torstai 31. toukokuuta 2018

Tyttöjen juhlalook ja pikainen pitsipaitaompelus

 *sisältää mainoslinkkejä

Käytiin viime viikonloppuna juhlimassa Jyväskylässä lasten serkun synttäreitä. Viime tingassa tietenkin mietin juhlavaatteita ja Viialle löytyikin kaapista Pompin mekko. Aavalle ajattelin laittaa tyllihameen, koska Aava tykkää siitä tosi paljon. En kuitenkaan löytänyt oikein mieleistä paitaa sen kaveriksi, joten päätin tietenkin iltaa ennen lähtöä ommella Aavalle uuden paidan!


Yleensä nämä pikaompelut eivät koskaan pääty hyvin, mutta tämä taisi tehdä poikkeuksen sääntöön! Kaavana tässä on Ottobren seasew, mutta tein vain yhden hihan pitsistä kun alkuperäisessä on kerrostetut. Hyvin olisi toiminut varmasti ne alkuperäisetkin, mutta halusin kuitenkin tällaiset yksinkertaiset tyllin pariksi. Kokona muistaakseni 122cm reiluilla saumanvaroilla ja helmaan lisäsin pituutta, koska tämä malli on tosi kapoinen ja lyhyt.

 

Tämän Viian Pompin mekon ostin tosiaan jo viime vuonna puoleen hintaan tämän vuoden synttäreitä ajatellen ja olihan tuo koko onneksi aika sopiva. Pompin mekot ovat yleensä aika leveitä, mutta malliltaan sellaisia, että ei tuo leveys niin haittaa. Viian piti heti päästä pyörähtelemään tämä päällä :)


Ihme ja kumma kun neiti antoi laittaa hiuksetkin letille, kun normaalisti hyvä jos saa nopsaa harjata! Viialle voisikin hyvin leikata kesäpolkan kun ei anna pitää oikein kiinni tukkaa, mutta toistaiseksi Viia ei itse ole halunnut tukastaan luopua. Annetaan siis tuon ohuen latvan liehua vapaana kuten tähänkin asti :)


Tytöillä on muuten molemmilla näissä kuvissa Crocsin sandaalit! Crocsin sivuilta en ihan samoja löytänyt, mutta nämä ovat melkein vastaavat ja Viialla olikin nuo viime vuonna. Tykkäsin näistä Viialla tosi paljon viime kesänä ja siksi ostin tytöille nyt nämä samat. Viialla oli nämä viime vuonna myös Thaimaan reissussa kun ikää oli alle kaksi vuotta ja nämä oli tosi helppo pienenkin pukea tuon tarran ansiosta.


Nämä ovat tällä hetkellä meillä ne kengät, mitkä tytöt valitsevat aina kaapista jos itse saavat päättää. Plussaa näissä on myös ihan kiva ulkonäkö ja se, että nämä eivät myöskään kastu. Siinä mielessä ovat hyvät kengät rantaleikkeihinkin kun voi mennä vaikka veteen kengät jalassa :)

sunnuntai 27. toukokuuta 2018

Lämpimien kelien puuhia omalla pihalla ja kyllä vai ei trampalle?

 *Kaupallinen yhteistyö Kiddex/Plantoys 

Viime kuussa kirjoittelin siitä, että pääsimme Plantoysin brändilähettiläiksi. Nyt mahtavan lämmin kesä yllätti jo toukokuussa, minkä seurauksena ollaan vietetty extra paljon aikaa omalla takapihalla. Päästiinkin siis hyvissä ajoin asentamaan meidän uusi kiikku muiden kaveriksi. Meillä on kiikussa roikkunut vielä vauvakiikku ja nyt sen oli aika väistyä kun saatiin Kiddexiltä tuo Plantoysin pyöreä kiikku! Sen sai näppärästi kiinnitettyä klipsulla meidän kiikkutelineeseen niin se pääsi heti käyttöön. Köysi oli aika reilu, joten kieputin tuota vain muutaman kerran tangon ympäri niin ei tarvinnut katkaista köyttä.


