Shadez aurinkolasit

Kaupallisessa yhteistyössä Kiddex

Reissukuvia löytyy koneelta niin mahdottomasti, että en ole vielä ehtinyt käydä niitä sen kummemmin läpi, että olisin valkannut sieltä mitään tänne blogin puolelle. Niinpä reissupostausta saatte vielä odotella, niitä on kyllä tulossa useampikin, kunhan ehdin perehtyä asiaan! Siksipä kirjoittelenkin teille nyt vähän meidän lasten aurinkolaseista. Ne ovat se puheenaihe, mikä monesti näin kesän korvilla puhuttaa. Millaiset, mistä, minkä väriset ja kokoiset?

 Viime vuoden puolella sain vihdoin vuosien aikomisen jälkeen hommattua itselleni aurinkolasit ja nyt reissua ennen vuorossa olikin miettiä, että millaiset lasit lapsille hommattaisiin. Tytöillä ei ollut laseja ollenkaan ja Veetin lasitkin lapset olivat hajoittaneet leikeissä talven aikana. Meillä on aiemmin ollut oikeastaan vain Julboja, mutta kaipasin jo hieman päivitysta lasimalliin. Veeti on ainut, joka lapsista on suostunut laseja edes pitämään aiemmin. Aava on kuitenkin jo sen ikäinen, että itsekin odotti innolla laseja saapuvaksi. Viia puolestaan matkii kaikessa Aavaa, joten riittää melkein, että Aava suostuu pitämään laseja. Lapset ovat myös vielä niin tuuliviirejä, että asia, joka ei tänään kelpaa, saattaa kelvata huomenna.

Saatiin juuri viime tipassa ennen reissua mieluinen lähetys Kiddexiltä ja paketissa oli kaikille lapsille uudet aurinkolasit. Lasit ovat merkiltään Shadez ja heillä on olemassa kaksi mallistoa; classic ja designer. Meidän lasit ovat jälkimmäisestä eli niissä on yksiväristen kehysten lisäksi myös kuvioita. Hyvän valinnan Shadezista tekee se, että niiden sangat ovat tosi joustavaa muovia ja niitä kärsii kohdella melko kovakouraisesti pelkäämättä niiden rikkoutumista. Laseilla on vuoden takuu, mutta se ei koske naarmuuntumista. Aiemmat lasit ovat napsahtaneet aika nopeasti sangoista rikki, kun lapset ovat niitä vahingossakaan vääntäneet. Kaikki kolmet lasit ovat ehjiä, vaikka Viia välistä kohtelikin omiaan melko kovakouraisesti.

Veetillä ja Aavalla on molemmilla laseista koko junior, joka on 3-7 vuotialle tarkoitettu. Aavan päänympärys on muistaakseni n.51cm ja Veetillä ehkä 52cm. Hoksasin tosin vasta jälkeenpäin, että näistä oli tosiaan vielä "teinikokokin" eli tuosta seitsemästä vuodesta eteenpäin. Se olisi mennyt varmaan myös Veetille. Joissakin kuvissa nämä lasit näyttävät hieman liian kapeilta, vaikka esimerkiksi tässä alapuolella olevassa kuvassa ovat ihan sopivan näköiset.

Viian lasit ovat kokoa baby ja ovat mielestäni juuri hyvän kokoiset. Päänympärys Viialla on joulun tienoilla ollut n.48cm. Eli varmaan siellä joissain 49cm:n kieppeillä mennään nyt. Näissä on kuitenkin paljon pään mallistakin kiinni, että mikä koko sopii vai sopiiko ollenkaan. Kaveri sanoi, että heillä on pienemmällä lapsella tuo sama koko kuin Viialla ja meinaavat olla pienet eivätkä pysy paikoillaan. Varmaan kasvojen leveys vaikuttaa istuvuuteen myös, vaikka päänkoko olisikin sama!

