Kesän alun puuhat

Tulihan se virallinen "kesä" kun kesäkuu alkoi. Tosin säät suosivat kyllä toukokuun puolella paremmin ja nyt on ollut jo viileämpää ja tänään varsinkin niin jäätävä tuuli, että kevyttoppatakki ei olisi ollut yhtään liioittelua! Hellepäivistä yritettiin nauttia mahdollisimman paljon ja viettää aikaa ulkona. Tulikin lenkkeiltyä urakalla ja lapset saivat pestä leikkimökin lelut terassilla. Iltaisin olen tehnyt tilausompeluita, kun tuntuu, että päiväuniaikaan varsinkaan hellesäällä ei vaan voi olla sisällä. Tulee huono omatunto, että "tuhlaan" pian kesän ainoat lämpimät päivät sisällä oloon. Tuleeko kenellekään muulle huono omatunto, jos löhöää sisällä ja pihalla on huippu ilma?

Ollaan myös syöty muutaman kerran välipalaa ja ruokaakin ulkona. Lapsista se on aina yhtä jännää ja Veeti toivoo "retkileipiä" eli normaaleja voileipiä jossa on juuston tai makkaran lisäksi kurkkua :) Meillä kun on niitä aina makkaranpaistoretkellä mukana.

Toukokuun viimeisenä viikonloppuna oltiin Jyväskylässä synttäreillä ja ilmiselvästi oltiin vääränä viikonloppuna pois Ylivieskasta, sillä Jyväskylässä oli tosi kylmä ja välikausivaatteet päällä sai suunnilleen olla puistossa ja kotiin kun tultiin, odotti hellelukemat.

Parkourpuisto oli Veetille mieleinen ja siellä kuluikin hyvin aika!

Viime viikonloppu puolestaan vietettiin Pyhäjoella kun mies on useamman yön työreissussa ja kotiutuu vasta tänään illalla. Kylmä oli sielläkin, kuten vaatteista voi päätellä :D

Nämä ihanat maisemat ovat vain parinsadan metrin päässä mummulasta :) Tuolla padon päällä me on teininä kesäisin uitu ja otetu aurinkoa kalliolla. Harvinaisempi näky, että padolta ei tule yhtään vettä yli!

"Annan tuolle muurahaiselle tästä kepistä kaarnaa ruuaksi."

Mummulassa ehdittiin käydä padolla, merenrannassa, parissakin leikkipuistossa, Raahessa kirppareilla, pyöräilemässä, luontopolulla, pihalla leikkimässä....

Hassua, miten matalalla merivesi oli! Ennen meri tuli tuonne kallioille asti ja nyt se oli tosi kaukana. Mutta ilmeisesti merenpinta on tällä hetkellä metriä alempana kuin normaalisti.

Meren äärellä sielu lepää <3 Varsinkin kun näitä kahta katsoo, pienempi tiukasti isomman kädestä kiinni pitäen.

Hauskaa oli, vaikkakin niin kylmää, että merenrannassakaan ei kovin kauaa tarettu olla. Viiallakin meni nenä ihan punaiseksi! Nyt tietenkin toivoisin, että tulisi niitä helteitä, kun ulos lähteminenkin on näiden kolmen kanssa niin paljon helpompaa.

Ja ei se elämä täysin auvoista ole ollut, vaikka kuvat niin antavatkin ymmärtää. Veetillä on jokin kamala uhma tai muu kausi (toivottavasti kausi) menossa ja hermot on kireällä itse kullakin koko ajan sen vuoksi! Sen lisäksi keskimmäinen ei tottele ja pienin märisee edelleen jalassa kiinni koko ajan. Tässä ne pääpiirteet "kulissien" takaa :) Onneksi vastapainoksi on sitten hyviäkin päiviä ja varsinkin lämpimillä keleillä meidän lapset tuntuivat olevan jotenkin kiltimpiäkin mitä huonoilla ilmoilla. Tietenkin se ulkona olo väsyttää niin, että ei jaksa kiukutella!

Mitäs siellä ruudun toisella puolella on puuhattu noina kauniina kesäpäivinä? Joko talviturkit on heitetty?