Musta on kiva, että lapsilla on omalla pihalla tekemistä, jonka parissa viihtyvät. Tuo kiikkutelinen on ostettu aikoinaan parilla kympillä Veetin ensimmäiseltä hoitotädiltä ja on palvellut meidän lapsia siitä lähtien ja yllättävän kovassa käytössä se onkin! Jotenkin tuntuu itsestä, että eikö tuo kiikkuminen ole tylsää vaan ei näytä olevan. Itsehän en ole enää lapsien saamisen jälkeen voinut kiikkua, sillä se tuo tosi huonon olon mulle! Alkaa heti etoa. Muistelin lukeneeni tai kuulleeni joskus, että synnytykset voivat vaikuttaa jotenkin korvan tasapainoelimeen, josta tuo johtuisi. Tiedä häntä!


Kiikku on kovassa käytössä joku päivä ja naapurin lapsetkin siinä kiikkuvat meillä käydessään. Samaten naapurin hämähäkkikiikussa on lähes aina joku jos pihalla on väkeä. Tämmöistä pyöreää kiikkua meillä ei koskaan ole ollutkaan, mutta lapset ovat tällaisella laskeneet vaijeripuistossa!


Tässä on vähän enemmän haastetta kun Aava haluaa aina mennä seisomaan tähän ja vaatii tasapainoilua, kun naru kulkee laudan keskeltä. Mielenkiinnolla muuten odotan, että miten tuo kestää Suomen säässä tuo lautaosa! Tuskin sitä tulee talveksi irroitettua tuosta, joten sen pitäisi kestää myös pakkanen.


Kiikku asennettiin sellaiselle korkeudelle, että se on oikeastaan Aavalle ja Veetille hyvä, mutta näyttää tuo pieninkin apina siihen pääsevän! Vauvakiikku oli vähän rasittava kun Viia pääsi siihen kiipeämään, mutta ei uskaltanut tulla yksin pois.


Kiikun lisäksi meillä on pihalla hiekkalaatikko ja leikkimökki, joissa lapset saavat leikkiä. Myös hiekkis on suosittu ja tytöt viihtyvät siinä pitkän aikaa. Se on myös näppärästi tuossa työhuoneen ikkunan alla, että voin vaikka ommella ja seurata tyttöjen touhuja ikkunasta ilman, että tarvii vieressä vahdata mitä tytöt tekevät. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla.


Koska kaikki vesileikit ovat tietenkin lapsista kivoja niin raahattiin amme pihalle ja laitettiin sinne vettä ja tytöt saivat pestä leikkimökin astiat ja lelut siinä.


Pihalla tiskaus onkin kätevää kun ei haittaa vaikka vettä loiskuu joka paikkaan! Kannattaa käyttää tämä kortti, jos haluaa hetken rauhassa nauttia auringosta ja lukea vaikka kirjaa ilman jatkuvaa erotuomarina oloa. Meillä ainakin toimi!


Lapset aina välillä kyselevät trampoliinin perään, mutta olen ollut aika nihkeä sen hankkimisen suhteen. Trampoliini on todella hyödyllinen liikuntamuoto kaiken ikäisille, mutta jotta sen käyttö olisi turvallista, saisi siinä hyppiä vain yksi ihminen kerrallaan. Tiedän, että se aiheuttaisi riitaa ja huutoja ja en tiedä jaksaisinko seistä trampan vieressä erotuomarina koko ajan. Nyt lapset voivat leikkiä tuossa pihalla ilman, että heidän leikkeihinsä tarvitsee sen kummemmin puuttua, mutta uskon että trampan kanssa pitäisi päivystää vieressä, että sääntöjä noudatetaan. Meilläkin lapset ovat niin erikokoisia, että senkään vuoksi heidän ei olisi hyvä hyppiä kolmistaan tai edes kaksistaan. Monestihan onnettomuudet tulevatkin siitä, että hyppijöitä on useampia. Jotenkin nämä kaikki uutiset lisääntyneistä trampoliinionnettomuuksista eivät oikein innosta sen hankkimiseen. Miten hyvin teillä lapset ovat suostuneet siihen sääntöön, että vain yksi hyppii kerrallaan? Jos teiltä tulee positiivista palautetta tän suhteen, niin ehkä sitten voin pistää jopa harkintaan :D Vai millaiset säännöt teillä on ja miten ne ovat toimineet? Ihan kaikki käytännöt kiinnostaa. Tiedän kyllä, että voi se onnettomuus tapahtua vaikka pyöräillessä tai ihan kävellen kaatuen, mutta silti mietityttää. Olenko ainut natsiäiti vai onko muitakin, jotka eivät tramppaa ole hankkineet?



