Pehmeät merinovillavaatteet ja -20% alekoodi

 *kaupallinen yhteistyö

Onko vaatemerkki Dilling teille jo tuttu? Ei ollut minullekaan, ennen kuin pääsin kaupallisen yhteistyön merkeissä kokeilemaan heidän merinovillavaatteitaan niin itselleni kuin lapsille. Yritys on tanskalainen ja sillä on pitkät juuret yli sadan vuoden takaa, mutta verkkokauppa avattiin Suomeen vasta 2017. Merkki on tunnettu ekologisista tuotteistaan ja vaatteilla on useita sertifikaatteja, kuten Pohjoismainen Joutsenmerkki sekä Gots-sertifikaatti. Tuotteet myös valmistetaan Euroopassa ja sivuilta löytyy hyvin tietoa kaikista näistä asioista, mikäli yrityksen arvot ja tausta kiinnostavat enemmänkin.

Minä valitsin lapsille läjän merinovillaisia leggareita ja aluspaitoja ja itselleni myös legginssit. En osaa oikein pitää lapsilla pitkähihaisen trikoopaidan alla pitkähihaista paitaa, joten nämä hihattomat menevät paremmin toisen paidan alle ilman tukalaa oloa. Merino ihoa vasten kuitenkin lämmittää, vaikka sitä ei käsissä olisikaan. Meillä kuitenkin puetaan sitten vielä sisävaatteiden päälle merinovillahaalarit ulos mennessä, mikäli ilma on kylmä. Itse koen hankalana varsinkin hoidossa sen, että lasten pitäisi ulkoilua varten vaihtaa kokonaan puuvillapaidat merinoisiin ennen ulkoilua. Nämä ovat sellainen välikompromissi, koska villaa on edes vähän ihoa vasten.

Kaikista eniten hyötyä villasta onkin jos sitä käyttää ihoa vasten, koska se siirtää kosteutta iholta pois, eikä villavaate jää kostean tuntoiseksi ja lämmittää siksi lasta vaikka leikkien tiimellyksessä tulisikin vähän hiki.

Vaatteet pystyy pesemään pesukoneessa kolmenkymmenen asteen villapesussa ja minäkin olen näitä koneessa käyttänyt. Villaahan ei tarvitse koko ajan olla pesemässä, joten pesen lähinnä silloin kun vaatteessa on jotain näkyvää likaa. Aluspaita harvemmin muutenkaan sotkeutuu likaan kun on päällä toinen paita suojaamassa. Pelkkä tuuletus riittää, jos ei näkyvää likaa vaatteessa ole.

Pari pesuonnettomuutta saatiin aikaiseksi kun lapset vievät itse merinot pesuun ja ne olivat lipsahtaneet normipyykin mukaan. Niinpä ne kävivät kuudenkympin pesussa ja Aavan aluspaidasta tuli Viialle paita ja Viian leggaritkin ottivat vähän osumaa! Pitäisi muistaa itse viedä nämä merinot pesuun, että eivät päätyisi tavalliseen pyykkiin.  Olisi kiva kuulla, miten teillä estetään nämä pesuonnettomuudet villavaatteiden osalta :)

Vaatteet vastaavat aika hyvin kokoaan ja ovat sopivan slimmin mallisia, että menevät myös noille meidän kukkakepeillekin. Merino on kuitenkin joustavaa, joten se mukautuu hyvin erimallisille vartaloille. Viia on ollut kesällä himpun vajaan metrin pitkä ja hänelle tilasin kokoa 98/104. Paita onkin täydellinen, mutta housuissa ei meinanneet lahkeet riittää kummallakaan, joten vaihdoin housut kokoa isompiin. Mainitsen tässä kuitenkin, että meillä on erittäin pitkäjalkaiset lapset, joten tämä koko riittää varmasti suurimmalle osalle lapsista, joka käyttää tätä kokoa muutenkin. Viian setti on myös violetti, vaikka kuvissa se näyttääkin ruskealta. En saanut edes muokkaamalla oikeaa sävyä toistumaan, mutta tuossa ylempänä Aavan kuvassa on aika lähellä se oikea sävy.

Aava on puolestaan reilut 120cm pitkä ja hänellä on koko 122/128, mutta housuissa sama homma eli lahje oli juuri sen verran nafti, että vaihdoin kokoa isompaan 134/140cm kokoon. Välihousuissa tuo hieman lyhyt lahje ei olisi niin haitannut, mutta ajatus oli käyttää näitä ihan leggareina pelkästään, joten halusin että lahje ei ole valmiiksi lyhyen näköinen. Näissä kuvissa tytöillä on siis vielä ne lyhyemmät housut.

