Nukutan Viian yleensä meidän sänkyyn tai no ei kai sitä voi oikein nukuttamiseksi sanoa, kun työnnän tissin suuhun ja Viia syö ja nukahtaa. Joskus siinä vaiheessa nostan tytön omaan sänkyyn, mutta melko monesti jätän meidän sänkyyn jatkamaan unia. Tätä puoltaa se, että aika monesti kun menen nukkumaan, on Viialla nälkä, joten joudun joka tapauksessa siirtämään omasta sängystä meidän sänkyyn. Tämän syötön aikana nukahdan itsekin ja kappas, niin se tyttö jäi meidän sänkyyn.
Alussa mies siirsi Viiaa omaan sänkyyn, jos olin nukahtanut syötön aikana ja mies tuli myöhemmin nukkumaan. Nyt ei ole moista enää juurikaan tapahtunut. Alussa mies nimittäin pelkäsi, että jyrää Viian päältä unissaan ja halusi siksi nostaa omaan sänkyyn "turvaan". No, kertaakaan ei ole kumpikaan meistä jyrännyt päältä. Uskon, että isälläkin on tässä asiassa jonkinlainen vaisto. Ehkäpä hänkin on jo vain tottunut siihen, että sängyssä saattaa olla kahden sijasta kolme henkeä. Välissä jos mies nukkuu ja minä en ole sängyssä, niin Viia pyörähtää isin kylkeen kiinni. Tykkää siis nukkua selvästi ihan iholla.
Veetin ollessa vauva en osannut ollenkaan nukkua vauva vieressä. Paitsi siis syötön aikana nukahdin, mutta kun heräsin, en saanut unta, jos en vienyt vauvaa takaisin omaan sänkyynsä. Silloin Veetin sänky oli vielä erillään meidän sängystä. Itselläkin oli se pelko, että jos nyt kuitenkin käännyn yöllä vauvan päälle tietämättäni. En myöskään saanut hyvää asentoa, koska en uskaltanut liikahtaa vauvan vieressä.
Aava nukkui osan yöstä meidän sängyssä ja osan pinnasängyssä ja järjestely toimi hyvin. Ehkä nyt kolmannen lapsen kohdalla sitä haluaa tankata kaiken läheisyyden vauva-aikana mitä voi! Nykyisin nukun ihan hyvin vauva kainalossa, vaikka edelleen on paikat aamulla hieman jumissa, kun ei ole päässyt vaihtamaan asentoa semmoiseksi kuin haluaisi. Sivuvaunusta on sen verran hyötyä, että Viia voi nukkua melko reunassa pinnasängyn puolella, eikä pääse tipahtamaan lattialle!
Nykyisin ei mikään ole niin ihanaa, kuin kömpiä illalla nukkuvan ja tuhisevan käärön viereen, joka pyörähtää ihoa vasten, kun menet sänkyyn. Ja mikäs sen mukavampaa kuin herätä aamulla tuon lämpöisen lapsen vierestä, jonka silmät ovat vielä yön jäljiltä ihan uniset. Etuina on tietenkin myös se, että kamalasti ei tarvitse syöttöjen vuoksi herätä kun vähän aukaisee paitaa niin Viia hoitaa itse lopun. Jos lähtisin hakemaan Viiaa toisesta sängystä syömään, saattaisin itsekin virkistyä niin, että uni ei välttämättä heti tulisi. Tai no joo, mun unenlahjoilla ei ehkä ole sitä pelkoa!
Olen kuitenkin yrittänyt välistä pitää Viiaa myös omassa sängyssään, että oppii nukkumaan myös siinä ja nukahtamaan sinnekin tissin sijasta. Eilenkin Viia söi hieman ennen nukkumaan menoa, joten nostin tytön vain omaan sänkyynsä nukahtamaan. Hetken katseli pehmoleluja ja pisti nukkumaan, että ei edelleenkään kuitenkaan vaadi sitä tissiä nukahtamiseen. En kuitenkaan usko, että Viia tulee kovin vanhaksi meidän sängyssä nukkumaan. Jossain vaiheessa kuitenkin siirretään sitten tuonne Aavan kanssa samaan huoneeseen ja ehkä ennen sitä olisi hyvä oppia nukkumaan yö omassa sängyssä. Voin sitten vaikka vuoden päästä tulla kumoamaan tämänkin väitteeni ja kertoa, että siellä se Viia nukkuu edelleen meidän vieressä :)
Nukutaanko teillä perhepedissä vai nukkuuko vauva omassa sängyssään?
No just noinhan siinä kävi meilläkin :D
VastaaPoistaKolmannen vauvan kirous? :) Tai no eihän se kirous ole, mutta se sopi tuohon lauseeseen enkä keksinyt parempaakaan joka ois kuulostanut nasevalta :D
PoistaVoi ei mitkä ihanat kuvat! :3
VastaaPoistaKiitos! Meillä on makkari tosi pimeä, niin pitäs aina jaksaa raahata jalusta sinne että sais vähän tarkempia kuvia :)
PoistaIhanat kuvat ja se on kyllä niin parasta herätä pieni siinä vieressä.♥
VastaaPoistaNiin on <3 Tuommoinen vastaherännyt on myös aivan ihana kun se on vielä yön jäljiltä ihan lämmin ja raottelee silmiään ja heläyttää hymyn kun näkee äidin vieressä.
Poista