Kun kelit ovat olleen näin upeat, on me tehty ihan vähän istutushommiakin.  Veeti istutti oman kukkansa purkkiin jonka itse maalasi ja pistettiin se ulos mun äitienpäiväkukan kaveriksi. Se raukka ei kyllä taida kovin häävissä kunnossa olla, kun se ehti kuivua kerran kunnolla. Noiden kukkien kastelu on ollut Veetin vastuulla, koska hän on kukat hommannut :) Nätisti on näemmä hakenut hiekkikseltä myös kukkalautaset noille ruukuille kun en hoksannut sellaisia ostaa... Salaatit ja muut pitäisi vielä kylvää kasvimaalle, kunhan saisi aikaiseksi käydä ostamassa siemenet kaupasta! Se onkin se haastavin homma :)


Koska ihastuin näihin Plantoysin tuotteisiin ja varsinkin niiden ekologisuuteen ja myrkyttömyyteen, niin tilasin (näitä ei ole saatu vaan ihan itse maksettu) tytöille hauskan istutussetin, missä oli pieniä ruukkuja ja työvälineet. Lisäksi ostin Viialle synttärilahjaksi muovailusetin ja lapsille yhteiseksi sellaisen yhden pihalelun missä heitetään renkaita sellaisiin tappeihin. Sitä ei ollakaan vielä ehditty testailemaan kun oltiin viikonloppu pois kotoa. Helteet näyttävät kuitenkin jatkuvan, joten eiköhän päästä ensi viikolla pelaamaan.


Aava oli viime viikolla useamman yön mummulassa niin käytiin Viian kanssa ostamassa kesäkukan siemeniä ja kylvettiin Viialle omat kukat ruukkuihin. Viia sai ihan itse valita kukan ja sen nimeä en kyllä muista! Kriteerinä oli kuulemma violetti väri. Saapa nähdä kasvaako sieltä mitään. Ainakin Viia innokkaasti käy kurkkimassa, että joko sieltä jotain näkyy.


Nämä ruukut eivät ainakaan rikkoonnu ja voidaan istuttaa niihin joka kesä jotain uudelleen ja uudelleen. Ja onhan nuo aika söpöt!



Saa Viia nyt huolehtia sitten noista omistaan, että saavat tarpeeksi vettä. Aavan kanssa pitäisi vielä ne kaksi muuta ruukkua täyttää mullalla ja kylvää siemenet. Mummu toi meille myös tomaatin taimia, jotka pitäisi yrittää pitää hengissä :)


Lapsista on kiva seurata sitä, miten siitä itse istutetusta siemenestä pikkuhiljaa kasvaa taimi ja sitten lopulta iso kukka! Ja varmaan samalla oppivat senkin, miten se kasvien kasvatus vaatii myös hoivaa ja huolenpitoa. Ja toki lapsesta on kiva osallistua samanlaisiin hommiin mitä aikuinenkin tekee pihalla! Muistin tätä kirjoittaessani, että Veetistä oli ihan pienenä tosi hauskaa "maalata" terassia vedellä. Voisi kokeilla vieläkö tytöt innostuisivat moisesta kun vedellä lääräys on ainakin mieleistä.


perjantai 25. toukokuuta 2018

Ohje perhoshihapaitaan

Kun näin ensimmäistä kertaa instassa @mehelmie:n tilillä perhoshihapaidan, halusin ehdottomasti kokeilla sen tekemistä itse. Malli vaikutti simppeliltä, mutta hihat tuovat sitä jotain vaatteeseen. Yleisin kysymys näiden perhoshihakuvien alla vaikutti olevan kysymys siitä, miten tuo hiha tehdään. Niinpä ajattelin tehdä simppelin ohjeen teillekin niin pääsette kokeilemaan!  Jos osaatte kasata paidan, osaatte ommella tämänkin!

Ohje hieman toisenlaisen perhoshihan kuosittelemiseen löytyy muuten Mehukekkerit-blogista!  Kannattaa tsekata sekin jos kaipaa vähän enemmän haastetta ;)


Perhospaitaa varten tarvitset normaalin paitakaavan sekä ihan vain ympyrän mallisen kaavan hihaa varten. Mulla on tässä pohjana Mint-kaava Ottobresta ja ekasta versiosta tein a-mallisen eli vähän levensin kaavaa helmaa kohden. Ympyrän voit piirtää käyttämällä apuna isoa lautasta, tarjotinta tai vaikka ämpäriä. Mulla tuossa kukkapaidan hihassa halkaisija on noin 32cm. Tuo reikä keskelle puolestaan pitää tehdä hiha-aukon mukaan. Itse tein niin, että kasasin ensin paidan hihoja vaille valmiiksi ja mittasin siitä tuon aukon ympäryksen eli piirin ja laskin siitä halkaisijan jakamalla sen piillä eli 3,14:sta. Eli jos se hiha-aukko on mitaltaan vaikka 27cm niin halkaisija on n.8,6cm.