Aluspaidat löydät Dillingin verkkokaupasta  tästä, leggarit ovat nämä ja minun leggarit puolestaan nämä . Minulla koko leggareissa on L ja se on juuri hyvä koko. Sanoisin noissakin mitoituksen vastaavan kokoaan. Hieman omaan makuun saisi vyötärö olla korkeampi, mutta tuokin on varmasti makuasia. Nämä ovat näppärät kun voi pitää ensin tunikan kanssa ja kun lähtee ulkoilemaan niin nakkaan vai ulkohousut päälle eikä tarvitse käydä erikseen vaihtelemassa housuja!

Lapset ovat aina hyvä raati kun arvostelee villavaatteita. Heiltä tulee välittömästi suora palaute, jos vaate kutittaa tai tuntuu inhottavalta päällä. Hieman jännitin, että miltä näiden Dillingin vaatteiden merino tuntuu. Sitä kun on niin monen tuntoista pehmeästä karheaan ja kutittavaan. Turhaan kuitenkin jännitin, sillä lapset ottivat todella hyvin vastaan nämä. Viia olisi itse asiassa halunnut nukkua nämä päällä kun saatiin nämä postista. Ei siis ongelmaa kutittamisen suhteen!

Merino on käsitelty tehtaalla niin, että siitä on poistettu kutittavat kuidut ja sen takia vaatteet ovat miellyttäviä yllä. Pitäisi vaan muistaa laittaa useammin nämä esille, eikä pelkästään kovilla pakkasilla. Merinon hyvä ominaisuus on sekin, että se ei tunnu kuumalta päällä, vaikka ilma olisikin lämmin. Villaleggarit ovatkin siitä käteviä, että ei tarvitse erikseen pukea mitään välikerrosta vaan voi vetäistä tuohon päälle sitten vain villahaalarin niin on tuplakerros merinoa päällekkäin. Meillä kun tytöt pitävät paljon mekkoja, niin legginssit olivat senkin vuoksi selvä valinta. Noita leggareita oli ainakin kahdenlaisia. Nämä ovat sileäpintaiset, mutta löytyi myös ribbiversiot, jotka näyttivät minusta himpun leveämmiltä. Uskoisin, että sopisivat hyvin vaikka sisähousujen päälle vedettäväksi ulkoilemaan mennessä tai jos haluaa kauppareissulle vetäistä villaa leggareiden päälle.

Merkiltä löytyy myös erilaisia merinosukkiksia, mutta tilausta tehdessäni valitettavasti meidän koot olivat aika hyvin loppuneet. Yhdet sukkikset meille tuli Aavalle jemmaan ensi vuodeksi. Tosin pitäisi melkein sovittaa niitä, että menisivätkö jo nyt pesun jälkeen kun kuitenkin leggareistakin piti ottaa se isompi koko!

Vaatteet ovat toistaiseksi ainakin tällä pienellä käytöllä pysyneet hyvänä. Ainoastaan Viian liian kuumassa pesussa käyneet leggarit nyppääntyvät, koska pinta pääsi vähän jotenkin huopumaan. Oikein pestyt vaatteet ovat pysyneet sileinä ja nypyttöminä. Mielestäni hinnastkaan eivät ole kovin kalliit siihen nähden, että nämä on tehty laadukkaasta merinosta ja vielä Euroopassa.

Dillingin tuotteissa yhdistyvät siis monet eri asiat, mitä arvostan vaaatteissa; ne ovat ekologisesti valmistettu lähellä, villa on sertifioitua ja hinta on maltillinen. Lisäksi tuote on luonnonmateriaalista valmistettu eikä sisällä muoveja, kuten vaikka fleecet. Villa on argentiinalaista ja se on tuotettu mulesing-vapaasti, joten lampaiden kärsimyksistäkään ei tarvitse kantaa huonoa omaatuntoa.

Merinovillan lisäksi merkillä on myös ihan puuvillaisia vaatteitakin ja lisäksi ainakin aikuisille silkkivillaa! Kuulostaa jo niin unelmamateriaalilta, mutta kokemusta minulla ei valitettavasti noista ole. Olisi kiva kuulla, jos jollakin teistä noita löytyy, että mitä olette tykänneet?

