keskiviikko 16. lokakuuta 2013

Kokemuksia

Kaaos. Se meillä vallitsi tänään kun palasin viemästä Veetiä hoitoon. Aamu oli vähän turhan kiireellinen, kun olin laittanut kellon tuntia liian myöhään soimaan. Onneksi vauva herätti puolta tuntia ennen lähtöä. Siinä ei kamalasti ehdi aamutouhujen jälkiä siivota kun pitää saada toinen valmiiksi hoitoon ja toinen kitisee heti kun hetkeksi laske sylistä johonkin. Oikeastaan nämä kuvat ovat jo vaunulenkin jälkeiseltä ajalta, jolloin kaaos oli vielä isompi, koska yritin pikaisesti leipoa kun vauva jäi lenkin jälkeen nukkumaan vaunuihin. Tietenkin vaippa oli falskannut ja pihalta kuului itkua ehkä vartin unien jälkeen. En ehtinyt saada piirakkaa uuniin asti saati siivottua jälkiä. Jostain syystä päiväunet tietenkin ovat hakusssa juuri silloin, kun pitäisi leipoa pari piirakkaa illan vaatekutsuille sekä raivata kaikki romu paikoilleen. Ja myönnän, sotku voisi olla pahempikin, mutta meille tämä on jo aika sotkuista. Mies kun tykkää pitää tavarat oikeilla paikoillaan.


Työhuoneessa on enää minikaaos pöydällä, kun sohvalta raikkosin eilen melkein kaikki turhat kamat pois. Tästä hienosta aasinsillasta päästään nyt siihen Tulan kantoreppuun ja siihen, mitä tein repun kanssa testiviikollani! Eräs teistä lukijoista olisi toivonut enemmän postauksia siitä, kun reppu meillä oli ja kaipaili myös käyttökokemuksia. Aluksi oli tarkoitus tehdä hieno vertailu Tulan ja Manducan välillä, mutta se taitaa jäädä väliin, koska en keksinyt kovinkaan paljon eroja! :) Valitettavasti mulla ei ole kuvia itsestäni Tulan kanssa jo julkaistujen lisäksi, koska käytin sitä päivisin miehen ollessa töissä.


Tulaa käytin kyllä monta kertaa tuona testiaikana. Tein esimerkiksi useamman kerran ruokaa vauva repussa. Kun talossa on vain sylissä viihtyvä vauva sekä kaveria kaipaava kolmevuotias, oli reppu aika hitti! Vauva vain reppuun niin pystyi samalla tekemään ruokaa, pitämään vauvan tyytyväisenä sekä viihdyttämään esikoista. Tarpeelliseksi reppu osoittautui myös siivouspäivänä, kun sulloin vauvan reppuun ja imuroin samalla. Imurin ääni rauhoitti vauvan uneen. Lisäksi jos en saanut vauvaa päikkäreille niin laitoin sen reppuun ja sinne se sammui takuuvarmasti :)

Kaikinpuolin Tulaa suosittelen perheille, joilla on sylissä viihtyviä vauvoja sekä niille, jotka haluavat pihalla päästä semmoisiin paikkoihin, mihin rattailla ei pääse. Me ei päästy paljon ulkoilemaan repun kanssa, koska odottelin vauvan syyshaalaria turhaan saapuvaksi postista, kunnes selvisi, että haalarin myyjä oli huijari, joka otti ilmaisen pikavipin multa pariksi viikoksi ja sen jälkeen pyytämättä palautti rahat. Ja tämä ihminen oli tehnyt saman "posti hukkasi"-tempun samoine selityksineen noin kymmenelle ihmiselle, joten siitä tiedän joutuneen huijatuksi. (Vinkkinä fb:ssä j netissä kauppaa tekevälle, kannattaa liittyä siellä ryhmään Nettihuijarit kuriin!). Meillä kuitenkin käydään paljon esimerkiksi metsässä Veetin kanssa ja siihen reppu on ihan omiaan.


