. Eli ei tavallaan kerätä ylimääräistä rahaa vaan vain sen verran, mitä sillä hetkellä tarvitaan. Tuo voisi olla Suomessakin ihan toimiva, jos sillä saisi tiet pysymään vähän paremmassa kunnossa. Tosin täällä ne tullimaksut jäisi kuitenkin lopun elämän ajaksi siihen tiettyyn kohtaan, mihin ne kerran on laitettu...

Kustannukset

Nyt päästäänkin sitten monen mielestä mielenkiintoisimpaa osioon, eli reissun hintaan. Keräsin kulut reissulta, että saimme tasattua niitä miehen kanssa, niin ajattelin jakaa niitä tännekin, että sinne matkaa suunnittelevien on helpompi hahmottaa, että mitä reissu voisi maksaa.

Jaoittelin karkeasti ryhmiin erilaiset kulut ja laskin tähän ns. pakolliset kulut. En sitä, että jos ostettiin vaikka Tromsson Normalista lapsille jotain, koska ne voi hyvin jättää omasta budjetista pois. Noihin ylimääräisiin kuluihin meni varmaan joku reilu 50e sisältäen parit jätskit ja tosiaan ne Normalin ostokset!

Ruoka: Yhteensä n.160e

Sisältää 116e Suomessa ruokakauppaan, lisäksi mennessä Ikealla 7.14e hodarit tarjouksesta pullineen sekä takaisin tullessa ABC:lla ruoka kaikille 36e. Tarjouksessa lasten ruuat olivat puoleen hintaan. Tämä osuus oli siis kohtuullisen edullinen viiden päivän ruuiksi. En kylläkään laskenut tähän menomatkan Candy worldin karkkeja :D

Bensa: 474e. Tämä oli selkeästi yksi isoimmista kulueristä, koska iso auto kuluttaa paljon. Dieselin hinta Norjassa ei ollut kovinkaan paljon Suomea kalliimpaa kuitenkaan. Pyöri siellä kahdensadan kruunun paikkeilla vähän paikasta riippuen. 

Asuntoauto: vuokraus 650e

Yöpyminen leirintäalueilla: 70e

Lauttamatkat: Senja-Brensholmen 23,10e, Breidvik - Svensby 23,87e, Yykeänmuotka - Olderdalen 32,2e yhteensä 79,17e

Parkkimaksut: Tromssa 5e ja Blåvatnet 17e

Yhteensä pyöristettynä noin 1500e viideltä päivältä. Tästä olisi voinut säästää lauttamaksut ( tosin sitten bensaa olisi mennyt enemmän), Blåvatnetin parkkimaksun jos olisi saanut auton tien varteen parkkiin (ei tiedetty, että maksu on noin jäätävä. Jos oltaisi tiedetty, oltaisi tultu yöpymään parkkikselle tuolla melkein samalla hintaa. Lisäksi myös leirintäalueista olisi voinut säästä. Jos lapsia ei olisi, todella halvalla pääsisi matkustamalla autossa niin, että takapenkit yöksi makuuasentoon ja patjat sinne, jolloin voisi ottaa hinnasta pois sekä asuntoauton vuokran, että leirintäaueet jos nukkuisi vain jossain puskaparkeissa. Eli onnistuu todella pienelläkin budjetilla!

Heräsikö jotain muuta kysyttävää reissusta tai sen kustannusksista?

Toinen No frills cardigan

*sisältää mainoslinkin

Muistaako joku vielä mun edellisen No frills cardiganin? Tuolloin mietin, että haluan joskus tehdä vielä toisen, eri värisen ja nyt mulla on sellainenkin ja ohuemmasta langasta. En kuitenkaan näemmä osaa koskaan tehdä sellaista ei kovin oversize-neuletta, kun tästäkin tuli aika reilu! Ohje on siis Petite Knitin ja löytyy maksullisena englanniksi täältä. Neule valmistui jo kesällä ja on ollut luonnoksenakin jo tovin, mutta enpä ole saanut sitä aiemmin julkaistua!

