Vauvani mun 1v

Niin se on vain vauvavuosi tapultetu taas päätökseen ja haikein mielin olin kun meidän vauvasta tuli niin pian taapero. Aika on kulunut niin uskomattoman nopeasti, että tuntuu ettei perässä ole pysynyt! Viime viikolla oli yksivuotisneuvola ja saatiin taas uusia mittoja. Jouduin herättämään Viian unilta neuvolaan, joten hieman itkuinen ja nälkäinen oli tuolla käynnillä. Rokotuksia sai kaksi, se kolmas otetaan myöhemmin yhdessä vesirokkorokotteen kanssa. Rokotusten jälkeen annoin maitoa, että saatiin nälkä laantumaan ja rokotuksista johtuva murhe pois. On se tuo tissi vaan niin ihme asia noille pienille, kun siitä saa niin paljon muutakin kuin ruokaa. Kuten vaikka sitä lohtua, kun sattuu tai kiukuttaa.

Mitat (suluissa 10kk mitat)

Pituus: 77,2cm (74,4cm)

Paino: 8,3kg (8,025kg)

Pää: 46,5cm (46cm)

"Kävelet, tutkailet leluja. Herkällä mielellä olet tänään. Pituuskasvu piristynyt, siro. Rasvalisä ruokaan. Sanoja ei vielä tule, ymmärrät." 

Viia on nyt ollut hieman lämpöinen, minkä luultiin johtuvan hampaista, mutta taisikin olla rokotuksista johtuvaa! Näin kaveri valaisi, kun heidän lapsi sai samana päivänä samat rokotteet. Ruoka ei ole maistunut vaan melkein maidolla on menty ja itku on ollut tavallistakin herkemmässä. Tässä kuvia tämän hurjan nopeasti menneen vuoden ajalta, yksivuotiskuvat on vielä ottamatta :)

Meidän yksivuotias:

- liikkuu nykyisin enemmän kävellen kuin kontaten

-on maailman söpöin kuin hoipertelee noilla pitkillä ja laihoilla bambinjaloillaan menemään huoneesta toiseen

- on edelleen älyttömän taitava kiipeilijä ja kiipeää mihin vain mukaanlukien veljen parvisänky

 -ei tahdo pysyä syöttötuolissa edes valjaiden kanssa

- syö vieläkin linnun annoksia, koska ei malta istua syöttiksessä minuuttia kauempaa
- on aika nirso
- juo äidinmaidon lisäksi pillimukista myös lehmänmaitoa ja vettä

- rakastaa olla ulkona ja viihtyisi siellä vaikka kuinka kauan

-ei puhu vielä mitään, mutta ymmärtää jo jonkin verran puhetta ja käskyjä

- on ikiliikkuja, joka ei malttaisi olla hetkeäkään paikoillaan

- nukahtaa äidin tai isin pienellä avustuksella omaan sänkyynsä yöllä nukkumaan

- nukkuu kahdet unet päivässä ja aina vaunuissa pihalla

- herää aamuyöstä kerran syömään, siihen asti nukkuu heräämättä yhteen putkeen

- nousee aamulla seiskan ja puoli kasin välillä ylös ja on heti täynnä virtaa

- auttaa tyhjentämään pyykkikonetta ja täyttämään kuivausrumpua

- rakastaa yli kaiken jos sisarukset huomioivat ja pelleilevät hänelle

- on oppinut laittamaan puisia renkaita niille tarkoitettuun tappiin

- osaa laittaa palikkalaatikkoon jo muutaman palikan

- tykkää heitellä palloa 

- ei malta olla hetkeäkään missään paikoillaan, mutta kantorepussa on ihan rauhassa ja nukahtaa kyytiin, vaikka ei olisi edes päiväuniaika

- myös rattaissa jaksaa istua yllättävän kauan maisemia katsellen. Samoin kuin pyörän kyydissä.