Molempia reppuja nyt hieman käyttäneenä en osaa oikein pistää niitä paremmuusjärjestykseen. Tula on ulkonäöllisesti todella paljon siistimpi ja sitä on saatavilla eri kuoseissa. Manduca on hieman tylsempi. Ainoa selkeä miinus Tulassa Manducaan verrattuna oli mielestäni tuo erillinen vauvatuki, mikä oli mielestäni hieman työläs käyttää. Toki tuo poistuu sitten, kun lapsi kasvaa. Manducassa tuo on integroituna ja toisaalta se sitten kulkee mukana taaperollakin, vaikka sitä ei enää tarvisi. Tuo Tulan tuki on kuitenkin huomattavasti tukevampi kuin Manducan.

Tula puolestaan saa plussan pienestä lantiovyössä sijaitsevasta taskusta, jonne saa vaikka avaimet. Manducassa ei taskua ole ollenkaan. Lisäksi Tulassa on semmoiset kumirenksut noissa remmeissä, joilla saa kerittyä ylimääräiset piuhat nätisti kasaan, eivätkä ne roiku missä sattuu jatkuvasti. Repun saa myös riisuttua helpommin kahdella sormella painamalla solkea, kun taas Manducan avaamiseen käytetään aina kolmea sormea yhtä aikaa. Kummankin repun sain säädettyä yhtä helposti.

Tässä vielä hieman tietoa molemmista repuista:

Tula:

  •  Sopii käytettäväksi 7-20 kg painoisille lapsille
  • Lasta voi kantaa edessä ja takana, aina kasvot kantajaan päin
  • Helppo käyttää. Nopea pukea ja riisua
  • Materiaalina laadukas, Öko-tex sertifioitu, 100 % puuvilla. 
  • Soljilla ja hihnoilla turvallisuus sertifikaatit
  • Valmistettu ja suunniteltu EU:ssa
  • Lantiovyössä pieni tasku, johon sopii esim. avaimet, puhelin, pankkikortti 
  • Kantorepussa on korkea paneeli ja irroitettava huppu, joka tukee lapsen päätä nukkuessa, suojaa säältä sekä antaa näkösuojaa
  • Pehmusteet olkahihnoissa sekä panelissa lapsen jalkojen kohdalla 
  • Kantoreppu voidaan pestä pesukoneessa
  • Repun mukana tulee irroitettava huppu, jonka kokoa voi säädellä kuminauhoilla


Manduca:
  • vastasyntynyttä voi kantaa ortopedisesti oikeassa asennossa integroidun vauvatuen avulla
  • integroitu korkeudensäätöosa takaa mukavat kantohetket aina 20 kg painoon asti
  • pääntuki on monipuolisesti säädettävä ja siitä on iloa erityisesti lapsen nukahdettua
  • Manducassa lapsi on aina lähellä kantajan kehoa
  • selkäystävällinen suunnittelu ja anatomisesti muotoiltu lantiovyö säästää selkää ja jakaa painon lantiolle
  • sopivasti pehmustetut olkahihnat ja molempiin suuntiin säädettävät lukot tekevät kantamisesta jokapäiväisen ilon
  • Sopii kaikenkokoisille
  • erittäin monipuolisesti säädettävät olkahihnat ja säädettävä lantiovyö
  • olkahihnoja voidaan käyttää myös ristissä, mikä on monien valinta pitemmille lenkeille
  • anatomisesti muotoiltu lantiovyö sopii laihemmille ja tukevammille aina yhtä hyvin ja sen voi asettaa oman valintansa mukaan niin lantiolle kuin vyötäröllekin
Olenkin sitä mieltä, että se, mikä sopii toiselle ei välttämättä sovi toiselle. Kannattaa siis ehdottomasti ostaa reppu vasta lapsen synnyttyä ja käydä kokeilemassa liikkeessä itselle sopivaa vaihtoehtoa. Meille repusta on kovasti apua, muuten kotimme näyttäisi aina samalta kuin tämän postauksen kuvissa ;) Mukavia kantohetkiä reppuileville! Ja kysykää ihmeessä, mikäli joku asia Tulasta jäi mietityttämään!