Aava tosiaan odotti laseja ennen reissua kuin kuuta nousevaa. Kyseli joka päivä, että milloin me haetaan ne uudet lasit postissa ja kun ne vihdoin tulivat, kulki onnellisena sen päivän lasit päässä. Aika tyylikäs mimmi vai mitä? :) Aavalle nämä lasit istuvat minusta kaikista parhaiten päähän!

Varmaan lapsillakin on hieman totuttelemista lasien pitämisessä, kun eivät ole juurikaan laseja käyttäneet ja itsekin huomaan aina autossa, että unohdin lasit sisälle ja sitten pitää siristellä! Nyt niitä aurinkoisia kelejä näyttää kuitenkin olevan täällä Suomessakin, joten pääsevät lasit sitten kunnolla käyttöön.

Suostuvatko teidän lapset pitämään aurinkolaseja ja mitkä olette kokeneet parhaiksi laseiksi juuri teidän lapsille?

Mikä kerrossänky?

Kohta pitäisi tämän äidin päästää viimeisestäkin "vauvasta" irti, sillä tarkoitus olisi pikkuhiljaa siirtää Viia meidän huoneesta Aavan kanssa samaan huoneeseen. Tytöille pitää hommata kerrossänky, koska huoneeseen ei yksinkertaisesti mahdu kahta tavallista sänkyä. Aava kyllä on jo odotellut, että milloin pääsee kerrossänkyyn nukkumaan. Luvattiin jo Viian pinnis eteenpäin miehen pikkuveljen kesällä syntyvälle vauvalle, joten sänky pitäisi pikkuhiljaa alkaa hommaamaan. Lomareissullakin nukkuivat kaikki kolme samassa huoneessa ja suhteellisen kivuttomasti meni nukahtamiset.


Vaihtoehtoja olen katsellut lähinnä Veken kalusteelta, koska budjetti rajaa pois Avaroomit ja Unipuut ja tuolta löytyy kohtuuhinnalla kivan näköisiä sänkyjä. Pohdittiin noita Veken kalusteen parviakin , kun ehdittiin viimeksi Veetille parvea. Silloin löydettiin kuitenkin käytetty Unipuu niin edullisesti, että se meni edelle.

Kokosin tähän alle omia suosikkejani ja olisi kiva jos teillä olisi jostain näistä kokemuksia ja voisitte kertoa ne kommenttiboksiin. Linkitkää myös vaikka blogejanne, jos niissä on kuvia näistä :)

Ensimmäinen on Liisa pieni kerrossänky 70x155cm 296e ja tämä taitaa olla melko suosittu malli, mitä olen netistä lueskellut. Ihan kiva perussänky ja plussaa korkeista laidoista! Monet näistä mun katselemista ovat aika pieniä ja mietin, että mihin asti näissä lapsi mahtuu nukkumaan?

kuva Vekenkaluste

Toinen vaihtoehto on Huxie 70x165cm 279e, joka on hieman pidempi kuin edellinen, mutta yhtä kapea. Tämäkin on kivan näköinen, mutta alaosa vaatisi kyllä varmaan Viialle vielä turvalaidan.  Unipuun turvalaita saattaisi käydä varmaan tähänkin, mutta liekö sitten valkea kovinkin erivärinen?

kuva Vekenkaluste

Nukkumatti kerrossänky 80x200 279e on näistä ainut isokokoinen. Muotokieleltään aika samanlainen muiden kanssa. Mietin, että olisiko pieni sänky kuitenkin kätevä nyt kun tytöt ovat pieniä ja leikit vievät tilaa ja sitten joskus tulevaisuudessa voisi vaihtaa isompaan?

kuva Vekenkaluste

Viimeisenä oma suosikki eli Vivian pieni kerrossänky 70x165cm 495e. Teillä jollakin on varmasti tämä, kokemuksia kiitos! :) Onko tukeva ja hintansa väärti? Vuodelaatikko olisi kätevä, toimisikohan se varasänkynä? Päivittäin käytettävän tavaran säilytykseen se ei meillä toimisi, koska laatikkoa ei todennäköisesti saa aukaistua kun on tavaraa edessä. Mutta kätevä olisi jemmata harvemmin käytettävää tavaraa ja jotenkin sänky on kauniimman näköinen laatikon kanssa!