Nyt kun maanläheiset värit tuntuvat olevan pinnalla, niin vinkkaanpa samalla, että Dillingin sivuilta löytyi myös merinovillaisia mekkoja! Tämän ribbimekon sävy näyttäisi olevan juuri sellainen mitä nyt näkyy paljon lastenvaatteissa :)

Mikäli teidän kaapissa on vielä tarvetta merinovaatteille, niin koodilla LAURA20 saat -20% alennusta Dillingin tuotteista 3.-9.1.2019. Koodi toimii normaalihintaisiin vaatteisiin, mutta näitä meidän lasten aluspaitoja näytti ainakin eilen olevan alennuksessa valmiiksi -25%, joten nyt kannattaa käydä ostoksilla! Meillä tytöt lähtivät aamulla hoitoon merinot päällä, koska mittari näyttä -20 astetta! Hrrr!

Joulu 2018

Yksi vuoden ehkä odotetuimmista päivistä on taas jo kovasti takanapäin, mutta palaan vielä takaisin meidän jouluun. Meillä pyöri mahatauti ennen joulua, joten kovasti jännitimme, että onko joku perheenjäsenistä sairaana aattona, mutta onneksi kaikki ehtivät parantua ennen h-hetkeä, eikä pukillekaan tarvinnut soittaa, että jättää lahjakassin terassille.

Kuusi meille laitettiin vasta lauantaina ja samalla tytöt saivat koristella sen. Yllättävän nätisti laittoivat eikä minun tarvinut oikeastaan siirtää kuin muutaman koristeen paikkaa niin, että samassa oksan kärjessä ei roikkunut kolmea palloa. Hakivat nimittäin ihan tuolin, että saivat laitettua tuonne ylös asti noita koristeita.

Tytöt ehtivät kovasti jo odottaa kuusta ja sen koristelua, mutta kiireiden vuoksi ehdittiin se kasata vasta pari päivää ennen aattoa. Joulua edeltävällä viikolla kun oli jos jonkinmoista joulujuhlaa ja menoa, jotka pitivät kiireisenä. Tykkään edelleen tuosta meidän muovikuusesta, vaikka eihän se tietenkään aidon veroinen ole! On kuitenkin malliltaan kaunis ja nuo "neulaset" ovat suhteellisen aidon näköisiä. Paljon kamalampiakin olen nähnyt.....

Aattoa vietettiin taas meillä kotona mummun ja papan kanssa. Aamupäivällä keiteltiin perinteisesti riisipuurot ja lapset katselivat aamulla joulupukin kuumaa linjaa telkkarista. Puolen päivän jälkeen otettiin mummun kanssa Viia mukaan ja lähdettiin viemään kynttilöitä hautausmaalle. Samalla ajeltiin vähän pidemmän kautta, että saatiin Viia nukahtamaan hetkeksi autoon. Onneksi suunnitelma toimi ja Viia ehti nukkua autossa pienet päikkärit. Kotona ei olisi varmasti malttanut mennä nukkumaan kun odotti iltaa ja pukkia :)

Hautausmaareissun jälkeen käytiin päiväsaunassa, että ei menisi illalla niin myöhään ja pukki ehtisi tulla järkevään aikaan heti ruuan jälkeen. Ruoka meillä oli aika lailla samaan aikaan kuin normaalistikin ja ehdittiin juuri syödä ennen kuin pukki kolkutteli ovella.

Lapset jännittivät sen verran pukkia, että kukaan ei uskaltanut mennä syliin. Kummasti rohkeutta alkoi kuitenkin tulla kun tonttu ja pukki alkoivat jakaa lahjoja ja lopuksi Viiakin uskalsi mennä kuvaan pukin kanssa. Lahjoilla lahjominen siis toimi :)

Lahjamäärä tuntui valtavalta kun niitä jaettiin lapsille. Nyt jälkikäteen kun miettii, niin ei siellä kuitenkaan älyttömästi mitään kamalan turhaa ollut ja se lelujen määräkään ei ollut tolkuton. Meillä ei osteta oikeastaan muulloin leluja niin minusta on ihan ok, että jouluna paketteja tulee useampi per lapsi. En jaksa potea huonoa omaatuntoa kulutusjuhlasta, koska se on vain yksi päivä vuodessa. Enemmän itsea huolettaisi, jos lapset saisivat joka viikko vaikka uuden lelun kaupasta. Lisäksi meiltä laitetaan kiertoon niitä leluja, millä lapset eivät leiki :) Nytkin kaikki saadutkin lelut mahtuivat lastenhuoneen säilytysjärjestelmään, joten ei niitä liikaa ole. Sitten kun ei mahdu minnekään, niin laitetaan kiertoon jotain vanhaa.

