keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Tavoite saavutettu!

Meidän tissiposki täytti tänään puoli vuotta ja samalla se tarkoittaa sitä, että olen saavuttanut itselleni asetetun tavoitteen, eli puolen vuoden täysimetyksen! Aika meni kamalan nopeaa ja olen todella ylpeä itsestäni, että homma toimi tällä kertaa täydellisesti eikä imetys ole takunnut yhtään. Varmasti tärkein avain onnistumiseen on ollut luotto itseeni ja maidon riittävyyteen. Kun asioista otti etukäteen selvää, ei tiheänimunkaudetkaan saaneet luottamusta ja uskoa maidon riittävyyteen horjumaan. Imetys on ollut luonnollista ja helppoa. Viia on ollut tyytyväinen syömäri, eikä raivoaja, kuten Aava.


Iltaisin nukkumaanmenon yhteydessä syöntirumba on niin huvittavan näköistä, että itseä meinaa  aina naurattaa. Samalla kun syö, pitäisi nousta pylly pystyyn ja siitä mahalleen ja taas pyllyä pystyyn ja käsillä kiskotaan kaikkea mahdollista ja jalka vispaa tai varpaista otetaan kiinni ja vedetään jalkaa koukkuun, suoraksi, koukkuun jne. Ihmeellistä säätämistä ja niin naurettavan näköistä. Välillä pyörähdetään kauemmaksi ja sitten ryömitään takaisin tissille :)


Päivisin maitoa ei meinata malttaa millään hörppiä, kun ympärillä on kaikkea paljon kiinnostavampaa, kuten nuo meluavat sisarukset. Päivän huono maitosaldo kostautuu välillä yöllä, jolloin tankataan sitten normaalia useammin. Meillä on neuvola vasta viikon päästä, mutta kotipunnituksella vaatteet päällä saatiin painoksi noin puolisen kiloa enemmän kuin viime neuvolassa kuukausi sitten. Palataan niihin neuvolakuulumisiin sitten viikon päästä kun saadaan tarkkoja lukemia :)

Nyt pitäisi alkaa antamaan äidinmaidon ohella muutakin ruokaa. Ajatus tuntuu jotenkin vaikealta. Olisi helpompi vain imettää. Ehkä se on sitä luopumisen tuskaa; kun antaa kiinteitä, on se pikkuvauva-aika tavallaan virallisesti ohi. Ensimmäisen kanssa malttamattomana odotti, että saisi antaa kiinteitä ja nyt on niin toisenlaiset fiilikset. Nyt tuntuu lähinnä siltä, että jos se vaikka vuoden iässä sitten söisi muuta :D Mutta nythän se ruokailu on vain tutustumista uusiin ruokiin ja kiinteitä syödään sen jälkeen, kun on ensin syöty maitoa. En aiokaan heti alkaa antamaan mitään viittä ruokaa päivässä vaan jos nyt pikkuhiljaa aloittelisi eri ruokien kanssa. On jotenkink täysin unohtunut kaikki, että mitä sai antaa ja milloin. Käytännössä tämän ikäiselle varmaan melkein kaikkia paitsi niitä maitotuotteita.

Jotenkin ärsyttää myös tämä vaihe kun ruokailu tulee olemaan tosi sotkuista ja niitä rääppeitä saa jatkuvasti olla siivoamassa lattialta. Pitää myös muistaa huolehtia, että ruokana on aina jotain myös Viialle sopivaa. Jotenkin muka teen tästä asiasta kamalan vaikean :)


Viia on niin kamalan pieni vielä ja jotenkin tuli heti ajatus, että miten tuo mun pieni vauva muka mitään kiinteitä vielä osaisi syödä!?! Tänään höyrytin pari porkkananpalaa ja Viia sai niitä vähän maistella iltaruualla kun muutkin söivät. Ei ollut mikään järin miellyttävä kokemus ilmeistä päätellen... Muut ovat olleet aivan innoissaan kiinteistä ja Viia on tässäkin asiassa niin toista maata. Ymmärrän kyllä, kun tähän mennessä kaikki muu suuhun menevä paitsi tissi on aiheuttanut kielteisen reaktion. Siksipä epäilen, että Viia ei varmaan soseitakaan kovin mielellään söisi kun ei tykkää lusikasta ottaa mitään muutakaan.


