sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Sukkasunnuntai

Pääsiäistervehdykset täältäkin näin sukkasunnuntaina! Vielä ehdin, vaikka oltiin reissussa perjantaista sunnuntaihin. Ehdin myös vähän kutoa sukkaa, vaikka se ei ehkä lienekään tuon sukkasunnuntain idea? Itse asiassa mulla ei ole hajuakaan, että mistä nuo hienot nimet näille pääsiäispäiville tulee...

Oltiin siis Kiuruveden mummulassa viettämässä pääsiäistä. Meidän piti nähdä pitkästä aikaa lasten serkkuja vanhempineen, mutta suureksi harmitukseksemme tauti jylläsi ja heidän reissu peruuntui. Veetiä harmitti kovasti, kun ei ollutkaan serkut tulossa leikkikavereiksi.

Käytiin pakolliset sukulaiskierrokset ja syötiin ja minä lepäsinkin ihan hyvin! Tosin Aava nukkui yöt järkyttävän levottomasti ja heräili itkeskelemään miljoona kertaa yössä. En tiedä johtuiko levoton yö oudosta yöpaikasta vai siitä, että oltiin samassa huoneessa kun normaalisti Aava nukkuu yksin. Sain kuitenkin nukkua päikkärit melkein joka päivä. Joku kamala väsyvaihe raskautta menossa kun koko ajan väsyttää riippumatta siitä, paljonko on nukkunut. Pitänee mittauttaa hemoglobiini ens neuvolassa kun viimeksi sitä ei otettu edellisten arvojen ollessa hyvät.


Leivoin anoppilaan mukaan juustokakun ja voi hitsi, että taas vastusti. Alkuperäinen ohje täytteeseen on Suklaapossun raikas mangositruuna-kakku. Muutin hieman ohjetta ja tein tavallisen digestivepohjan sekä käytin täytteeseen kokonaisen purkin eli 2,5dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta. Liivatejauheen sijasta käytin kuusi liivatelehteä. Vaniljasokerin korvasin hyppysellisellä aitoa vaniljaa. Mutta pääosin kuitenkin sama kakku :)

Hehkutin miehellekin, että ensimmäistä kertaa sain kiilteen onnistumaan kun ymmärsin jäähdyttää sen täysin ennen kakun päälle kaatamista. Laitoin kakun päälle folion ja lykkäsin jääkaappiin tekeytymään niin eiköhän se folio ollut laskeutunut siihen kiilteen päälle ja jäänyt kiinni! Että se siitä täydellisestä kiilteestä.


"Ainahan sen voi paikata hienoilla valkosuklaapursotuksilla ja pääsiäismunilla", ajattelin vielä kotona ja otin tarvikkeet mukaan. Anoppilassa aloin sitten sulatella valkosuklaata, mutta en saanut sitä täysin möykyttömäksi jostain syystä. Sulatin mikrossa, johtuikohan siitä? Anopin kaapista löysin pienen, vielä paketissa olevan pursotuspussin ja pari tyllaa. Ei muuta kuin valkosuklaa pussiin ja pursottelemaan. Ehdin vetäistä yhden viivan, kun ilmeisesti joku möykky tukki tyllan (jossa oli kuitenkin aika kookas reikä) ja pussi repesi totaalisesti leväyttäen hirveän möykyn valkosuklaata kakun päälle! S

en sain vielä pelastettua pois siitä, mutta oli ilmeisen huono idea laittaa loppu valkosuklaa ihan tavalliseen pakastepussiin (en löytänyt vahvempia minigrip-pusseja), jonka kulmaan olin tehnyt reiän tyllaa varten. Tämäkin patentti nimittäin hajosi ja suklaat levisivät taas kakun päälle. Siitä sitten tyllan terällä vetelin suklaata tuommoiseksi rumaksi "nauhaksi" kakun päälle. Suklaa tietenkin jähmettyi liian nopeasti kun sitä ei pursotettu vaan vedettiin pitkin kylmää kiillettä ja jäi sen vuoksi paksuiksi viivoiksi. Nopsaa vaan pääsiäismunakarkkeja päälle tilannetta korjaamaan. Taas voi sanoa, että ei ihan tuo toteutus ja mielikuva vastanneet toisiaan!


No, eipä mitään, sillä maku oli kuitenkin aika hyvä ja muutkin tuntuivat tykkäävän! Aava pääsi nautiskelemaan ensimmäistä kertaa myös mämmiä tänä pääsiäisenä. Kotiin ostettiin jo torstaina yksi paketti, mutta mies tyhmänä antoi lapsille sitä pelkän maidon kanssa (YÖK), joten en ihmettele, että Aavalle ei silloin uponnut. Ihan eri ääni oli kellossa, kun mämmin kaverina oli vaniljakastiketta.



