Uutta keittiöön Annolta

Kävimme jokin aika sitten pikapyrähdyksen Oulussa etsimässä mulle ristiäisiin mekkoa. Samalla käväistiin Kodin ykkösessä ihan muuten vaan. Silmiin osui heti sisään astuessa Annon uusia tuotteita ja ostinkin meille tämän uuden Punos-purkin harmaana. Kaunis väri ja kaunis kuosi! Purkissa säilytän tällä hetkellä meidän palasokereita.

Ostin myös pienemmän Annon purkin, joka on vanhaa mallistoa. Olen jo jonkin aikaa etsinyt sitä täydellistä purkkia xylitolipastillien ja purkkien säilyttämiseen ja tässähän se ratkaisu sitten oli. Tuossa purkissa kun on kansi, niin eivät pastillit ja purkat pölyynny ja Veeti yltää ottaa ne tuosta pöydältä ilman apua ja antaa yleensä samalla Aavallekin pastillit.

Kolmiopurkissa on semmoisia teelajikkeen pusseja, mitä juodaan joka päivä niin tuossa ne ovat helposti käden ulottuvilla.

Kuvan oton jälkeen pitikin käydä täydentämässä purkka- ja pastillivarastoja, jotka olivat päässeet hupenemaan melko vähiin. Olen onneton muistamaan ottaa itse vitamiineja, mutta Aava onneksi muistaa lähes joka ruuan jälkeen vaatia pastillit! :)

Ristiäiset

Sunnuntaina vietettiin perheen pienimmän ristiäisiä ja juhlat olivatkin oikein onnistuneet! Vaikka koko kesän on satanut, niin kastepäivänä oli onneksi poutaista ja lapset pääsivät purkamaan pihalle ylimääräisiä energioita.

Mummu haki viikolla lapset yökylään kahdeksi yöksi, että sain rauhassa leipoa ja ommella ristiäisvaatteita. Eikä se kyllä olisi onnistunutkaan lasten kanssa, kun päiväunet eivät satu koskaan yhtäaikaa. Yritin ulkoistaa kakun ystävälle, mutta valitettavasti hänkin oli lähdössä lomalle, joten jouduin räpeltämään itse :)

Tyhmä kun  oon, niin päätin tehdä tytöille myös juhlavaatteet itse. Ostin Majapuulta vaaleanpunaista trikoota ja Eijan kankaasta pitsiä ja tein tuommoiset hieman pussittavat mekot molemmille. Hieman päänvaivaa tuotti ensin yläosan vuoritus ja viimeisenä helman ompelu, joka sekin kyllä onnistui kun hoksasin tehdä vuoriin reiän ja ommella sitä kautta helmat yhteen. Aavan mekkoon laitoin vyötärölle satiininauhan, mutta vauvan mekkoon en kun se olisi ollut liian paksua ja seuraava leveys oli sitten liian ohutta.

Koska tuo homma tuntuu mulla aina lähtevän hieman lapasesta, niin tein myös mekkoon sopivat tossut, tuttinauhan sekä pannan vauvalle. Lisäksi täytyi tehdä myös samasta kankaasta vaaleanpunainen body, koska ilma oli kuitenkin aika viileä, eikä helteinen niinkuin olisi voinut heinäkuun päivästä luulla. Ajattelin, että hihaton voisi olla pienelle liian viileä, vaikka sisällä lämpötila nousikin kyllä aika korkeaksi, kun paljon ihmisiä oli pakkautunut samaan tilaan.

Kovin hyviä sovituskuvia vauvan vaatteista ei kameralla ollut kun unohtui niitä siinä hässäkässä kuvata. Nämä kävin pikaisesti räpsäisemässä meidän sängyn päällä. Siksi tausta on niin synkkä. Mekko näyttää kuvissa jotenkin valtavalta säkiltä!

