Pallopää

Tänään pääsi testaukseen tuo toinen ompelemani panta ja kivahan siitäkin tuli. Pitänee kaivella noita tilkkuja ja tehdä vielä lisää näitä. Tarvisi vain jonkun kätevän systeemin, missä säilytellä tämmöisiä pantoja ja muita pikkujuttuja siten, että ne olisi aina käden ulottuvilla. Meillä on aika rajalliset tilat tuolla kodinhoitohuoneessa, niin haaveilen jostain pienestä seinäkoukusta tai muusta, johon näitä sitten ripustaisi.

Meillä oli tänään molemmilla päällä Jemmaa. Meinasin ottaa kuvan meistä samistelemassa, mutta oma meikitön naama ei houkuttanut, joten jätin sitten ottamatta. Edustakoon neiti meitä molempia punamustissaan.

Veeti oli tänään mummun kanssa Hoplopissa ja tulee huomenna kotiin. Kumman hiljaista on ollutkin. Tai no kyllähän tuosta pienemmästäkin ääntä lähtee. Tänään käytiin kaupassa ja postissa ja hakemassa kaverilta saumurin kaasupoljin, joka unohtui eilen sinne. Kävin siellä ompelemassa kun ei se oikein kotona ole napannut. Hyvässä seurassa ompelukin on kivempaa. Kuun lopussa meillä onkin taas ompeluleiri ja tämä äiti jättää lapset iskälle hoitoon ja lähtee koko viikonlopuksi sinne surruuttelemaan muiden yhtä hullujen kanssa. Tähän loppuun sitten silmää iskevä hymiö. Ihania naisiahan ne ovat, eivätkä mitään hulluja. Ja voinpa sanoa, että on meidän ompeluryhmässä yksi mieskin! Joka osaa myös todistettavasti ihan ommella.

Iltapäivällä käytiin miehen kanssa vaunuilemassa kun kerrankin päästiin molemmat. Yleensä toinen tekee Veetin kanssa jotain muuta sillä aikaa. Tosin nyt alkaa onnistua myös yhdessä lenkkeily kun Veeti jaksaa polkea sillä pyörällä. Pyörä oli mummullakin mukana ja kovasti sitä on kuulemma käytetty. Pitäisi vain löytää jostain se isompi pyörä, mielellään edullisesti. Käytettynä kun maksavat viittäkin kymppiä vaikka olisi kuin huonokuntoinen. Sama sitten maksaa muutama kymppi lisää uudesta. Toivoisin, että löytyisi semmoinen pyörä, joka menisi Aavallekin aikanaan. Veetin toive oli kyllä punainen pyörä, mutta näyttävät nuo pyörät olevan joko krossimallisia tai sitten niissä on joku kukallinen tavarakori. Pitäisi siis löytää mahdollisimman unisex.

Eilen siellä kaverin luona Aava söi ekaa kertaa syöttötuolissa, kun sitteriä ei ollut siinä lähettyvillä. Hyvin pysyi siinä, joten testattiin pieni aika kotonakin syömistä omassa syöttiksessä.

Hyvin Aava pysyi istualleen ihan sitenkin, että ei nojannut kaareen tai selkänojaan ollenkaan. Ei se tuossakaan malttanut rauhassa olla vaan piti kurotella pöydälle ja heilutella käsiä ja keinua kun kivasti pääsi keinumaan edestakaisin tuossa.

"Tuleeko sitä ruokaa vai pitääkö tässä alkaa syödä tämä pehmuste?!?"

 Ilta käytettiin niin, että molemmat sai rauhassa tehdä omia juttuja. Minä arvatenkin ompelin. Ompelukone juntturoi ja luulin sen johtuvan huonosta neulasta niin tein pikareissun Kärkkäiselle ostamaan uutta kaksoisneulaa. Samalla tein pienen täsmäiskun servettiosastolle, kun muistin kahviservettien olevan loppu. Marimekolta oli tullut uusia servettejä, joten nappasin niitä muutaman paketin. Aika kivan näköisiä! Mies tuossa kettuili, että käytän vuodessa varmaan satasen pelkkiin servetteihin. Ihan selvää liioittelua. Tykkään kuitenkin serveteistä ja niitä meiltä löytyy yleensä aina. Niillä on helppo piristää kahvikattausta, kun muuten en jaksa siihen niin panostaa.

Harvemmin oman perheen kesken tulee käytettyä servettejä, mutta aina vieraiden tullessa kahville niitä löytyy pöydästä. Joskus katan ne kyllä ihan normiruuallekin, jos muistan. Käytetäänkö muilla koskaan servettejä?