Lauantaina lapset saivat etsiä piilotettuja pääsiäismunia, mikä on perinne omasta lapsuudestani. Itse asiassa piilottelimme äidin kanssa munia toisiltamme vielä aikuisenakin, ennen kuin mulla oli edes lapsia! Ihan parasta pääsiäisessä :) Hieman haastavaa on tukkia piiloon munia pienen rivarikolmion olohuoneeseen, mutta aina joku uusi paikka löytyi...


Meillä lapset eivät ole päässeet ollenkaan virpomaan, kun täällä Ylivieskassa virvotaan vasta pääsiäislauantaina ja muualla jo edellisellä viikolla eli palmusunnuntaina. Yleensä ollaan pääsiäisenä jommassa kummassa mummulassa silloin kun meillä kotona virvottaisiin ja mummuloissa virpominen on jo ollut edellisellä viikolla. Tyhmää tuokin, että pitää olla eri päiviä. Kaikista selvin olisi kun joka paikassa virvottaisiin aina samana päivänä!


Tänään ajeltiin sitten kotiin ja pistettiin palju tulille, että voidaan lasten kanssa huomenna käydä paljuilemassa viimeisen pääsiäisvapaan kunniaksi. Oltaisiin käyty jo tänään, mutta hoksattiin idea sen verran myöhään, että vesi ei ehtinyt lämmetä. Taidetaan siis ehkä käydä aamupaljussa :)

Mites teidän pääsiäinen sujui? Tuliko syötyä paljon suklaamunia?

8 kommenttia:

  1. Siis mä katsoi heti kuvasta, että voi miten hieno kakku! :) Niin ja kun luin sen tarinan, se sai minut nauramaan! :D Ihana!
    Pääsiäisenne vaikutti tosi mukavalta! :)

    Ps. Valkosuklaa on todella herkkä palamaan/ ylikuumentumaan, varsinkin mikrossa sulatettaessa. Möykyt saattoivat johtua siitä.Varmin tapa on sulattaa vesihauteen päällä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan se ihan kiva, jos nopsaa ja kaukaa vilkaisee :D Ärsytti kun olisin halunnut tuon valkosuklaarannun tuohon kakun sivuun ja pakon sanelemana se piti lykätä melkein keskelle kakkua :D Pitänee muistaa ensi kerralla sulattaa suosiolla vesihauteessa!

      Poista
  2. Meidän 2 vuotiaskin sai maistaa ekaa kertaa mämmiä. Oli sitä mieltä että "yäk kakkaa mämmiä" ja toista kertaa ei suostunut maistamaan. Ei auttanut vaikka oli vaniljakastiketta :) hoki vielä pitkään jälkeenpäinkin että mämmi on pahaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaa, meillä oli kuitenkin että namnam, lissää! Samaten kyllä sanoi melkein kaikesta mitä sai. Siis ainakin herkuista. Ihan pohjaton maha tuolla tytöllä tällä hetkellä!

      Poista
  3. Täällä meillä näköjään virvotaan sekaisin eli molempina päivinä. Oisko tuo paha ollenkaan, jos varoittaisi sukulaisia, että saattaa olla pari virpojaa liikenteessä ja lähtisi virpomaan, vaikka päivä ei ole maantieteellisesti oikea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikai se sukulaisille olekaan :) Mietin vain, jos haluavat joskus täällä kotona virpoa niin ei oikein onnistu! Ehkä sitten ensi vuonna. Itsekin muistelin, että siellä virvottiin ennen eri päivänä kuin nykyään!

      Poista
  4. Onko teidän lapsilla paljon serkkuja? En muista, olenko täältä lukenut, millaiset perheet teillä itsellänne on, onko sisaruksia ja niitten lapsia useampia siis? Aika usein kuitenkin mummoloissa yökylässäkin teidän lapset tuntuu olevan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole kuin miehen puolella kolme serkkua :) Mulla ei ole sisaruksia ja miehellä on kaksi. Lasten kanssa ollaan mun kotona varmaan kerran kuussa yötä ja miehen kotona sitten harvemmin. Lisäksi Veeti saattaa olla joskus mummulassa yksin yötä silloin kun mun äiti pyytää kaveriksi sinne. Ihanaa on, että pyytävät kylään kun Veetille se on niin iso juttu päästä yksin mummulle kun porukalla ollessa mummun huomio jakaantuu Aavan ja Veetin kesken. Saapa sitten Aavakin nauttia sillä aikaa meidän huomiosta! Olishan tuo kiva, että serkkuja ois enemmänkin ja lähempänä, nyt nähdään ihan liian harvoin :/

      Poista