Juhlissa oli paikalla vain meidän vanhemmat ja sisarukset sekä kummit, mutta lapsineen porukkaa oli kuitenkin yli kaksikymmentä, kun lapsiakin on jo jonkin verran :)

Hieman harmittaa, että mustakaan ei ole vauvan kanssa parempaa kuvaa. Onnistuin myös kerrankin laittamaan tukankin kivasti, eikä siitäkään ole kuvaa! Youtubesta näemmä löytyy vaikka mitä kivoja tukanlaittovinkkejä vähän tumpelommallekin kotiparturille.

Juhliin ostin koristeeksi ristiäiskimpun lisäksi yhden kimpun valkoisia neilikoita, jotka laitoin ihan lasipurkkeihin, jotka koristelin. Näistä tykkään todella paljon! Hyvin simppeli maljakkovinkki käyttää tuommoista pientä kakkupaperia koristeena.

Kranttu kun olen, en löytänyt täältä mieleisiä servettejä, joten tilasin nämä ja kertakäyttölautaset Juhlacenterin verkkokaupasta. Toimitus oli uskomattoman nopea, koska perjantaina jätetty tilaus oli jo maanantaina postissa!

Nämä pompomit ovat vauvan kummin tekemiä ja ovat palvelleet nyt muistaakseni neljännet juhlat eli heillä kahdet synttärit sekä yhteisen ystävämme lapsen ristiäiset ja nyt meidän ristiäiset! Mitä sitä hyvää tavaraa roskiin heittämään ;)

Koska mielestäni yksi juhlien kohokohta on yllättäen syöminen, oli meillä useammanlaista tarjottavaa. Juhlien järjestäminen on ihanaa ja se tosiaankin tahtoo itseltä karata aina hieman lapasista! Tiedän, että vähempikin riittäisi, mutta kun harvoin juhlitaan niin tehdään sitten kerralla kunnolla. Eipähän ainakaan lopu kesken, sillä se se vasta noloa olisi. No ei, ehkä teen sen takia paljon, että jää sitten vähän rääppiäisiä itsellekin... :)

Kakkuun olen todella tyytyväinen, vaikka kosteus puskikin tuolta sokerimassan alta kakkuvadille. Kuorrutus onnistui parhaiten tähän mennessä, vaikka ei se vieläkään täydellisen sileä ole. Kukkia tein etukäteen ja innostuin aika paljon niistä, joten niitä tuli sitten melko reilusti kakun päälle.

Kakun sisällä oli mustaherukka-sitruunatäyte ja sen ohje on otettu Liian hyvää-blogista.

Täytekakun lisäksi tarjolla oli:

-valkosuklaa-limejuustokakku

-kinkkuvoileipäkakku

-kylmäsavulohihyydykekakku

-herrasväen pikkuleipiä (äitini tekemiä)

-ranskalaisia vohveleita (anopin tekemiä)

-koskenlaskijasalaatti

-marenkeja

-ruisnappeja kinkkutäytteellä

Tein ensimmäistä kertaa pyöreän voileipäkakun ja voi vitsit miten sen onkaan kauniimman näköinen kuin neliskanttinen. Taidan tehdä tästä lähtien aina pyöreän!

Aavan ja Veetin pikkusiskon nimeksi tuli Viia.

Kylpyamme meren korvikkeena (sis. arvonnan)

Kun mietin lapsuuden kesiä, ovat useat hyvät muistot jotenkin kosketuksissa veteen. Useimmiten mereen ja meressä uimiseen. Kuumina kesäpäivinä oli ihana olla koko päivä merenrannalla eväiden kanssa. En ole varma käytiinkö me äitini kanssa paljon merenrannalla uimassa vai tuntuuko se vain näin vanhempana siltä. Hyvin elävänä on kuitenkin mielessä muistot äidin tarakalla istumisesta ja matkasta uimarannalle eväiden ja pyyhkeiden kera.