9 kommenttia:

  1. Ahahahahaaa!!! Mikä sotku, missä?! :D Meillä näyttää tuolta sillonkun on siistiä..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. no niinhän mä sanoin että meidän perheelle se on sotku kun yleensä on siistimpää :))

      Poista
  2. aika karmeen sotkuista, ei kai lapsiperheen kodin tarvitse koko aikaa olla kuin suoraan sisustuslehdestä. mutta tulentekovälineet kannattaa kuitenkin pitää pois pienten ulottuvilta. meidän manducassa muuten on tasku siinä vetoketjun alapuolella, onkohan niissä eroja valmistusvuoden mukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei tarttekaan ollla sisustuslehdestä, mutta kaipa tuokin riippuu vähän siitä mihin on tottunut :) Meillä on yleensä suht siistiä kun mies pitää siitä huolen. On kiva, että tavarat leluja lukuunottamata on edes suunnilleen paikoillaan. Itse jätän aina kaappien ovet auki ja se tekee jo sekaisen vaikutelman :) Ja joo, meillä ei oo Veeti kotona ollut kun tuon sytytin oli tuossa, vaan hoidossa, kuten alussa kirjoitin. Ei niitä jätetä lattialle lojumaan silloin kun Veeti on paikalla. Vauvahan tuskin vielä sytyttää taloa tuleen ;)

      Ja piti muuten ihan käydä tarkistamassa, että ei meidän manducassa ole taskua, se on kirpparilta, niin vuosimallia en tiedä :/

      Poista
  3. Niin ja oon huomannut, että talo on paljon helpompi pitää järjestyksessä kun on semmoinen perusjärjestys koko ajan eikä kaikki tavarat levällään. Sit on helppo kerätä päivän päätteeksi pois ylimääräiset tavarat ja päivälläkin ne lelut, joilla ei enää leikitä. Tällä hetkellä se onnistuu hyvin, kun Veetiä ei lelut kiinnosta yhtään ja ne saa olla ihan rauhassa. Sitten kun tää pienimmäinenkin alkaa liikkua niin voi olla, että ei meilläkään enää kovin siistiä ole :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mitäs Veeti tekee päivisin, jos ei leiki?

      Poista
    2. Niin siis leikkii, mutta ei leiki omilla leluillaan. Leikkii esim käyttötavaroilla, kuuntelee musiikkia, piirtää ja askartelee, pelaa peleillä, ulkoilee jne. Omat lelut on tällä hetkellä semmoiset, mitkä ei kiinnosta, ei kotona eikä mummulassa missä yleensä leikkii niillä mielellään. Nyt on näemmä semmoinen vaihe menossa.

      Poista
  4. mua naurattaa nämä anonyymit :) meillä on vielä siistiä jos on tuollanen kaaos, mutta jokaisellahan se on ihan oma "rajansa" mikä tuntuu kaaokselta. mulle on ainaki sun blogia lukiessa käyny selväksi, että tykkäätte siististä talosta eikä se oo mitään hurskastelua, että kuviin saatas näyttään vaan kiiltokuvakodilta.. toiset ei jaksa siivota, toiset siivoaa mieluummin ku kattoo sotkua - ei kai siinä sen kummempaa. minäki tykkään ku ois aina siistiä, mutta en mää saa esim ompeluhuonetta koskaan pysyyn nuin puhtoisena. :) olkkari on ehkä ainut paikka, joka on useimmiten katseenkestävässä kunnossa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan totta, en mäkään käy anonyyminä muiden blogeihin kommentoimassa, että onko sen teidän kodin pakko näyttää aina kaatopaikalta :) Ja ei meillä siivota kuvia varten vaan itseä varten. Meillä varsinkin mies on todella tarkka siitä, että on siistiä ja se tuskin on seurausta siitä, että pitäs saada blogiin sisustuslehtimäisiä kuvia. Me ei vaan viihdytä sotkussa. Toisaalta ei mua yhtään haittaa, vaikka kavereilla on paikat sotkussa, koska se ei taas ole meidän koti. Vaikka itse en niin elä niin musta muut saa pitää kotonaan millaisen sotkun tahansa. Ja kivempi siivotakin kun ei tartte paria tuntia eka raikota tavaraa tieltä :D Et kyllä meillä melkein aina on suht järkässä tavarat, silloinkin kun en blogiin ota kuvia ;)

      Ja tuosta ompeluhuoneesta vielä sen verran, että jos mulla ois ihan oma ompsu, joka ei ois yhdistetty tietsikkahuone niin se todennäköisesti ois melko kaaos. Nyt sitä on pakko yrittää pitä järjestyksessä, varsinkin kun siitä näkyy suoraan olkkariin! Tuo sohva on vaan petollinen kun siihen on helppo kerätä kaikkea tavaraa.... :)

      Poista