- käyttää vaatteissa kokoa 74/80, vaikka leveydestä varmaan koko 68 menisi vieläkin :)

- käyttää vaipoista kokoa 4, vaikka pääosin kuitenkin kestovaippoja

- tykkää kylpeä ja ei meinaa malttaa odottaa niin kauaa, että vaatteet riisutaan vaan ammeeseen pitäisi päästä mielellään heti

 

- on yksi rakkaimmista ja ihanimmista olennoista maan päällä <3

Onnea vielä meidän pienelle yksivuotiaalle!

Yksivuotiaan juhlavaatteet

Halusin ommella Viialle yksivuotisjuhliin jotain Pompin tyllihameen kaveriksi. Olen huomannut, että tuohon väriin on todella vaikea yhdistää yhtään mitään muuta väriä, joten valitsin väriksi tylsän mustan ja kultaisen tekstin, koska hameen vyötärössäkin on kultaa. Pinterestistä selailin ideoita ja tämmöisen sitten lopulta tein. En halunnut pelkkää numero ykköstä, joten valitsin tekstin. Body on tavallinen body, johon lisäsin frillahihat.

For minis and mommies-verkkokaupasta tilastin ihanat nahkaiset tossut, joita olen haaveillut jo ties kuinka kauan. Nyt nämä kuitenkin tulevat eniten hyötykäyttöön, kun Viia on alkanut kävellä koko ajan enemmän niin ei luista jalat alta. Meidän laminaatti on niin liukasta ja kaikissa sukissa ei ole kunnon jarruja. Ja onhan nämä nyt vaan niin syötävän ihanat, että ei oo tosikaan! Viialla on jo koko 12-18kk, eikä näissäkään ole juurikaan kasvunvaraa. Isojalkaisia lapsia meillä on kaikki, ihan niin kuin minäkin.

Me ei oikein osattu toivoa Viialle mitään lahjaksi, mutta paketeista paljastui hiekkaleluja (mistä olikin jo puute edellisten hajottua), vaatteita ja muutama puulelu. Lisäksi saatiin rahaa, jotka ajattelin käyttää syksyllä kun joutuu hoitokampetta ostamaan.

Viia ei oikein ymmärtänyt pakettien päälle, vaikkakin sisällöt kiinnostivat.

Tuleekohan sieltä lisää lahjoja?

Juhlat olivat onnistuneet ja sopivan kokoiset, että kaikkien kanssa ehti vaihtaa kuulumisia. Saatiin vielä miehen veljen perhe meille yökylään ja lapset valvoivat huoneissaan kymmeneen, ennen kuin malttoivat mennä nukkumaan! Aamulla tietenkin ennen seiskaa sitten taas ylös...

Nyt pitäisi alkaa miettiä, että minkälaisia 1v-kuvia me Viiasta haluttais ottaa. Näin kesäaikaan ois mahdollisuus mennä ulos ottamaan ja voi olla, että se tilaisuus hyödynnetään. Pitäisi vaan keksiä tyyli ja vaatetus. Haluaisin ehkä kuviin jotain tämmöistä tyllijuttua, mutta myös sen lisäksi jotain yksinkertaisempaa, että olisi enemmän saman tyylinen kuin Aavan yksivuotiskuvat.

1v kemut vol 1

Meillä vietettiin lauantaina Viian yksivuotissynttäreitä ja ajattelin jakaa vähän näitä 1v juttuja pariin postaukseen, että ei tule ihan valtavia kuvahirviöitä näistä postauksista! Aloitetaan vaikka herkullisimmalla osiolla, eli tietenkin juhlien tarjottavilla sekä koristelulla. Tosin huomasin, että en muistanut ottaa yhtään kuvaa vaaleanpunaisista pompomeista, jotka roikkuivat juhlapäivänä katossa :)

Vieraita meillä oli viitisentoista, joista kuusi lapsia eli ei mitenkään älyttömän suuret kekkerit. Paikalla olivat sukulaiset ja kummit, kavereita ei vielä kutsuttu näille kemuille. Täytekakkuna toimi raparperivalkosuklaa-kakku, jossa päällä valkosuklaaganache sekä sen alla ihan elintarvikevärillä värjätty kermavaahto. Pohjan tein tällä Kinuskikissan levykakkuohjeella, josta leikkasin pyöreät kakun osat ja laitoin loput pakasteeseen esimerkiksi cakepopseja varten. Ohje oli mitoitettu hieman pienemmälle uunille kuin meidän, joten jouduin laittamaan neljä kerrosta, että sain tarpeeksi korkean kakun.