Lankana tässä on *Dropsin Nord, joka on jonkin verran muistaakseni ohuempaa kuin ohjeessa käytetyn tuplalangan paksuus. Sävy taisi olla tämä *puuteripinkki. Siksi valitsin koon M ja olisi kuitenkin pitänyt tehdä sillä S-koolla. Toisaalta tästä tuli kiva myös tällaisena reilun kokoisena, niin saa kääriytyä tähän viileämmillä ilmoilla.

Alun perin tähän jäi taskut liian matalalle ja jouduin kertaalleen purkamaan tuon helmaosuuden ja nostamaan taskut ylemmäksi. Onneksi tuo lopun suora osuus oli kuitenkin aika nopsa neuloa. Tein tämän nelosen puikoilla, joten neuleesta tuli kuitenkin suhteellisen kevyt ja tuollainen notkea.

Läjä viimeaikaisia neuleita

*sisältää ansaintalinkkejä

Puikot on viuhunut kovasti tän vuoden puolella, mutta tänne asti en ole saanut juurikaan neuleita kuvattua. Ajattelin nyt koota tähän vähän mitä on tullut alkuvuoden aikana tehtyä tai mitä on kesken. Paljon olen neulonut pieniä neuleita, koska en ole osannut oikein päättää, että minkä paidan ottaisin puikoille seuraavaksi :) Ajatttelin samalla vinkata, että Adlibriksellä on nyt kuun loppuun kaikki langat alessa -15% koodilla LANGAT22 (ei koske Istex-lankoja eli Lettlopia ja muista islantilaislankoja). Jos on siis suunnitteilla isompaa tai pienempää projektia niin pieni ale on aina hinnasta pois.

Tämä *Dropsin Alpaca boucle oli niin hauskan näköinen lanka, että oli pakko ostaa tätä pari kerää ilman ideaa, että mitä tehdä. Tein toisesta tällaisen ohuemman, yksinkertaisen pipon. Toisesta kerästä on tulossa panta. Tämä harmaa ei kuitenkaan ole täysin mun kasvoihin sopiva väri, mut lanka itsessään on aivan ihanan pehmeää! Tästä voi siis neuloa vaikka pehmoleluja tai tyynyn. Pinta on ihanan tuollainen kauniin struktuurinen.

Jämälangat puolestaan saivat kyytiä kun innostuin tekemään ohuesta *Baby merinosta tuubihuiveja. Bongasin idean Heidin ihanalta instatililtä , mutta sovelsin sitten oman ohjeen enkä ostanut tuota alkuperäistä ohjetta. Näitä valmistui lahjaksi ja omille tytöille. Ovat mukavan ohkaiset näin kevättä ajatellen.

Tämän neuletakin aloitin Viialle jo vissiin viime keväänä, mutta se jäi odottelemaan nappeja ja vihdoin sain ne ommeltua kiinni! Onneksi olin neulonut kasvunvaraa... Tämä on tehty Dropsin ilmaisella Sweet Marigold-ohjeella. Tässä siis myös lankana tuo Baby merino.

Itselle olen neulonut myös pipoja! Tämä muhkupipo on tehty itse keksityllä ohjeella ja novitan *Hygge-langasta. Tähän meni vajaa kaksi kerää lankaa ja oli kyllä tosi nopea tehdä! Tämä lanka on 100%:sta villaa, mutta ei silti juurikaan kutita. Jos olet yhtään kutiavaa tyyppiä, niin suosittelen mieluummin *Dropsin Wish-lankaa, joka on paksua, mutta pehmeämpää. Siitä voit tehdä vaikka mun kirjoittamalla ohjeella pipon.

Jos puolestaan etsit kutittamatonta ja pehmeää lankaa pipoihin, pantoihin ja kaulureihin, on *Dropsin merino extra fine ollut mun luottolanka jo niin monta vuotta, että en edes muista! Tuosta langasta on tehty esim tämä Viian kirjoneule sekä esim tämän vanhemman postauksen neuletakki ja pannat.

Alla oleva panta on oma sovellus Novitan sukkaohjeesta ja on myös tehty tuosta langasta.

Tämä lanka sopii myös unikkopantaan! Tällä saa paksun ja leveämmän version, kapeampaan versioon esim lapsille kannattaa käyttää sitä Baby merinoa.  Unikkokaaviot löydät täältä.