kuva Vekenkaluste

Millaisia kerrossänkyjä teiltä löytyy? Kehukaa/haukkukaa omaanne :)

Tilaustöitä

Vähemmän on tullut tänne blogin puolelle laitettua kuvia tilaustöistä, mitä olen kuitenkin melko säännöllisesti tehnyt. Keräsin tähän nyt joitakin esimerkkejä, mitä olen tässä kevään aikana tehnyt.

Merinovillaisia vauvamyssyjä on tullut tehtyä monta erilaista versiota. Ovat niin söpöjä!

Tämä harmaa  setti meni pienelle tyttövauvalle kotiintulovaatteiden kaveriksi ja aivan valtavan suloinen kokonaisuus onkin! Kuva julkaistu asiakkaan luvalla. Nämä asusteet ovat puuvillamerinoa, joka sopii varmasti loistavasti kevät- ja kesävauvalle. Lähes samanlaisen setin tein myös toiselle tuttavan ensi kuussa syntyvälle vauvalle.

Yksi tupsupipoista lähti lasten entisen hoitajan vauvalle tilauksesta ja äiti tilasi myös itselleen ruusukepipon samaa värimaailmaa.

Lisäksi tein vauvalahjaksi meidän perheeltä samaa värimaailmaa olevan jumppiksen vauvalle.

Aavan kummien tytölle tein tämän ihanan vaaleanpunaisen tupsupipon! Tästä tuli kyllä niin herkku, että voisi vastaavat tehdä erivärisenä meidänkin tytöille.

Tässä vielä Viia mallaamassa samaa pipoa, kun tytöt ovat samanikäiset.

Muutamia merinovillaisia headwrapeja olen tehnyt myös. Ensimmäisen koeversion tein tytöille ja se mahtuu koonsa puolesta kummallekin. Tämä vilahtikin jo aiemman postauksen kuvassa.

Tilauksesta tein myös nämä kolme pantaa, jotka ovat myös merinovillaa. Olen pongannut tämän neulotun rusettipannan idean vuosia sitten Pinterestistä tai jostain blogista ja nyt vasta sain aikaiseksi toteuttaa sen :D

Pipoja ja rusettipantoja olen luonnollisesti tehnyt myös. Tässä pientä väriskaalaa, mitkä sopivat esimerkiksi yksivärisen takin kanssa hyvin. Kuvan takki on Mini Rodinin pinkki pico, joka on kuitenkin melko persikkainen.

Viime viikolla tein myös ensimmäistä kertaa raidalliseen kankaaseen tuollaisen pitsiruusukkeen ja siitä tulikin todella kiva. Ei ihan niin "romanttinen" kun vastakohtana on tuo graafinen kangas.

Pipoja ja pantoja saa taas tilattua toukokuun alusta lähtien ja etukäteenkin voi tietenkin laittaa tilausta sisään joko facebookissa tai ihan sähköpostilla nauravanappi@gmail.com

Lentomatka lasten kanssa

Ajattelin jakaa reissupostauksia useampaan erään, koska asiaa tulee varmasti sen verran paljon. Opin muuten vasta, että ilmeisesti Thaimaa pitäisi taivuttaa, että Thaimaahan, mikä omaan korvaan kuulostaa todella paljon kummallisemmalta kuin Thaimaaseen, joten aion kyllä itsepintaisesti käyttää jälkimmäistä, vaikka se sitten kieliopillisesti olisikin väärin :)

Pärjäisikö tällä tavaramäärällä pari viikkoa?!?