Kakun täyte puolestaan oli valkosuklaa-raparperi ja sen ohjeen löydät myös Kinuskikissalta täältä. Olen tehnyt tuolla aiemminkin juustokakkua, joten tiesin sen todella maukkaaksi ja kakku saikin kehuja niin ulkonäkönsä kuin makunsa vuoksi. Olen kakkuun todella tyytyväinen siitäkin huolimatta, että suklaa valui liian paksuna reunoilta alas ja jossain kohtaa tipahti tästä syystä alustalle. Tällä kertaa osasin pistää kakun pakasteeseen jäähtymään, että ganache ei valahtanut suoraan tarjoilulautaselle vaan jäähtyi päälle.

Koristeen virkaa toimittivat tuoreet mansikat, aiemmin viikolla pavlovan ylijäämämarengista tehdyt koristeet sekä syreenin kukat, jotka ovat myrkyttömiä. Kakku oli sopivan kokoinen (23cm vuoka) tuolle parinkymmenen hengen porukalle jos meidän perhe lasketaan mukaan. Lapset syövät vähän tai eivät ollenkaan, joten heille ei isoa palaa tarvitse varata. Kakkua jäi vielä seuraavalle päivälle vähän rääpittäväksikin.

Lasten hitti olivat vaahtokarkki-hedelmävartaat, jotka katosivatkin aika nopeasti parempiin suihin. Näissä oli vain vesimelonista leikattuja sydämiä, mansikoita, viinirypäleitä sekä vaahtokarkkeja varrastikuissa.

Toinen makea kakku oli tämä Kulinaarin suukkokakku, johon on hauskasti sisälle piilotettu Brunebergin pusuja, jotka paljastuvat kun kakkua leikataan. Maultaan tuo kakku ei mielestäni ollut kummoinen, koska suklaa-mansikka ei ole itselle kovin mieleinen makuyhdistelmä ja muutenkin suklaa on kakussa hieman tunkkainen. En jaksanut kuitenkaan alkaa miettiä mitään vaihtoehtotäytettä, joten tein ohjeen mukaan. Kermaa vatkasin liikaa, jonka vuoksi ruusukkeet ovat epäsiistit ja ratkeilleet, mutta eipä se niin nuukaa :)

Suolaisena tarjottavana meillä oli kinkkuwrappeja Marina kakkutaivaan ohjeella. Tein vain tupla-annoksen, että riitti kaikille. Lisäksi oli Suklaapossun savulohi-juustokakku. Tätä lohikakkua olen tehnyt useasti ennenkin hieman eri resepteillä ja joskus on ollut myös kinkkukakkua. Nämä ovat niin paljon helpompia tehdä kuin perinteiset voileipäkakut, mutta ovat silti hyvin maukkaita.

Synttäreiden teemaväri oli vaaleanpunainen, mikä ei nyt oikein kuvissa näy, koska ei ole yhtään kuvaa niistä pompomeista, eikä serveteistä! :) Lapsille tarjottiin mehu tuommoisista hauskoista Chlas Ohlsonilta ostetuista lasipulloista. Ystävä nämä kiikutti mulle tuossa joku aika sitten Oulusta ja ajattelin, että näillä on ihan arjessakin kiva viedä ulos juomista lapsille, eikä pikkuiset itikat lentele mehulaseihin :)