Sisäreikä oli helpoin piirtää niin, että taittaa pyöreän kaavan ensin puoliksi ja sitten vielä puoliksi ja merkkaa tuosta keskikohdasta muutaman pisteen puolikkaan halkaisijan päähän. Jos halkaisijasi on vaikka 8cm niin merkit 4cm:n päähän tuosta terävästä nurkasta ja piirtää niiden avulla ympyrän. Kun sen leikkaa tuosta irti niin siitä tulee täysi ympyrä kun kaavan avaa :)


Sitten leikataan osaset kankaasta ja ommellaan paita kasaan hihoja lukuun ottamatta. Hihojen reunoja ei ole pakko huolitella, koska trikoo ei purkaudu. Ne voi kuitenkin halutessaan rullapäärmätä tai ensin ommella saumuriompeleen reunaan ja kääntää sitten nurjalle ja tikata päältä suoralla.


Viimeisenä neulaat sitten hihan hihansuulle oikeat puolet vastakkain, hurautat kiinni ja paita on valmis!




Tässä ekassa on hieman pienemmät hihat ja ne tahtoo kääntyä mihin sattuu! Nuo isommat laskeutuivat omaan makuun paremmin.




Miehelle tuossa ihmettelin, että miten muut saavat lapsista sellaisia kuvia, joissa vaate oikeasti näkyy järkevästi. Meillä Viia on koko ajan liikenteessä, kuten näistäkin kuvista huomaa kun jalat ovat koko ajan liikesennossa :) Jospa näistä kuitenkin saisi jonkinlaisen käsityksen siitä, että miltä paita näyttää päällä!



Ostin muuten Viialle kirpparilta koon 80cm leggarit ja ne on täydelliset caprit. Neiti ei sitten vissiin oo kamalasti kasvattanut massaa leveyssuunnassa kun menee saman kokoiset housut vuoden ikäisen kanssa :)




 Mitäs tykkäätte perhoshihoista? Meinaatteko tehdä?

maanantai 21. toukokuuta 2018

Kierrätyspaidasta mekoksi

Tovi sitten ostin paikallisesta kirpparilta jonkun itse ompeleman naisten tunikan neljän euron hintaan. S-koon tunikaan olisin ehkä saanut ahdettua puolet minusta, mutta koska ruutukuosi oli kiva, muokkasin siitä Viialle mekon. Tai no muokkasin ja muokkasin, käytin mekkoa kankaana mistä leikkasin täysin uuden mekon.


Alkuperäisessä mekossa oli rypytys vyötäröllä ja se piti purkaa että sai kankaan tehokkaasti käyttöön. Toivon, että ompeleen jälki umpeutuu tarpeeksi pesussa, että ei näy.


Kaavana käytin tuttua ja turvallista Mint-paitakaavaa johon yhdistin tuollaisen taskualaosan. Tämä simppeli malli sopi kivasti tuohon kuosiin. Kuvassa on nyt alaosana tylsästi mustaa kun ne sattuivat jalassa olemaan, mutta tarkoitus olisi pitää värikkäitä leggareita tämän kanssa.


En halunnut hukata yhtään kangasta niin tein vielä headwrapin, johon yhdistin mustaa kangasta kun ruudullinen ei ihan enää riittänyt rusettiin. Aika kiva setti tuli neljällä eurolla!


Ennen ostin enemmänkin kirpparilta vaatteita siinä tarkoituksessa, että jatkojalostan ne eteenpäin vaatteiksi. Viime aikoina olen kuitenkin tehnyt tätä todella vähän. En tiedä miksi? Eikö ole sitten osunut silmiin mitään kivaa kuosia joka olisi iskenyt tai onko hinta ollut liian kallis.