Jokainen lapsi sai jotakin sellaista, mitä oli kirjeessä pukilta toivonutkin. Veetille yllättäen mieleisin lahja oli Picahcu-pehmolelu. Kuulin pukilta, että se olikin ollut haastava lahja löytää, mutta olen tyytyväinen pukin sinnikkyyteen sen etsimisessä, koska näen kuinka tärkeä se on Veetille.

Tytöt saivat uuden nuken (vanhan rikkimenneen tilalle), vaatteita, Shopkins-juttuja, snow rocketit mäenlaskuun ja erilaisia lautapelejä sekä kirjoja ja muovailujuttuja. Veeti sai toivomaansa limaa/puttya, sen pehmolelun, vaatteita, legoja ja lautapelin  myös.

Lautapelejä itse asiassa tuli ainakin neljä, mutta me tykätään kyllä pelata niin ei haittaa yhtään. Aava toivoi Blokuksen ja se onkin kiva kun sitä jaksaa aikuinenkin pelata. Tytöt saivat lisäksi oman Eläintorni-pelin ja Veeti sai Haluatko miljonääriksi-pelin, mitä oli toivonutkin. Lisäksi saatiin koko perheelle Carcassonne, kun meiltä löytyy vain se junior-versio. Siivoan aina muka pelikaappiakin siinä toivossa, että jotain voisi jo laittaa kiertoon. Koskaan en kuitenkaan löydä mitään myytävää, kun kaikki pelit muka ovat niin kivoja! Nyt voisi kyllä jo tsekata ne ihan pienimpien lasten pelit ja pistää eteenpäin kun tytöt osaavat jo pelata monia isompienkin lasten pelejä. Neljä vuotta sitten kirjoitin blogiinkin meidän lautapeleistä ja samoja pelejä pelataan meillä edelleen :)

Eli oikeinkin toivottuja lahjoja ja kaikilla on leikittykin jo, joten eiköhän ne ihan nappiin menneet. Meillä tytöt yleensä  leikkivat kotileikkejä tai roolileikkejä ja nyt yllätyksekseni he ovat innostuneet leikkimään noilla pienillä Shopkins-leluilla. Yllättäen nuo Coolstuffilta saadut Pomsies-kissat nousivat yhdeksi suosituimmaksi lahjaksi! Ne piti saada Kiuruveden mummulaankin mukaan. Tosin hoksattiin vasta nyt, että miten niistä saa nuo äänet pois. Olisi ollut kiva tietää se aiemminkin, sillä Aavan kissa äänteli jotain koko kotimatkan Kiuruvedeltä kun Aava nukkui ja kissa oli viereisellä penkillä.

 Kaiken kaikkiaan joulu oli hyvin onnistunut ja kaikki olivat tyytyväisiä lahjoihin. Lapset saivat valvoa vähän myöhempään uusien lelujen kanssa ja me aikuiset pelailimme vielä lasten nukkuessa Idioottivisaa, jossa tulin jopa toiseksi. Tosin en kyllä tiedä onko se hyvä vai huono titteli kun miettii pelin nimeä :D Aika lailla samalla kaavalla mentiin siis kuin aiempinakin vuosina, mutta mitäpä sitä hyvää vaihtamaan.

Mitkä olivat teidän lasten hittilahjat jouluna? Ostatteko te aikuisten kesken lahjoja?

Jouluiset marengit

Meillä on lasten kanssa vietetty eilinen ja tämä päivä kotona, joten olen ehtinyt tehdä piparitaikinan lisäksi myös jouluisia marenkeja! Tämän idean sain kun näin instassa taitavan @Jonnammaria:n marenkeja. Kysyinkin heti reseptiä piparimarenkeihin ja testasin niitä eilen kun oli aikaa. Marengit ovat siitä helppoja "leivonnaisia", että niihin löytyy lähes aina ainekset kaapista.

Perusmarenkitaikinaan tuli viisi valkuista ja kolme desiä sokeria. Jaoin massan kahteen osaan ja tein niistä piparimarenkeja sekä piparminttumarenkeja. Piparminttuisiin laitoin todella pienen pisaran piparminttuöljyä. Tähän voit käyttää kaupan piparminttuaromia yhtä hyvin. Piparminttumarenkeihin suunnittelin kaunista punaista raidoitusta. Kunnes tajusin, että väriaine ei pysy minigrip-pussin reunoilla ihan samalla tavalla kuin sellaisen tavallisen pursotuspussin reunalla. Ja mun tähtityllä puolestaan ei mene niihin mun tavallisiin pusseihin eli oli pakko käyttää muovipussiratkaisua. Väri jäi siis sellaisiksi pisaroiksi ja sitä meinasi tulla vain viimeisiin marenkeihin.

