torstai 17. joulukuuta 2015

Puolivuotias!

Tuntuu ihan kamalalta kirjoittaa jo puolivuotiskuulumisia. Ehkä se puoli vuotta on vauvavuodessa se etappi, että haikeus iskee kun tajuaa, että oikeasti puolet siitä vauvavuodesta on jo takana ja seuraava isompi etappi on jo ne yksivuotissynttärit. Viia on niin kova menemään, että ei tässä mistään sylivauvasta enää senkään puolesta puhuta. Pari viikkoa viisikuukautisneuvolan jälkeen Viia lähti liikkeeseen ja on siitä lähtien ryöminyt menemään, Viikko sitten otti todistetusti myös konttausaskelia! Ihan kamala miten aikaisin tämä lähtee liikkeelle verrattuna noihin sisaruksiin! Tässä iässä Veeti harjoitteli kääntymistä selältä mahalleen :) Mutta on kai se ymmärettävää, että on kiire isompien perään. Neuvolassakin terkkari naureskeli, että jos teet vielä neljännen, niin kuinkahan aikaisin se liikkuisi.


Ryömimistaitoa harjoitellaan ankarasti ja Viia vaeltelee hienosti pitkin taloa ryömimällä. Välillä se ryömintä on hauskan näköistä matelijamaista menoa, joissa kädet ja jalat hauskasti vuorottelevat puolelta toiselle. Ei siis vedä ensin käsillä vaan toisen puolen jalka ja käsi tekevät hassusti yhtä aikaa työtä. Ehkä parhaiten ymmärrätte, jos mietitte miten esimerkiksi krokotiili etenee. Konttausasento on myös pop ja siinä on kiva töröttää ja nytkytellä. Viia tekee myös "kolmiota" eli vähän kuin lankuttaa käsien ja varpaiden varassa, pylly pystyssä. Veetikin harrasti tuota pienenä.

Kiipeämisvaihde on myös löytynyt ja Viia pääsee itse kiipeämään esimerkiksi lelulaatikon viereen polviasentoon. Täällä sitten roikkuu ympäri asuntoa mitä ihmeellisimmissä paikoissa ja huutaa paniikissa, kun ei pääse takaisin alas!


Neuvolassa käytiin tosiaan maanantaina ja kasvua oli tullut tosi huonosti! Tämän kyllä arvasin kun ei malta syödä kunnolla ja liikkuu koko ajan.

68,2cm (67,8cm)
7,135kg (6,88kg)
44cm (43,2cm)

Pituutta oli tullut siis vain puoli senttiä ja painoa sama kolmesataa grammaa mitä viime neuvolassakin. Viian oma käyrä notkahti selvästi alaspäin. Kiinteitä ollaan nyt syöty se viikko, mutta ei nuo oikein vielä maistu. Ainakaan niin paljon, että niillä tuota kasvua vielä kovin kamalasti korjattaisiin. Lusikalla ei syö mitään, eli tällä hetkellä sormiruokailu on ainut keino saada ruokaa alas. Ollaan tarjottu nyt porkkanaa, banaania, kurkkua ja maissinaksuja, joista jälkimmäinen oli ainut, joka meni suuhun asti eikä aiheuttanut välitöntä yökkäämistä kun ruoka koski suuhun. Hedelmäsosetta ja banaania kokeilin antaa myös lusikalla, mutta ei huoli lusikkaa ollenkaan, minkä myös arvasin.


Nyt kokeilin tehdä lihapötköjä jauhelihasta sekä kaurahiutaleita ja yllättäen ne upposivat tosi hyvin! Eihän niistä mahaan juurikaan mitään mene, mutta ne eivät aiheuttaneet inhon väristyksiä vaan kaksin käsin tukki pötköä suuhun. Taitaa siis olla lihan perään tämä meidän tyttö! Apinaevästä tein myös ja niitäkin Viia tykkäsi syödä. Pitää nyt sitten vissiin keskittyä tuollaiseen ruokaan enemmän ja kokeilla esimerkiksi avokadoa, joka olisi sopivasti rasvaista sen painonnousun kannalta.


Päivällä hörpitään maitoa aina kun malttaa, useimmiten ei. Yöllä Viia syö sitten vaihtelevasti. Itse en niitä herätyksiä niin muista, että oliko niitä kaksi vai neljä. Nukahtaminen illalla on käynyt hieman haastavaksi, jos tissinukutus ei onnistu. Viia ei malttaisi millään pistää makuulleen vaan pitäisi ryömiä ja reuhata sängyssä hullun lailla. Pinniksestä on pakko laskea pohja alas, koska Viia saa nyt nostettua itseään sitä reunaa vasten, niin kohta pääsee varmaan reunan ylikin. Ajattelin, että sitten laitetaan se laita paikoilleen ja nukutan Viian meidän sänkyyn tai omaansa. Jos meidän, niin nostan nukkuvana omaan sänkyyn nukkumaan ja yöllä eka syötöllä otan sitten viereen nukkumaan.


Viia kuitenkin nukkuu selkästi parhaiten vieressä ja silloin saan itsekin nukkua paremmin, kun ei tarvitse rauhoitella toista jatkuvasti sinne pinnasängyn puolelle. Meidän sängyssä kuitenkin nukkuu hyvin ne pätkät, kun ei ole nälkä. Ei turhaan kitise ja ääntele, jos saa olla vieressä.