Paitsi nyt kun mietin niin ostin kyllä ehkä viime kuussa aikuisten värikkäät urheilutrikoot parilla eurolla ja tein niistä Aavalle uudet jumppahousut. En mistään löytänyt kohtuuhintaisia ja mieleisiä ja kun vastaan tuli kivalla kuosilla varustetut aikuisten housut, ostin ne ja tein pienemmät. Sain siis parilla eurolla Aavalle jumppaan kivat pökät :)


Harrastatteko te miten paljon kierrätysompelua? Mulla muuten aina tuolla kaapin perukoilla kummittelee niitä omia vaatteita, minkä kankaat oon aikonut hyötykäyttää tytöille vaan jotenkin en saa koskaan tehtyä niille mitään, koska kaikki uudet kankaat on paljon kivempia :D



lauantai 19. toukokuuta 2018

Puikoilla juuri nyt ja alevinkki Dropsin lankoihin

 *sisältää mainoslinkin

 Rakkaudella Henna-blogissa kyseltiin, että mitä on tällä hetkellä puikoilla. Käsitöiden tekijänä olen helposti kyllästyvä ja innolla aloitan aina jotain uutta, jonka kyllä helposti jätän sitten keskenkin. Olen yrittänyt, että uutta ei aloitettaisi, jos vanha on kesken, mutta you know, aina niin kuitenkin tekee. Joskus joku työ on ollut niin kauan kesken, että en enää löydä edes ohjetta minkä mukaan olen sitä tehnyt ja purkuun menee. Tällä hetkellä yhdet kirjoneulesukat ovat olleet ainakin vuoden puikoilla, eikä yhtään nappaa tehdä niitä loppuun. En jaksanut edes kaivaa niitä esiin tuolta laatikoiden syövereistä.

Jos teen jotain monimutkaisempaa, tarvitsen rinnalle kuitenkin helpomman työn, että voin tehdä sitä samalla kun katson televisiota. Niinpä töitä on lähes aina se kaksi kesken. Myös isomman työn rinnalle haluan monesti jonkin nopeammin valmistuvan, että tulee se valmiin työn onnistumisen fiilis nopeampaa :)

Juuri tällä hetkellä puikoilla on yhdet vauvasukat, koska yritän käyttää noita jämäkeriä pois tuolta laatikoista pyörimästä. Ei näille käyttäjää ole, mutta eiköhän nämä lahjaksi saa jonnekin puskettua joskus.


Sukat jäivät kesken kun keksin alkaa tehdä Viialle neuletakkia. Tämä on nyt se isompi työ, mutta koska tämä on niin simppeli niin valmistuu onneksi aika joutuin. Kohta on jopa valmis ja aloitin tätä ehkä pari viikkoa sitten.


Pitäisi vissiin useamminkin kuvata töitä, koska vasta kuvasta huomasin virheen kuviossa! Onneksi se näkyi oikeassa työssä vähemmän kuin tässä kuvassa.


Neulojille ajattelin myös jakaa säästövinkin, sillä tiesittekö, että Dropsin langat ovat -35% tarjouksessa koko toukokuun?!?! Olin menossa ostamaan tuohon Viian takkiin lankoja ja sattuipa tuuri, kun sainkin koko takin langat reilulla kympillä! Olen jo kahteen erään käynyt hakemassa kasan varsinkin merinoja, koska niistä tykkään nykyisin neuloa kun ne eivät kutita ollenkaan.


Omat lankani ostin Kärkkäiseltä, mutta jos teidän kaupungissa ei myydä Dropsia niin sitä saa samaan hintaan vaikkapa Adlibrikselta, jonka ärräpaketti on toimitustapana ilmainen! Tästä linkistä pääset katsomaan lankavalikoiman. Itse käytän dropsia todella paljon ja olen ollut tyytyväinen niin on hyvä suositella sitä muillekin :)


Suosikkilankani on pitkään ollut tuo Dropsin Merino extra fine sekä baby merino. Fabel puolestaan on hyvä peruslanka ohuempiin kirjoneuletöihin. Nord on itselle uusi tuttavuus, siitä en ole ksokaan tehnyt mitään. Alpakka taas on myös pehmeä ja lämmin vaikkapa lasten lapasiin, joita voi käyttää kinttaiden alla lämmittämässä. Eskimoakin olen käyttänyt ainakin pipoihin. Ihanan paksu lanka, josta saa nopsaa valmista. Ainut miinus näissä on se, että värit eivät samalla lailla vaihdu kuin esimerkiksi Novitassa.


 Pistetäänpä haaste kiertämään! Mitä sulla on puikoilla? Jos innostut kertomaan, tulehan linkkaamaan blogiisi, niin tulen katsomaan :)