Marenkien päälle murskasin vähän polkkatikkareita, joita meillä ylläri ylläri oli kaapissa!

Piparkakkuversioon lisäsin yksinkertaisesti vain piparkakkumaustetta sen verran, että taikina alkoi maistua piparilta. Näistä tuli superherkullisia! Näihin olisi voinut laittaa vähän hienoa piparimurua päälle, mutta en osannut arvioida, että palaako se uunissa niin jätin pois ihan kaiken varalta. Hyvin simppeleillä jutuilla sai tästäkin tutusta herkusta jouluisamman version. Myös appelsiini ja suklaa voisivat toimia hyvin. Minttusuklaa marenkeja olen joskus tehnytkin, nekin kävisivät kivasti jouluun. Ajattelin näitä joulukarkeiksi, mutta veikkaan, että näistä on jouluna enää muruset jäljellä...

Jonkin verran meinasi revetä nuo marengit uunissa. Olisiko kenelläkään heittää ideaa, että mistä se voisi johtua ja mitä pitäisi tehdä erilailla, että sen voisi välttää?

Helppo piparikranssi

Meillä lapset perinteisesti leipovat joulun ensimmäiset piparit mummun kanssa itsenäisyyspäivänä, mutta tänä vuonna leivottiin toinen satsi tyttöjen kanssa ihan kaupan taikinasta. Innostuin leipomisesta, koska halusin kokeilla tehdä piparikransseja muutenkin koristella pipareita pikeerillä.

Leivottiinkin valtava läjä pipareita tyttöjen kanssa ja hyvän tovin niitä sitten kuorruttelin. Ja onhan ne kuorrutetut piparit myös paremman makuisiakin eivätkä pelkästään kivemman näköisiä. Tytöiltä jäi koristelu välistä, kun heidän piparinsa hupenivat pelliltä ennen kuin ehtivät koristelupuuhiin asti.

Tytöt pyysivätkin, että voitaisiinko vielä hommata piparitaikinaa, että saisivat nyt sitten vielä toisen satsin koristeltavaksi asti. Eilen käytiin kaupassa, mutta sinne unohtui taikina, joten teinkin sitä sitten itse yhden satsin jääkaappiin! Hoksasin, että tarvikkeet löytyi omasta takaa, joten eikun keittelemään sairaspäivän kunniaksi. Illalla tai huomenna sitten leivotaan vikat piparit.

Tein kaksi eri pikeeriä; toisen vähän vahvemman ja toisen ohuemman isojen pintojen koristelua varten. Olen tosi vähän koristellut mitään pikeerillä, mikä kyllä näkyy myös lopputuloksessa. Pitäisi ehkä myös hommata sellainen tosi pienireikäinen tylla. Nyt jouduin käyttämään minigrip-pussia, enkä ollut oikein tyytyväinen siihen. Mulla on jossain (hukassa) valmiinakin se tylla, mutta tähän hätään sitä ei löytynyt.

Kokosin näistä koristelluista pipareista sitten pari kranssia. Tuon kranssin tein niin, että isompi ympyrä on leikattu taikinakulhoa muottina käyttäen ja pienempi Iittalan kastehelmi jälkiruokamaljalla. Piparit voisi varmaan kiinnittää hyvin myös pikeerillä, mutta pelasin varman päälle ja ostin kaupasta ihan elintarvikeliimaa, kun sen hinta oli alle pari euroa.

Kransseja tein pari erilaista ja toisen annoinkin ystäväperheelle joulumuistamiseksi. Itsellä vähän vaan paikka hakusessa meidän omalle kranssille. Olisi kiva laittaa se hetkeksi roikkumaan jonnekin ennen syöntiä.

Jos on vaikea keksiä vuodesta toiseen joulumuistamisia ihmisille, niin nämä varmasti toimivat siinä ja veikkaan, että kovinkaan moni ei vielä tällaista ole aiempina jouluina ehtinyt saada! Eipähän jää kaapin perälle pölyttymään, kun voi pistellä vaikka siltä seisomalta poskeen, kun lahjantuojan selkä katoaa oviaukosta!