Ensimmäisenä kerron teille, miten suhteellisen pitkän lennot usealla vaihdolla menivät lasten kanssa. Meidän lento lähti aamupäivällä Helsingin lentokentältä, joten päädyttiin siihen, että päästään helpoimmalla kun ajetaan yön yli ja lapset saavat nukkua matkan. Muuten hereillään istumista tulee vähän turhan paljon parin vuorokauden sisään. Herätettiin siis puolen yön maissa lapset ja vetäistiin autoon windfleecet ja pipot sekä hanskat päälle ja lähdettiin ajelemaan. Automatka menikin lasten osalta aika kivuttomasti ja jaksoin itsekin ajaa jonkin verran matkasta, vaikka yleensä posotan taju kankaalla kaikki automatkat!

Aamulla oltiin hyvissä ajoin kentällä, mutta äkkiä siinä menee kuitenkin aikaa kun käy tekemässä lähtöselvityksen, vie tavarat ja ravaa ympäri lentokenttää etsien paikkaa, mistä saa haettua Airshellin rattaillle. Vinkiksi muillekin pienten lasten kanssa harvoin matkustaville,  että lentokentältä tosiaan saa vuokrata rattaille sellaisen suojalaukun ja hintaa vuokraukselle tuli noin 30e. Löysin netistä vielä alekoodin jonkun matkatoimiston sivuilta. Olisikohan ollut TUI? Itselle ostettuna rattaiden suojalaukku maksaa helposti sen  parisataa ja jos käyttöä ei ole kertaa paria enempää, ei oman osto ole kannattavaa.

Helsinki-Vantaan lentokentällä oli pieni leikkipaikka, jossa vietettiin viimeiset hetket ennen koneeseen nousua. Saivat lapset purkaa vielä viimeisetkin energiat. Huomasin jälkikäteen, että aika hyvin oli Noshin kankaat edustettuna lasten matkavaatteissa, kun kaikkien hupparit on tehty Noshin kankaista :)

Tärkeitä tavaroita käsimatkatavaroissa meillä lasten kannalta olivat:

- erilaiset tehtäväkirjat/puuhajutut, joita ei saanut katsoa eikä tehdä ennen matkaa

- naposteltavaa ja syömistä, että saa lapsen huomion kiinnitettyä hetkeksi ruokaan eikä myöskään nälkäkiukku nosta päätään kesken reissun

-  valjasreppu Viialle

- taaperokokoinen Tula, johon saa kokonsa puolesta joko Aavan tai Viian kyytiin

Valjasreppu saatiin kavereilta viime tippaan lainaan ja se paljastui todella käteväksi vilkkaalle taaperolle lentokentillä. Pystyttiin päästämään Viiakin jaloittelemaan ilman, että tarvi koko ajan pelätä Viian katoavan ihmisvilinään sen sekunnin aikana kun erehdyt katsomaan jonnekin muualle.

Tulan kyytiin puolestaan pääsi kentillä sekä Viia että Aava. Aavakin väsyi pitkien lentojen aikana ja Dohan lentokenttärattaiden painoraja oli niin pieni, että Aava ei niihin enää saanut mennä, joten pääsi sitten reppuun. Aava viihtyy hyvin repun kyydissä ja pyytää kyllä itse päästä selkään, jos ei jaksa kantaa. Tuommoiset pienet matkat jaksan minäkin hyvin kantaa Aavaa mukana.

Lapsille viihdykkeeksi pakattiin myös padi ja Veetille kannettava Nintendo. Noita käytettiin lähinnä kentillä vaihtoja odotellessa.

Lennettiin siis Qatar Airwaysillä Helsingistä Dohaan ja Dohasta jatkolennolla Bangkokiin. Siellä jouduttiin ottamaan tavarat ulos itse ja buukkaamaan ne uudelleen maansisäiselle lennolle Phuketiin. Siitä vielä sitten tunnin matka taksilla hotellille. Ensimmäinen kuuden tunnin pätkä lentokoneessa meni kohtalaisesti. Koneessa oli kaikille omat näytöt, josta pystyi katselemaan elokuvia, kuuntelemaan musiikkia tai pelaamaan pelejä. Veeti ja Aava viihtyivätkin hyvin koneessa, mutta Viialla teki hieman tiukkaa istua paikallaan niin pitkä aika. Varsinkin kun ohjelmat eivät tietenkään olleet suomeksi. Päiväunia ei saatu Viia ottamaan, joten matka meni hereillä. Loppuajasta alkoi kyllästyminen jo näkyä ja Viia olisi halunnut lähteä pois omalta paikaltaan. Syöminen varsinkin oli melko mielenkiintoista kun Viia oli sylipaikkalainen. Piti vähän vuorotella miehen kanssa, että saatiin molemmat oma ruoka syötyä.