Viia ei vieläkään huoli pulloa ja jouduin sen oman menonikin perumaan. Tosin muitakin mutkia tuli matkaan eli se olisi peruuntunut todennäköisesti joka tapauksessa. Nyt olisi kuitenkin tarkoitus alkaa ottaa nokkamuki ja tuttipullo mukaan niin, että saisi vaikka syöttiksessä itse hörppiä niistä, että joku muukin voisi maitoa antaa mun lisäksi. Helmikuussa olisi tarkoitus olla yksi yö pois ja siihen mennessä pitäisi miehen saada hoidettua syötöt. Viia istui tänään ensimmäistä kertaa syöttötuolissa ja aika hyvä asento oli mun mielestä. Ei horjunut sivuille ja ryhti pysyi suorana, joten uskallan nyt alkaa antamaan ruokaa istualteen.

Sonja jakoi muuten loistavan tietopaketin tästä baby-lead weaningista eli vauvantahtisesta vieroituksesta ja käytännössä siis sormiruokailusta. Käyhän kurkkaamassa, mikäli aihe on ajankohtainen tai sormiruokailu muuten vain kiinnostaa!



Millä mielillä teillä on alettu antaa kiinteitä? Onko se ollut enemmän innostusta uudesta edistyksen askeleesta vai samalla lailla haikeaa kuin täälläkin?




6 kommenttia:

  1. Täällä 5viikkoinen esikoinen kainalossa ja kovasti haaveilen myös tuosta puolen vuoden täysimetyksestä. Pelkään jo näin ennalta kuinka paljon joutuu vänkäämään neuvolassa asiasta. Onneksi löysin raskausaikana jo Imetyksentuki ryn:n fb-sivut, niin ollaan saatu imetys heti synnäriltä hyvin käyntiin kun oli itsellä tietoa asioista.
    Kivoja sormiruokailuhetkiä teille :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lyöt vaan faktat tiskiin, että se on vielä tällä hetkellä virallinen suositus :) Tai sit myhäilet vaan niille puheille kiinteistä etkä kuitenkaan anna. Hienoa, että oot löytänyt nuo sivut jo nyt, niistä on varmasti kovasti apua. Tsemppiä imetystaipaleelle!

      Poista
  2. Ekana onnittelut sulle 6kk imetyksestä. Ja kyllä stressaa, ihan hirmusti. Vielä viikko, sitten meilläki on 6kk täynnä. Niin pitkälle oon asiaa suunnitellu että syöttötuolin puute haittaa, ja ihmetyttää tosiaan että mitä ja missä välissä.

    Ja tosi hienosti Viia istuu jo, kiinnitin huomiota ekasta kuvadta lähtien.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä Viia ei tykkää yhtään syödä! Ei sormin eikä lusikalla. Se nyrpistelee nenäänsä ja yökkii suunnilleen ku näkeekään ruokaa :D maissinaksu oli ainut minkä uskalsi laittaa suuhun asti. Että hyvä ku ne neuvolassa motkottaa kuitenkin painosta ja sanoo, että hyvä kun alatte antaan nyt kiinteitä. Vaan miten annat, kun toinen autuaana haluaa vaan tissiä! :)

      Meillä on kaikki ollut tosi hyviä istujia jo tuossa iässä. Ois voinu aiemminkin pitää, jos ois ollut tarvetta. Mää oon nyt antanut sitä ruokaa meidän ruuan yhteydessä kerran tai pari päivässä, että se joskuskaan oppis syömään jotain. Nyt ei selvästi ole herkkyyskausi menossa! :)

      Poista
  3. Haikeaa täälläkin. Nyt viikon ajan olen antanut muutakin maisteltavaa. Sormiruokailun ajatuksesta olen innostunut ja siihen pitäisi paremmin perehtyä. Hassua miten omat ajatukset muuttuu kun saa uutta tietoa. Aiempien kans en olisi uskaltanut tässä vaiheessa antaa ruokaa vauvan omaan käteen, mutta nyt soseiden syöttö ja sen aloitus 4kk iässä tuntuu ajatuksena luonnottomalta. Niin olen kuitenkin kahden vanhemman kans tehnyt, koska tietoa ei ollut muusta ja neuvolastakin neuvottiin aloittamaan heti 4kk ikäisenä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä Veeti sai jo kolmen kuun iästä ku kasvo niin huonosti! Mutta laihahan se on edelleen, vaikka söis ku hevonen, että eipä se mikään ratkasu ollut. Viia oli jotain 5kk kun annettiin soseita ja sit sormiruokaa pikkuhiljaa ja oppikin sit hyvin syömään nopsaa ite. Nyt ajattelin, että mennään taas sekaruualla. Muuten saa syödä itse, mutta puurot esim aion syöttää.

      Poista