Syksyinen retki

Koska viikonlopulle ei ollut mitään sen kummempia suunnitelmia, päädyttiin lähtemään makkaranpaistoon ja samalla pienelle luontoretkelle. Ajeltiin jo entuudestaan tuttuun paikkaan, sillä samassa paikassa kävimme retkellä pari vuotta sitten ja siitä kirjoitin täällä. Tällä kertaa kierrettiin koko järvi kun viimeksi teimme lyhennetyn reitin, että Veetikin jaksoi itse kävellä. Koko kierroskaan ei tainnut olla kuin jotain kolmen ja neljän kilometrin väliltä, eli juuri sopiva lapsiperheelle.

Siellä se suojärvi jo pilkistelee puiden lomasta...

Matkalla mietin, että on sitä jotain onnistunut tekemään oikein kasvatuksessakin, kun on opettanut lapset nauttimaan luonnossa olemisesta. Veetikin tuumasi moneen kertaan matkan aikana, että onpa mukavaa olla täällä metsässä retkellä. Ja koska tuo on itsellekin mieluista hommaa aina silloin tällöin päästä pois sivistyksen parista niin on todella mahtavaa, että myös lapset viihtyvät mukana. Harmi, että aika rajalliset ovat nämä meidän tietämät paikat, missä olisi samassa joku luontopolku sekä valmis laavu. Kauniit maisematkin olisivat plussaa!

Partiolaisilla oli mökki aika hienolla paikalla tuolla mäen päällä, lähellä suojärven rantaa. Sen näköinen rakennus, että mielelläni itsekin yöpyisin tuolla.

Metsästä voi myös löytää yllättäviä juttuja, kun pistää mielikuvituksen liikkeelle. Veeti nimittäin löysi kaupan ja kaupan tiskin, josta käytiin ostamassa käpyjä sillä aikaa, kun odoteltiin hiillosta.

Löysin kamerastakin uusia toimintoja ja neljä seuraavaa kuvaa on otettu hieman normaalista poikkeavilla asetuksilla, eikä niitä siis ole jälkikäteen enää käsitelty.

Aika komeat värit tuli tällä toiminnolla!

Mietin myös, että pitäisiköhän hommata ihan trangia, että voisi reissussa syödä muutakin kuin makkaraa... Kirpparila oli tänään uusi hintaan 45e, mutta ei ollut mitään käsitystä, että paljonko sellainen maksaa uutena ja puhelinkin unohtui kotiin, joten sinne jäi. Äkkiseltään kuulosti kalliilta, mutta tuskinpa nuo kaupassakaan ilmaisia ovat.

Aavakin sai maistaa makkaraa, mutta oli meillä mukana myös leipää, banaania ja smoothieta.

Perinteeksi meillä on muodostunut jälkkärikeksit! Keksittiin näille uusi nimikin, "jokaretkenkeksi". Ennen meillä oli aina Keksisuklaapatukka, mutta nykyisin Rainbown tummasuklaakeksit ovat vallanneet paikan retkijälkkärinä.

Ajoitettii kerrankin reissu hyvin, sillä kotimatkalla alkoi tuulla kamalasti ja loppumatkasta jo pirskotti vähän vettä.

Logattiin samalla pari geokätköä, joista toinen oli linnunpöntössä :)

Semmoinen syysretki tällä kertaa. Aikaa saatiin kulutettua metsässä kolmisen tuntia ja Veetikin jopa nukkui reissun jälkeen pitkästä aikaa päikkärit. Haaveena olisi joskus päästä lappiin tai ainakin edes Kuusamoon asti tekemään joku pieni päivävaellus tai mikseipä vaikka ihan yhden yön pituinen!