Olen tehnyt myös useita sukkia ja tässä niistä yhdet. Nämä on tehty Novitan Oodi-sukkaohjeella ja lankana on Opal. Tämä oli kiva lanka neuloa ja on kysynyt suht hyvänä käytössä. Myös malli oli tosi kiva tehdä ja tällä voisin tehdä kyllä useammatkin sukat!

Instan puolella mua seuraavat tietää, että yks mun ehdottomasti lempparilankoja on *Dropsin Air! Siitä olen tehnyt asusteita ja paitoja! Alla oleva unikkopanta on tehty Airista tuolla samaisella kaaviolla, minkä linkkasin tuonne ylemmän merinopannan kohdalle. Tämä vaan on tosi pehmoinen ja ihana lanka.

Tästä langasta olen neulonut myös frillapaidan koululaiselle, Magnolia bloom neulepaidan itselleni sekä esim tämän Aavan pidemmän neuleen.

Tästä langasta löytyy myös mun pipo-ohje, jolla on tehty jo monia ihania pipoja mun seuraajien toimesta!

Monenmoista neuletta on siis tullut valmiiksi jo tänäkin vuonna! Olen hävittänyt lankavarastoa neulomalla sieltä pois vanhoja ja myin ison läjän sellaisia lankoja, joita en käytä tai joita on jäljellä vain sen verran, että niistä ei saa enää oikein mitään järkevää. Nyt lankamäärät ovatkin pysyneet maltillisena, kun olen ostanut oikeastaan vain niin, että neulonut sitten saman tien langan pois ostamisen jälkeen.

Frillaneule koululaiselle

*sis mainoslinkin

Neuloin viime kuussa meidän tokaluokkalaiselle aivan ihanan frillaneuleen! Alunperin olin suunnitellut tätä eskarilaiselle, mutta jostain syystä hän ei lämmennyt ajatukselle yhtään ja tokaluokkalainen sanoi heti kuvan nähtyään, että tuo ois tosi ihana. No käytiin sitten yhdessä valitsemassa langat tähän ja minä pistin kutoen.

Malli on Dropsin Red hibiscus ja kokona tässä on 9/10 ja pituutta mallasin lapsesta. Aava käyttää normaalisti kokoa 146/152, joka varmaan aika hyvin täsmää tuohon koon ikäluokkaan. Lankana yllättäen taas *Drops Air. Tämä vaan on niin kiva lanka sekä neuloa, että pitää kun on vähän pörhöinen, mutta ei kuitenkaan juurikaan kutita ja Aavakin on tätä paitaa pystynyt pitämään. Toki alupaitaa on pidetty alla. Samasta langasta on tehty mun Magnolia Bloom sweater.

Langan menekki oli muistaakseni noin 210g eli himpun päälle neljä kerää. Puikkokoko oli ohjeen mukaan. Tämäkin malli näytti kuvassa jotenkin ehkä värin vuoksi sellaiselta tosi plaah neuleelta, mutta piti osata vaan katsoa sen värin läpi ja miettiä tilalle joku kauniimpi väri. Tämä Dropsin violetti on tosi kaunis, harmi kun se ei oikein kuvissa näy niin ihanan kirkkaana mitä se oikeasti on! Ei ole todellisuudessa murrettu sävy, vaikka kuvissa herkästi siltä näyttääkin.

Tää on aika helppo ohje kun on vain peruspaita, johon tehdään sit jälkikäteen tuo frilla. Itse sen verran oikaisin, että neuloin tuon frillan suoraan paitaan kiinni! Ohjeessahan se tehdään erikseen ja ommellaan kiinni. Minä kuitenkin poimin silmukat suoraan puikoille ja neuloin siihen, jotenkin paljon kätevämpi niin. Tällä tavalla olin tehnyt frillan baby bornin paitaan Hupsistarallaa-blogin ohjeella niin ajattelin, että sama tekniikka toimisi myös tässä ja toimihan se. Jäi turha ompelu pois.

Kamalasti häiritsee omaa silmää kun tuo frilla meni edestä lyttyyn prässäyksen aikana ja huomasin sen vasta kuvia ottaessa, eikä se tietenkään enää suoristunut vaan olisi pitänyt kaivaa silitysrauta uudelleen esille, enkä tietenkään jaksanut. Siinä vaiheessa olisi varmaan mallilta loppunut mielenkiinto! :D