Kotona asuessa saatoin lenkkeillä merenrantaan ja vain istuskella rantakalliolla katselemassa aaltoja lyömässä kiviä vasten. Myös syksyinen myrskymeri on todella vaikuttava! Nykyisessä kotikaupungissani ei ole kuin joki ja meri on se, mitä omasta synnyinpaikastani kaipaan ehkä eniten. Mielessäni voin aina haistaa meren tuoksun. Sen, joka pikkuhiljaa hiipii nenään kun lähestyy rantaa. Kaikki rannikolla asuneet voivat varmasti mielessään haistaa tuon saman tuoksun.

Haluaisin myös, että omilla lapsillani olisi myös mahdollisuus nauttia merestä ja sen tuomista iloista vielä tulevaisuudessakin. Myös Libero kampanjoi elävän meren puolesta ja tämän kesän vaipoissa seikkailevat suloiset merenelävät. Jokaisesta ostetusta vaippapaketista menee pieni summa kasvatusaltaiden rakentamiseen uhanalaisille lajeille. Mikäli teillä ei kotona ole vaippaikäistä, voit tukea hanketta myös katsomalla tämän videon, jonka katseluista menee myös rahaa samaan tarkoitukseen.

Saimme Liberolta lapsille vaippoja sekä kaksi hauskaa kylpyviittaa, tietenkin teemaan sopien! Koska kesä ei näytä koskaan kunnolla saapuvan lämpimine keleineen, ei olla tänä kesänä vielä rannalle lasten kanssa päästy. Kylpyviitat tosin ovat päässeet jo testiin niin kotona kylvyn jälkeen kuin mökillä vesileikkien jälkeen.

Hieman on jo pieni tuo viitta Veetille, joka on jo melko pitkänhuiskea. Veetin viitassa on meduusa ja Aavalla kilpikonna.

Aava ihastui täysin omaan viittaansa ja ei olisi halunnut riisua sitä päältään. Kerroin, että seuraavalla kerralla kun käy suihkussa saa laittaa viitan taas päälle. Neiti sitten fiksuna käveli pesuhuoneeseen ja sanoi, että "minä suihkuun". Niin, en hoksannut sanoa, että ei sinne suihkuun mennä toista kertaa samana iltana vain sen vuoksi, että saisi viitan uudelleen päälle :)

Viime viikonloppuna riitti lämmintä yhtenä päivänä sen verran, että lapset tarkenivat pukea uikkarit päälle ja mennä polskuttelemaan vanhaan kylpyammeeseen. Ei nyt ihan merta vastaa, mutta hauskaa oli!

Mökillä on siis ihan oikea kylpyamme pihalla, jossa äiti on pessyt mattoja. Siihen laskettiin sitten lapsille vettä, että saivat läärätä.

Myös sinulla on mahdollisuus voittaa suloinen kylpyviitta itsellesi! Julkaise Instagramissa kuva rantaelämästä, uimisesta tai vaikka lasten kylpyhetkestä, mikäli lämmintä ei vieläkään ole luvassa. Lisää kuvaan hastag #LiberoMeri2015 sekä @nauravanappi. Kuvien tulee olla julkisia ja näkyä kaikille. Kilpailuaikaa on viikko ja sen loputtua minä valitsen kuvista voittajan, joka saa kylpyviitan itselleen. Kerro samalla muutamalla sanalla, miksi merien suojelu on sinust tärkeää! Räpsäise kuva, jaa Instagramiin ja tagaa, hyvin helppoa!  

Mikäli onni ei suosi kilpailussa, voit saada itsellesi kylpyviitan myös keräämällä koodeja Libero Ocean collection vaippapaketeista ja kuulumalla Liberokerhoon.

Tulisi nyt vain ne lämpimät kelit, että pääsisi pihallekin vesileikkeihin ja sinne meren rantaan! Joko te olette ehtineet käydä merenrannassa uimassa tälle kesälle? Tai edes sinne omalle pihalle? :)

Yhteistyössä Libero ja: