Voihan känkkäränkkä

Kyllähän sen tietää, että kun on tarkoitus viettää lapsen kanssa rauhallista ja mukavaa "laatu-aikaa" näin täyden työviikon päätteeksi, niin mikään ei mene niinkuin suunnitteli. Mies lähti heittelemään kiekkoa firman kisoihin ja sieltä saunomaa, joten ajattelin, että käydään Veetin kanssa kirjastossa, puistossa ja kaupassa. Ensimmäinen konflikti saatiin aikaiseksi ruokapöydässä syömisestä, tai no oikeastaan syömättä jättämisestä. Veeti lähti sitten syömättä kirjastoon.

Kirjastoreissu ei sujunut yhtään sen paremmin kuin viime kerrallakaan, sillä aikuisten kirjojen repiminen hyllystä on ilmeisesti huomattavasti lastenkirjoja mielekkäämpää. Houkuttelin siis Veetin ulos kirjastosta puistoonmenolla. Hurautettiin autolla puistoon ja puistossa Veeti ei suostunut tulemaan autosta pois, koska ei halunnut mennä puistoon. Aina kun yritin laittaa turvavyöt, alkoi huuto "haluan puistoon!!" ja taas vyöt auki ja sama homma. Ei mihinkään autosta. No löin vyöt kiinni ja lähdin ajamaan kauppaan niin sata metriä puistosta alkoi märinä, että pitää päästä puistoon.

Kaupassa Veeti ei halunnut ottaa pikkukärryjä, kuten yleensä, joten mentiin sisälle kauppaan vain isojen kärryjen kanssa. Tai oikeastaan pääsimme porttien toiselle puolelle, kun alkoi taas se huuto, että "tahtoo pikkukärryt". No toisen asiakkaan tullessa sisään käskin Veetin mennä takaisin porteista ja hakea ne kärryt. Kärryt haettiin ja sadan metrin päästä piti päästäkkin isoihin kärryihin istumaan. Oltiin huonoja asiakkaita ja jätettiin sitten ne pikkukärryt kauppaan ja otin Veetin kyytiin. Koko loppukauppareissun ajan sainkin sitten kuunnella huutavaa ja märisevää lasta, joka halusi vuoronperään autokärryjä, pikkukärryjä, karkkia tai pikkukakkosta. Voitte varmaan arvata, kuinka suuri savupilvi korvista olisi tullut ulos, jos se olisi mahdollista! Että se vaan siitä mukavasta kahdenkeskisestä ajasta!

Kotona tietenkin alkoi märinä ruuan perään, koska päivällinen jäi välistä. Oman mielenterveyteni vuoksi laitoin lapselle etukäteen iltapalaa, jotta sain huudon vihdoin loppumaan!

Iltapalaksi oli kaakaota tuosta ihanaakin ihanammasta sydänpurkistani! 

Lisäksi meidän iltapalojen pelastukseksi ollaan hoksattu ostaa muroja. Jos muut ruuat eivät maistu, murot maistuvat aina. Niitä menee yksi, kaksi, kolme ja joskus jopa neljä lautasellista maidon tai vaikka sopan kanssa!

Hyvä ruoka, parempi mieli?

Raksallakin on alkanut taas tapahtua ja seiniä on pohjamaalattu! Käytiin tällä viikolla myös etsimässä maaleja ja ostettiinkin pari näytepurkkia. Suditaan niitä nyt viikonloppuna seiniin ja katsotaan, että miltä näyttää. Lisäksi käytiin etsimässä laattoja ja kyllähän me jotakin vaihtoehtoja löydettiinkin.

Tilat alkavat näyttää entistä avaremmilta, kun seinät ovat vaaleat.

Takkakin on tällä hetkellä jo täydessä korkeudessa ja piippukin paikoillaan. Vielä päällinen puuttuu.

 

Myös sadekourut on asennettu paikoilleen. Valittiin valkoisten sijasta mustat kourut, jotta ne eivät ajan saatossa menisi niin likaisen näköiseksi ja hyvin tuo musta kouru jää melko huomaamattomaksi kun on musta katto.

Myös lumiesteet on laitettu paikoilleen.

Nyt vielä hetki Veetin kanssa oleskelua ja sen jälkeen taidan katsoa koko illan jotain hömppää nauhalta!