Viiasta on hyvin iloinen ja utelias tapaus nyt kun pääsee kulkemaan vähän joka paikkaan täällä kotona. Menee monesti sisarusten perässä heidän huoneisiinsa katsomaan, että mitäs siellä tapahtuu. Seuraa muutenkin heitä todella tarkasti ja nauraa hörähtää jos saa vähänkään huomiota heiltä. Joskus Aava innostuukin hassuttelemaan Viian kanssa olemalla esimerkiksi "piilosta". Silloin Viia nauraa räkättää hulluna. Tykkäisi muutenkin mennä sisarusten lähelle, mutta Aava ei oikein arvosta, kun Viia tykkää repiä Aavaa hiuksista samalla.


Tällä hetkellä meillä on hyvä unirytmi, sillä Viia nukkuu aamulla pienet unet eli noin 40min. Nämä sijoittuu vajaan kahden tunnin päähän heräämisestä, joskus aiemminkin. Käytännössä siis ysin ja kympin väliin. Yleensä sillä aikaa ollaan pihalla lasten kanssa. Seuraavat unet sattuvat Aavan kanssa samaan aikaan, joten meillä on silloin aikaa tehdä Veetin kanssa kahdestaan jotain jos Veeti haluaa. Yleensä se on jonkin lautapelin pelaamista. Tuolla ajalla Veeti saa myös joskus katsoa telkkarista Lego Ninjago-ohjelmaa, jota en annan katsoa silloin, kun Aava on hereillä. Saan samalla myös itse tehtyä tuolloin jotain. Joko kotitöitä tai esimeriksi ompelua.


Keskimmäisten unien pituus on noin 1,5h. Viialla on oppikirjan mukainen unisykli. Luin nimittäin että vauvan unisykli on noin 45 minuuttia, jonka jälkeen on se herkemmän unen kohta jolloin vauva saattaa havahtua unesta ja tarvii ehkä apua uudelleen nukahtamiseen. Viia herää lähes poikkeuksetta AINA kymmenen minuutin säteellä neljänkymmenen minuutin päästä heräämisestä. Eli välillä 35-45min. Siinä vaiheessa pitää käydä lykkimässä kärryjä jopa 15min, että nukahtaa uudelleen, mutta sitten nukkuu ainakin sen toiset 40min tai enemmän.


Iltapäivän unet on aina samanlaiset lyhyet kuin aamullakin. Yleensä korkeintaan puoli tuntia. Paitsi jos saisi nukkua kainalossa niin silloin jopa tunnin! Se on tuommoinen kyljessä nukkuja. Yksi aamu oltiin Viian kanssa kahdestaan aamulla kotona niin nukutin kainaloon ja Viia nukkui ekaa kertaa ikinä puolitoista tuntia ensimmäisillä unilla :)

Semmoinen puolivuotias täällä. Minkälaisia puolivuotisia teiltä löytyy tai on löytynyt? Oletteko huomanneet, että teillä nuorin olisi lähtenyt liikkeelle ensimmäisenä??



7 kommenttia:

  1. Meillä esikoinen (nyt 8v) lähti kävelemään vasta 1v3kk iässä. Olikin aina aika varovainen. Kääntyi 5kk,konttasi 9kk ja nousi muistaakseni seisomaan vasta 11kk iässä.

    Kuopus (nyt 1,5v) kääntyi 4kk, ryömi reilu 5kk, konttasi 7kk iässä. Nousi seisomaan tukea vasten kuitenkin jo reilu 6kk iässä. Istumaan kunnolla oppi yllättävän myöhään mutta oppi jotenkin aikaisin tuon tukea vasten kävelyn että oltiin aivan varmoja että tämä kävelee jo 10kk iässä. Kävelemään lähti kuitenkin 1v1kk iässä.

    Ja samanlaisia sykleissä nukkujia on ollut meilläkin kummatkin. 45 min ja vaunujen heilutusta. Vieläkin 1,5-vuotiaana saattaa herätä sängyssä päikkäreillä 45 min jälkeen mutta nukahtaa pian uudelleen.

    Suloinen puolivuotias siellä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska kuulla, että muillakin on noita orjallisesti kellon mukaan nukkuvia! Se on niin hauskaa, kun voi kellonajan suunnilleen tarkistaa kun itkuhälyttimestä alkaa melu kuulua!

      Meillä Aava ja Veeti on molemmat kävelleet suunnilleen samaan aikaan, Aava jopa vähän myöhemmin vaikka teki kaikki muut jutut ennen Veetiä :)

      Poista
  2. Meillä neiti 8 kk ryömii vasta tyytyväisenä ja on muutenkik taidoissa sen kaks kk isoveljeään jäljessä. Puolivuotiaana vaan pötkötteli :D Söpönen Viia ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mää olisin hyvinkin tyytyväinen, jos tääkin vaan pötköttelis eikä hommais itseään jatkuvasti jumiin johonkin :D

      Poista
  3. Meillä on ihan samoin että tämä kolmas on kaksi kuukautta edellä sisaruksiaan. 5,5kk ikäisenä alkoi ryömiä ja nyt puolen vuoden iässä yrittää kontata. Ei kuitenkaan nouse mitään vasten noin kuin teidän Viia, hurjaa! On tämä melkoista, niin kova kiire isompien perään :)

    VastaaPoista
  4. Ihana tyyppi! :) Täällä toinen puolivuotias. Ja mulla olisi blogissani sulle haaste: http://nellixo.blogspot.fi/2015/12/ystavakirjahaaste.html :)

    VastaaPoista
  5. Voi apua miten tuntui kuin olisi lukenut kertomusta omasta puolivuotiaasta! Mitatkin oli lähes samat 6kk neuvolassa :) Meidän poitsu on esikoinen mutta hirveä hoppu on silti ollut lähteä liikkeelle, 5kk iässä ryömittiin kovaa vauhtia ja nyt on muutaman viikon jo konttaillut. Tuota kiipeilyäkin harrastetaan ja se kyllä välillä hirvittää!

    VastaaPoista