Itseä hieman korpesi kun edessä oleva mies laski oman istuimensa makuuasentoon niin, että me meinattiin Viian kanssa litistyä takana. Varsinkin kun mies ei edes nukkunut vaan katsoi vaan elokuvaa. Ja tässäkin se ärsytys johtui siitä, että oma mies vaihtoi oman paikkansa (meidän penkkirivin viereisen rivin päästä meidän eteen penkille) tämän miehen pienelle pojalle, joka oli sairas ja näin lapsi pääsi äitinsä viereen. Tästä kiitoksena sitten pojan isä lytistää meidät penkillään, vaikka varsin tietoinen varmasti oli meidän olevan siinä takana.

Selvittiin kuitenkin ekasta lennosta hengissä ja päästin jaloittelemaan Dohan kentälle. Välilasku oli kyllä niin paikallaan, koska en tiedä mitä loppulennosta olisi tullut, jos Viian olisi pitänyt istua vielä melkein toinen samanlainen aika paikoillaan! Dohassa oltiin viiden maissa ja lento lähti ysin maissa. Neljä tuntia kului todella nopeasti, kun käytiin syömässä ja kiertelemässä kenttää. Pelkästään turvatarkastuksessa kului jonkin verran aikaa, kun jono ehti kasvaa todella pitkäksi ennen kuin päästiin liittymään siihen. Viialle ei saatu koneeseen varattua kuin baby meal eli purkki kasvissosetta, mitä Viia ei sormiruokailevana vauvana ole juurikaan edes koskaan syönyt. Ekalla lennolla saatiin kuitenkin pyytämällä Viialle aikuisten ruoka, koska lasten ruokia ei ollut ylimääräisiä ja lentoemännät kehottivat kysymään toisen lennon ruokaa heti palvelutiskiltä Dohaan saapuessa. Saatiinkin sitten Viialle lastenruoka, mutta Viia ehti nukahtaa yöunille, ennen kuin ruoka tuli :D

Dohasta lähtiessä toivottiin tietenkin, että lapset nukkuisivat sen lennon kokonaan, koska oli kuitenkin jo lasten nukkumaanmenoaika. Lennettiin isolla Airbus A380 koneella, joka on kaksikerroksinen! Oltiin varattu paikat toisesta kerroksesta, mutta saatiin kuitenkin paikat alhaalta. En tiedä, että oliko ne toisen kerroksen paikat sitten varattu kokonaan ykkösluokalle, vaikka varatessa siellä oli osa tavallisiakin paikkoja. Saatiin onneksi hyvät paikat penkkirivin alusta, jolloin meillä oli hieman enemmän tilaa kun edessä ei ollut penkkirivejä. Lentoemäntä toi meille myös vauvakorin, jossa Viia nukkuikin sen aikaa, kun odoteltiin ruokaa. Toivottiin tietenkin, että olisi nukkunut sen aikaa, että oltaisiin saatu rauhassa syödä, mutta tietenkin Viia heräsi ennen sitä itkemään. Väsy selvästi painoi eikä Viia meinannut saada unen päästä kiinni ollenkaan. Itkeskeli pitkän aikaa ennen kuin lopulta nukahti ja sitten kaikki nukkuivatkin siihen asti, että kone alkoi laskeutua. Itsekin sain  siinä hetken nukuttua.

Jännittynyt matkaaja odottaa lentokoneeseen pääsyä.

Bangkokin kentällä meillä oli muistaakseni neljä tuntia aikaa, mutta sekin meni todella nopeasti kun etsittiin matkalaukut ja tehtiin lähtötarkistukset jne. Vaihdettiin kentällä myös rahaa. Viia nukkui jonkin aikaa Tulan kyydissä ja syötiin vähän välipalaa ennen Phuketin koneeseen nousemista. Oltiin vissiin kaikki aika lailla jo reissusta rähjääntyneitä tässä vaiheessa, koska nukahdettiin kaikki lentokoneeseen ennen kuin se ehti edes nousta. Itse heräsin paineen tunteeseen korvissa ja ihmettelin, että miten se paine ottaa maan tasolla, mutta oltiinkin ilmassa. Aava heräsi noin puolen tunnin jälkeen, mutta Viia ja Veeti nukkuivat koko tunnin lennon. Veeti ei herännyt edes siihen, kun kone laskeutui maahan, vaikka tömähdys oli melkoinen. Kentältä vielä tunnin taksimatka ja oltiin perillä kohteessa.

Onhan se ihan totta, että ei se tuollaisen Viian ikäisen kanssa lentokoneessa matkustaminen pitkiä matkoja mitään herkkua ole. Toki varmaan riippuu paljon myös lapsen luonteesta. Meidän tytöt eivät ole koskaan olleet mitään paikoillaan istujia ja siksi myös hieman Veetiä haastavampia matkakumppaneita. Kun kaivat värityskirjan esille, sitä jaksetaan tehdä se puoli minuuttia ja sitten kyllästyttää. Oikeastaan lentäminen ei ihan hirveästi eroa pitkistä automatkoista lasten kanssa, koska silloinkin joutuu istumaan paikoillaan vöihin köytettynä. Mutta autoillessa voi sentään halutessaan pysähtyä huoltoasemalla energiaa purkamaan. Matkustamiseen saa varata mukaan pitkän pinnan, mutta tästäkin selvittiin hengissä! :)

Onko teillä matkustettu pitkiä matkoja pienten lasten kanssa? Miten on sujunut?

Nettikaupat; laiskan shoppailijan pelastus

En ehkä ole siinä mielessä kovinkaan tyypillinen nainen, että en yhtään jaksa kierrellä kauppoja ostosten merkeissä. Shoppailu on joskus ihan jees ja sillä lailla maltillisesti muutaman kaupan verran, mutta harvoin jaksan innokkaasti shoppailla koko päivää. Olen todella laiska penkomaan joka rekkiä ja ostan vaatteet mieluusti sellaisesta paikasta kaupassa, missä ne ovat seinällä esillä tai jonkin hyllyn päädyssä. Ei niin, että miljoona tuotetta on jossain rekissä, mistä niitä pitäisi plarata. Hiki tulee pelkästä ajatuksesta!

Omien vaatteiden ostamista vielä kamalampaa on ostaa kaupasta lapsille vaatetta, jos vaatteet ovat sellaisia, mitä pitäisi sovittaa. Siinä vaiheessa kun sovitusrumban pitäisi alkaa, ei ketään kiinnosta enää olla kaupassa saati sovittaa. Vaate käytetään hyvin pikaisesti päällä, eikä äiti ehdi nähdä, että onko koko sopiva nyt vai vuoden päästä.

Olen siirtynyt vaateostoksissa varsinkin lasten kohdalla todella pitkälti nettikauppojen tarjontaan. Saa rauhassa selata, vertailla eri kauppojen hintoja ja lukea kokemuksia tuotteista. Sitten vain naps tuotteet koriin ja kotiin sovitukseen. Tilaan aina sellaisista kaupoista, missä vaihto ja palautus on ilmaista. Kotona on helppo sovittaa ne vaatteet lapsen kanssa silloin, kun lapsi on yhteistyhaluinen eikä valmiiksi kiukkuinen ja väsynyt kaupoissa pyörimisestä. Lahjonnaksi voi myös käyttää Pikku kakkosta ;)