Synttärijuhlissa koristeina toimivat myös Tuutilulla-verkkokaupasta saatu lightbox sekä tuo hauska kirjainbanneri, mihin voi itse vaihdella sanoja ja lauseita oman mielen mukaan. Lightbox asustelee meillä yleensä Aavan huoneessa ja Veetillä on pätkä kirjainbanneria omassa huoneessaan. Näillä saa hauskoja tekstejä juurikin vaikka juhliin! Noshin kutsuillakin käytin tätä lightboxia toivottamaan vieraat tervetulleeksi :)

Valolaatikko on tainnut olla melkoisen suosittu tuote, sillä niin monessa blogissa sen olen nähnyt käytössä. Jos sulla ei ole vielä, mutta haluaisit, niin käyppä osallistumassa instagramin puolella kilpailuun, josta voit voittaa tämmöisen! Osallistumisaikaa on 19.6. asti, joten hyvin ehtii vielä!

Kannattaa myös tsekata tuon melko tuoreen verkkokaupan Tuutilullan sivut, siellä on kaikkea ihanaa! Heidän tuotteitaan olen ihaillut jo Aavan huoneen sisustuspohdintajutussa keväällä ja ainakin yhden hyllyn haluaisin sieltä ostaa kunhan saadaan nuo kalusteet vaihdettua Aavan huoneeseen.

Semmoiset olivat meidän yksivuotiaan tarjottavat ja koristelut. Seuraavaksi näettekin neidin synttärivaatteet, joista pieni vilahdus on ollut esillä jo Instagramin puolella.

*yhteistyössä Tuutilulla

Voihan vauva!

Ystäväpiiriin on syntynyt tässä noin kuukauden sisällä kaksi ihanaa vauvaa. Toinen todella vaalea poika ja toinen lähes mustatukkainen tyttö. Lupasin kummallekin äidille ottaa kameran mukaan, kun menin uusia tulokkaita katsomaan ja otettiin muutamia vauvakuvia muistoiksi ensimmäisistä viikoista.

Tämä suloinen pieni poika oli kolmen viikon ikäinen kuvaushetkellä ja otettiinkin light box mukaan pariin kuvaan :) Itseä hieman harmittaa, kun jalusta unohtui kotiin ja kuvauspaikka olikin aika hämärä niin kuvista en saanut niin hyviä kuin olisin halunnut!

 

Tämä on jotenkin minusta niin kaunis kuva! <3

Tämä tummatukka puolestaan oli vain viikon ikäinen kun otetiin kuvia. Paikoillaan pysyvä ja nukkuva kohde on huomattavasti helpompi kuvattava kuin tuo oma, tänään jo yksivuotias (!) ikiliikkuja! Ei paikoillaan hetkeäkään...

Minusta tuo vauvojen "pyllyn pönötys"-asento on vain niin suloinen! Viia nukkuu vieläkin noin.

Ja pienet varpaat, voiko olla suloisempaa? 

Me isäsi kanssa seisottiin
käsi kädessä tässä
ja juteltiin ihan hiljaksiin:
“No nyt se on elämässä.”

Sinä olit ihan pikkuinen
ehkä viikon vanha vasta.
Minä sanoin: “Pilvi kukkasten
kai ympäröi tätä lasta,  

ja perhoset, lintuset untuvapäät
tuntuu lentävän korin yllä.”
Isä kysyi: ”Näkyjäkös sinä näät?”
Ja minä: “No ihmeitä kyllä.”  

 Sinä olit se ihme tietysti
vaikka poruun puhkesitkin.
Imit minusta maitoa nälkääsi.
Minä ilosta nauroin ja itkin.

"Sill’ on ripsissä tähden säkenet”,
isäs naurahti ja keksi:
“Sen varpaat on puolukan raakileet.”
Ja hän puki sinut puhtoiseksi.  

Sinä nukuit. Oli talo hiljainen.
Löi kolmisin sydämemme.
"Tästä tulee kai hyvä ihminen",
me puhuttiin toisillemme.  

-Kaarina Helakisa / Iltalaulu Riikalle

Näitä katsellessa melkein tulee vauvakuume, mutta onneksi tuo pienin kitisijä ja joka paikan maan tasalle repivät ikiliikkuja palauttaa hyvin maantasalle :)