Metsämörrin polulla

Suomen Ladun metsämörritoiminta viettää tänä vuonna 20v juhlavuotta, jonka kunniaksi ympäri Suomea järjestetään tapahtumia asian tiimoilta. Heidän nettisivuiltaan löysin vähän tietoa tuosta Metsämörristä ja tiivistettynä asia menee näin " Suomen Ladun metsämörritoiminta on ympäristökasvatusta ja luontoliikuntaa yhdistävä toimintamuoto lapsille. Vuosittain 50 000 lasta tutustuu luontoon Metsämörrin kanssa.". Ylivieskassa järjestettiin Metsämörrin polku, jonne me melko monen muun lapsiperheen kanssa suunnistimme.

 Lähtövalmiina! Kuvat on jotenkin kumman valottuneita, koittakaa kestää :)

 

Polun varrella näkyi erilaisia metsäneläimiä.

Ensimmäinen tehtävä oli halata puuta ja isi näytti Veetille esimerkkiä.

Kaikkinensa aikaa meni tunteroinen, jonka aikana kierrettiin polku ja lopuksi osallistujat saivat diplomit, lehdet sekä mehua ja keksejä :)

2v

Eilen juhlittiin meidän pikkumiehen 2v synttäreitä. Kyllä tuo aika vaan rientää ihan älyttömän kovaa kyytiä! Edelleen tuntuu siltä, että oltaisiin ihan vasta tultu ensimmäistä kertaa kotiin tuon pienen, tuhisevan nyytin kanssa ja nyt se on jo niin iso poika! Kai sitä pitää asennoitua siihen, että kohta se tuo sen ensimmäisen tyttöystävän kotiin!

Meidän kaksivuotias

-syö itse
-puhua pälpättää kuin papupata ja pitkiäkin lauseita ja juttuja
-omaa jo huumorintajua
-nauraa telkkariohjelmissa isoon ääneen omasta mielestä hauskoille jutuille :)
-on erittäin kiinnostunut erilaisista logoista ja merkeistä ja osaa nimetä ison liudan niitä nähdessään logon (Pirkka, Gigantti, Halpa-Halli, Subtv jne...)
-harjoittelee pikkuhiljaa pukemista/riisumista
-käy potalla vaihtelevalla menestyksellä
-rakastaa kirjoja ja palapelien tekemistä
-mainitsee lempiruuakseen jäätelön ja toivoi ainoana synttärilahjana keksejä
-viilettää menemään niin kovaa vauhtia, että tekee tiukkaa pysyä perässä
-osaa olla maailman huvittavin ja ihanin lapsi
-toisaalta saa myös äidin ja isin kiihtymään nollasta sataan ihan hetkessä
-alkaa olla pikkuhiljaa uhmaikäinen (vaikka äiti toivoikin, että se tulisi vasta vuoden päästä)
-lausuu välistä niin nasevia huomautuksia, että on naurussa pitelemistä
-soittelee lähes päivittäin omalla leikkipuhelimella mummoille ja papoille
-siirtyi viime viikolla pinnasängystä isojen poikien sänkyyn hyvällä menestyksellä 


Näytti kaksi vuotta sitten näin pieneltä ja rauhalliselta!

Yksivuotissynttäreistäkin on kasvettu jo....

 ...näin paljon. Ja hampaitakin on tullut suullinen lisää!

Lauantaina juhlittiin Veetiä lintukakulla, josta unohtui ostaa ne kynttilät. No ehkä ensi vuonna äiti on vähemmän dementoitunut ostoslistan tekovaiheessa.

 

 Paketeista paljastui mm. legoja, kirjoja, palapelejä....

Kaikista mieluisammaksi lahjaksi muodostui kuitenkin ehkä Hanna-kummin tuoma parkkitalo, jolla leikittiin hartaasti lauantaina.

Saatiin Veetin serkut vanhempineen meille vielä yökylään ja kylläpäs oli taas mukava, kun saivat serkukset viettää yhdessä aikaa. Tänään käytiin koko poppoolla ensin rakennuksella ja sieltä miehet painuivat frisbeegolffaamaan ja me lähdettiin lapsien kanssa Susipuistoon. Sieltä sitten kotiin syömään ja vielä viimeiset leikit ja tyynysodat, ennen kuin piti sanoa heiheit ja päästää vieraat jatkamaan matkaa. Seuraavan kerran nähdäänkin varmaan vasta sitten, kun Veeti saa uuden, pienenpienen serkun <3

Meandilta meille

Viime viikon kutsut menivät ihan onnistuneesti, vaikkakin muutamia peruutuksiakin tuli. Mutta olipas enemmän tilaa hypistellä vaatteita pienemmällä porukalla! Tilasin ensimmäistä kertaa myös itselleni vaatteita, yleensä vain Veeti on saanut jotain. Tarkoitus oli alunperin tilata vain yogapantsit, joita olen jo aikaisemmin himoinnut, mutta lipsahti sitten koriin vähän muutakin...