Minulla on muutamia vakkarikauppoja, mistä ruukaan ensimmäisenä tsekata valikoimat ja ajattelin jakaa näitä vähän teidänkin kanssa. Kaupat ovat satunnaisessa järjestyksessä eivätkä mitenkään paremmuuden mukaan :)

Kenellekään ei varmaan tule yllätyksenä, että yksi näistä vakiopaikoista on Ellos. Sieltä on vaan niin helppo ostaa kaikki saman kaupan alta sisustuksesta vaatteisiin. Lisäksi sinne on aina olemassa edes joku alekoodi tai tarjous ja usein tuolta ostankin alekoodin kanssa joko kalliimpia ostoksia tai sitten ison läjän puoli-ilmaisia vaatteita. Viime Elloksen tilauksesta mulle itselle ei jäänyt mitään, mutta miehelle ostin kesäksi uudet Conversen tennarit. Hintaa melkein yhdeksänkympin kengille jäi n.30e, mikä on jo todella iso säästö!

Zalando tulee useimmiten tarkistettua silloin kun etsin kenkiä tai urheiluvaatteita. Tarjoukset ovat todella vaihtuvia, koska tänään 40e maksavat kengät saattavat huomenna olla puolet kalliimpia. Zalandolta tilasin tytöille ison läjän lenkkareita testiin kesäksi ja välikauteen ja Viialle löytyikin nämä kevyet Adidaksen tennarit hintaan 14e ja Aavalle välikauteen Superfitin goretex-kengät.  Nämä molemmat kengät ovat hyvä esimerkki siitä, miten hinnat vaihtelevat. Aavan kengille jäi reilu viikko sitten hintaa n.40e ja seuraavalla viikolla samat kengät maksoivat yli 70e... Eli kannattaa käydä eri päivinä katsomassa, että millaisia aleprosentit ovat. Zalandolla on myös ilmainen vaihto ja palautus ja melko nopea toimitus. Myös valikoimat ovat todella laajat.

Jos etsin pelkästään lastenvaatteita, käyn yleensä läpi valikoimat Jollyroomista sekä Lekmeriltä.

Kummassakin on todella paljon hyviä tarjouksia ja valikoimaa on lastenvaatteiden lisäksi myös leluissa ja esimerkiksi lastenhuoneen sisustusjutuissa. Jollyroomista olen jonkin verran kuullut negatiivista lähinnä palautusten ja reklamaatioiden hoidon suhteen, mutta itselläni ei ole ollut firman kanssa ongelmia.

Nämä ovat oikeastaan ne muutama peruspaikka, missä käyn yleensä ensimmäisenä katsomassa, jos on jollekin tavaralle tarvetta. Näiden lisäksi voin suositella ainakin  Sportamorea , jossa on myös melkein aina joku alekoodi, joka pyörii siinä ruudun ylälaidassa. Tuolla myydään lähinnä erilaisia urheilumerkkejä sekä esimerkiksi Kavatin kenkiä.

HM:ltä tilaan perusvaatetta kuten sukkiksia ja yksivärisiä paitoja sekä myös jonkin verran kodintekstiilejä. Ainakin Hennesin käsipyyhkeet ovat olleet todella laadukkaita hintaansa nähden!

Mitkä ovat teidän vakkarinettikaupat? Tykkäättekö ostaa mieluummin livekaupasta kuin netistä?  

*postaus sisältää mainoslinkkejä

Uhmis tuhmis

Lapsiperheissä on varmaan totuttu siihen, että ainakin jollakin lapsista on aina menossa jokin tietty vaihe. Jo vauvana lapsella on tiheän imun kausia, sitten tulee eroahdistukset ja sen jälkeen tietty ne ah niin ihanat uhmakaudet! Veetin uhmaikä oli tuossa kahden ja puolen vuoden tienoilla ja kesti joitakin viikkoja. Silloin elämä oli melkoista huutamista välillä. Sanoisin kuitenkin, että ei mikään ihan kamala uhma. Aava puolestaan oli vauvasta lähtien sellainen ei niin tyytyväinen vauva ja lapsi, joten uhmaikää ei oikeastaan koskaan tullut vaan se oli sitä tasaista peruskitisemistä.

Viialla puolestaan on ollut temperamenttia vaikka muille jakaa jo pienestä pitäen ja se tuntuu vain kasvavan sitä mukaa mitä ikää tulee lisää. Tällä hetkellä menossa on varmaan joku kahden vuoden uhma ja meillä asuukin melkoinen tuittupää tällä hetkellä! Ihan kaikki pitää saada tehdä itse ja oman pään mukaan ja jos yrittää kieltää, niin tulee valtava mielensä pahoittaminen. Kieltoa seuraa dramaattisesti sängylle mahalleen heittäytyminen ja iso nyyhkytys, jolloin ei saa katsoa eikä koskea. Jos yrität vaikka silittää, niin Viia äkäisesti huitoo kättä pois. Tuolloin on parasta antaa yksin rauhoittua eikä yrittää koskea, jolloin se selvästi vain ärsyttää lisää.

Ruuaksi halutaan banaania, sitten ei taas haluta ja sitten halutaankin. Ensin banaaniviipaleet ovat ok, mutta sitten syntyy raivo, kun ehdit ne pilkkoa kun neiti olisikin halunnut kokonaisen banaanin! Nyt mukaan on tullut lautasen paiskaaminen teatraalisesti lattialle, mikäli ruoka ei ulkonäöllisesti miellytä tätä pientä uhmista. Lähes joka asiasta voi nostaa valtavan kiukun!

Tällä viikolla yksi päivä töiden jälkeen kiukku alkoi siitä, kun joutui nousemaan turvaistuimesta pois eikä voinutkaan jäädä yksin autoon pihalle. Sisällä raivo jatkui, kun olisi pitänyt riisua vaatteet. Viia ei antanut riisua, joten jätin istumaan eteiseen vaatteet päällä. Sitten raivo yltyi kun en antanut haalari ja kengät päällä mennä olohuoneeseen. Istui ja raivosi sitten melkein puoli tuntia vaatteet päällä ennen kuin lopulta itse riisui ne ja keksi jonkun toisen syyn jatkaa raivoamista. Me muut ei koskaan keksitty, että mikä se oli :)

Onneksi nämä uhmakohtaukset ovat toistaiseksi rajoittuneet kotiseinien sisälle, niin ei ole tarvinut muiden kaupassa katsoa ärsyyntyneesti lattialla makaavaa ja riehuvaa lasta. Eikös muutamia vuosia sitten joku isä poistettu kaupasta lapsen kanssa, kun lapsi oli saanut uhmakohtauksen ja häiritsi muita asiakkaita. Noissa tilanteissa voisivat ne häiriintyjät itse yrittää hiljentaa sen uhmaansa purkavan lapsen. Ei muuten ole ihan helppoa! Ja tuo kauppauhmakin muuten ollaan koettu! Taisi olla Veeti, joka makasi Prisman lattialla pikkukärryt nurin vieressä ja huusi. Leivänmaistattajatätikin koitti tulla leipäpalalla lahjomaan, kun tunnisti Veetin, joka aina innokkaasti kävi hakemassa maistiaisia. Ei auttanut lahjominenkaan siinä tilanteessa.

Onneksi nämä uhmat(kin) ovat vain kehitysvaiheita lapsen elämässä, eivätkä kestä koko ikää. Mikäli kestäisivät, niin ehkä tällä maapallolla olisi himpun verran vähemmän ihmisiä :) Tosin Viia on sen verran omapäinen, että tuskin ihan helppo luonne tulee olemaan senkään jälkeen, kun uhma hellittää!

Tai sitten tämä on vain alkusoittoa ja se "oikea" uhma on vasta tulossa sitten kahden vuoden jälkeen!

Missä iässä teidän lapsilla on ollut uhmaikä ja onko siinä ollut eroja sisarusten välillä?