Poikien mallisto ei tällä kertaa miellyttänyt omaa silmääni kovinkaan paljon, sillä en innostu auto/jalkapallokuoseista juurikaan. Veetille tilasin sitten tämän pöllöpaidan ja sehän on väriltään vaihteeksi vihreä! Toisena vaihtoehtona oli turkoosi paita, mutta ajattelin kerrankin ostaa toisen värisen :) Olen myynyt Facebookissa muutamia Veetin vanhoja meandin vaatteita ja saanut niistä takaisin enemmän rahaa, mitä olen maksanut! Eli jos kaapissa lojuu pieniä vaatteita, niin suosittelen lämpimästi niiden myymistä Facebookin Sydänpyllyt nimisessä ryhmässä. Jälleenmyyntiarvot on niin hyviä, että itse en oikein ymmärrä logiikkaa...

Itselle tulee siis nämä mustat Yogapantsit, jotka syksyn mallistossa ovat velouriset ja kevään mallistossa trikoiset. Olisin tilannut nämä jo keväällä, mutta sininen trikookangas ei sytyttänyt ja päätin odottaa, että mallistoon tulee mustat. Vaikka olisihan nämä olleet melko herkulliset pinkkinäkin!

Itse kuulun niihin ihmisiin, jotka vaihtavat heti kotiin tullessa työvaatteet kotivaatteisiin, joten on kiva omistaa edes yhdet vähän paremmat kotihousut. Paremmillta tarkoitan lähinnä semmoisia, joista näkee päällepäin, minkä väriset housut ovat olleet ja  joissa on enemmän kangasta kuin reikää...

Itsellekin yllätyksenä tilasin sitten tämän aidon tissiksen! Eli juuri sen tunikan/mekon, jonka kaavalla olen ommellut niitä tissiksiä itse. Jotenkin tykästyin todella paljon livenä tähän väriin ja kuosiin! Mallikappaleen L-koko oli minulle liian iso, joten toivotaan, että se tilaamani M olisi sopiva. Tosin en kyllä ymmärrä, että miten tuo malli voi pitää tuota ilman alupaitaa! Tämähän oli niin anteliaskaula-aukkoinen, että huh huh!  Ilmeisesti tarpeeksi pienien tissien kanssa tuo etuosa on hieman siveellisempi ;)

Mitäs muut ovat tykänneet tämän kauden malllistosta ja tilasitteko mitään? Tai mitä mieltä ylipäätänsä olette tästä merkistä? Meiltä ei toistaiseksi heru poikkipuoleista sanaa, sillä kaikki ne muutamat vaatteet, mitä meillä on ollut, ovat olleet hyviä ja kestäneet kulutusta. Nyt peukut pystyyn, että saan paketin jo tällä viikolla kotiin!

Viikonlopun touhuja

Nyt ois sitten keittiökaupat tehty 98%:n varmuudella. Kalusteet tulevat siis erittäin suurella todennäköisyydellä Puustellilta. Alussa Puustelli oli kallein firmoista, mutta lopulta saatiin hintaa tingittyä sen verran, että se oli samanhintainen muiden kanssa, vaikka Puustellin tarjous sisälsi mm. rulokaapin ja saarekkeen pomppupistokkeen, mitä muilla ei laskelmassa ollut. Lisäksi saadaan iso paketti (n. 800e) Iittalan kattiloita ja lautasia vielä kaupan päälle. Itse jotenkin miellän Puustellin laadukkaaksi firmaksi ja ero muihin oli ainakin kalustelevyjen paksuus, sillä ne olivat Puustellilla puoli senttiä muita paksummat. Yleensä Puustelli ilmeisesti jää hinnassa hieman kalliimmaksi, mutta koska he halusivat kalustaa messutalon, niin tulivat ilmeisesti melko paljon vastaan tuossa hinnassa.

Laitan lopullisia kuvia kalusteista, kun saadaan ne itselle. Pidettiin lauantaina Puustellin pihalla pieni neuvottelutauko ja otin samalla muutaman kuvan Veetistä. Jalassa ne uudet punaiset velourhousut, jotka sopii kivasti vihreän ja sinisen kaveriksi.

Viikonloppu on nyt paljon lyhyempi, kun aloitin viime viikolla viisipäiväisen työviikon eli osittainen hoitovapaa loppui :( Olisihan tuota voinut vielä jatkaa, mutta keväällä ajattelin, että tässä vaiheessa rakennusprojektia sitä rahaa saattaa tarvita, joten päätin siksi lopettaa ainakin toistaiseksi tuon osittaisen. Ehtiihän sille jäädä myös myöhemmin, jos siltä tuntuu.

Veeti on niin ihastunut tuohon Susipuistoon, että käytiin siellä koko perheen voimin eilen. Laitettiin myös ekaa kertaa jo haalari päälle ja välikausihanskat käteen, kun oli niin kylmä. Uudet Molo Kidsin Rainbow-kuosiset hanskat Fb:n kirpparilta uutena ostettu. Hyvin sopii värit tuon pipon kanssa :) Tosin pipoa pitää ehkä jatkaa muutama kerros, hieman meinaa olla liian lyhyt. Mutta miten kaikki korjaustoimenpiteet onkin niin rasittavia, että niitä ei vaan saa aikaiseksi???

Hanskoissa kokona on 3-5v, sillä luin jostakin, että ovat aika pientä mitoitusta ja Veeti on niin hankalasti tuossa kahden koon välissä. Näissä on nyt kasvunvaraa reippaasti, mutta ei niin paljoa, että ei pystyisi nämä kädessä touhuamaan. Ajattelin, että pitää olla tuommoisia värikkäitä asusteita, kun haalari on niin tylsä ja synkkä väriltään :)

Uusi ostos itselleni oli myöskin Fb:n kirpparilta ostetut lämpörullat, jotka eilen hain uuteen kotiin. Testasin niitä tänään ja itse laittaminen ei kestänyt kauaa sen jälkeen, kun rullat olivat ensin lämmenneet ikuisuuden, eli noin puoli tuntia :) Rullia pidin päässä sen aikaa, että ne olivat täysin jäähtyneet. Ja tämmöiset niistä sitten tuli! Hieman vaatii vielä harjoittelua ja pähkäilyä, että minkä kokoisia rullia käyttää missäkin. Nyt käytin oikeastaan vain kahta isompaa kokoa ja jätin ne pienet käyttämättä, koska haluaisin isoa kiharaa. Kyllähän noillakin jo aika säkkyrää tulee.

Tässä vielä kiharapehko takaapäin...

 

Käytiin ennen kirpparireissua tontilla ja tuossa kiharat ovat vähän jo auenneet mielestäni paremman näköisiksi. Osaisko joku vinkata hyviä tuotteita, millä nuo kiharat sais pysymään, että eivät ala suoristumaan?

 Kirpparilta löytyi ainoastaan tuo omastakin lapsuudesta tuttu Choco-peli Veetille :)

Viime viikolla ompelin kaverille tilauksesta pari vauvapeittoa, jotka hän antaa kaveripiirissään vauvalahjaksi. Molemmissa sama siilitrikoo Löytöpalasta ja ruskea velouri toisella puolella Oulapalasta, josta myös turkoosi kanttinauha. Punaisenoranssi  kanttinauha Kärkkäiseltä. Oli muuten halpaa, vain 0,4e/m! Kangaskaupassa näytti olevan 0,6e/m :) Näistä tuli kyllä aika kivat. Tein semmoiset sopivan pienet, että voi pitää lattialla, kaukalossa tai ottaa melkein vaikka laukkuun mukaan.

Aikaisemmin laitoinkin jo kuvan näistä pipoista, mutta löysin myös sovituskuvan  niin ajattelin laittaa tänne. Toinen pipo on jo mennyt uuteen kotiin ja ajattelin tätä kautta huhuilla, että tarvisiko kukaan tuota toista? Veetin pää tällä hetkellä n. 48,5cm ja tuohan nyt vähän sallii pienemmän tai suuremman pään :) Kangas kierrätysmatskua ja pipo on vuorellinen. Hintapyyntö 8e.

Leivoin tänään myös perunarieskaa. Oli muuten tosi hyvää ja pehmeää! Tein tämmöisellä ohjeella:

5 dl perunamuusia
1 tl suolaa
1 kananmuna
1 dl kaurahiutaleita
2,5 dl sämpylä- tai hiivaleipäjauhoja

Sekoita perunamuusi, suola ja kananmuna keskenään. Lisää kaurahiutaleet ja jauhot seokseen. Jaa pellille taikinakasoja, taputtele jauhotetuin sormin. Pistele haarukalla, paista 250 asteessa uunin keskitasolla n. 15 minuuttia.