maanantai 14. huhtikuuta 2014

Erilainen päivä

Meillä oli tänään hieman normaalista (tai aika paljon) poikkeava päivä. Oltiin ystävän kanssa aamulla vaunulenkillä, kun sain yllättävän puhelun. Siitä puolentoista tunnin päästä noin karkeasti meillä oli täällä kotona toimittaja ja valokuvaaja! Sen enempää en vielä paljasta, huomenna lisää kun juttu tulee painosta. Hieman jännittää, että mihin sitä on mennyt päänsä pistämään. Aavakin pääsi kuviin ja oli hyvin kuvauksellinen, vaikka yrittikin käydä painelemassa kameran nappeja kuvaajan kuvatessa lattialla maaten Aavaa.


Täytyy muuten edelleen sanoa, että tää meidän muksu oli taas jotenkin vieraskorea, sillä veteli ystävän lapsen kanssa lähes kahden tunnin päikkärit pihalla, vaikka normaalisti nukkuu maksimissaan sen puolitoista tuntia. Tytöt heräsivät päikkäreiltä taas ihan samaan aikaan. Samalla lailla kuin uutena vuotena heräsivät yöllä syömään samaan aikaan :) Lisäksi nukkui vielä kaukalossa kauppareissun ajan, vaikka normaalisti herää aina kun päästään kauppaan sisälle.


Käytiin myös viemässä lisää kampetta kirpparille ja mukavasti oli viikonlopun aikana mennyt romua ja rahaakin oli tullu tosi hyvin!


Ruualla Aava sai kaupan soseesta poimittuja lihapullia sormilla syötäväksi ja minä lappasin sen lopun purkin sitten lusikalla suuhun. Samalla opeteltiin juomaan nokkamukista maitoa. Tai onhan me tuota käytetty aiemminkin, mutta treeniä treeniä ja hyvin se muki tyhjeni melkein kokonaan. Tuo Tupperin muki on kyllä hyvä, kun siitä ei tarvitse osata imeä vaan neste tulee heti, kun suuosaa puristaa vaikka ikenillä. Kuitenkaan sieltä ei roisku nesteet lattialle, vaikka sillä innostuisi heiluttelemaan enemmänkin.


Veetillä oli tänään tosiaan hoidossa ne pääsiäisnaamiaiset ja käytiinkin hakemassa hoidosta iltapäivällä tämmöinen pääsiäispupu. Ei maltanut riisua lakkia vaan se päässä piti tulla kotia ja siitä lähtien se on myös päässä pysynyt. Olisi halunnut myös mennä kirjastoon pupuna. Kiva nähdä, että eilinen pikasurautus ei niin täysissä sielunvoimissa ei mennyt hukkaan.



Ja onhan ne aika söpöt, vaikka itse sanonkin. Jotenkin hellyyttävää, että Veeti haluaa noita pitää päällä.


Kirjastoreissun jälkeen kävin muuten juoksemassa oman henkilökohtaisen ennätykseni, sillä sports tracker näytti matkaksi 7,6km juoksua! Edellinen ennätys on ollut muistaakseni himpun verran yli kuusi kilsaa. Lisäksi pystyin kirimään tahtia loppua kohden eli voimaa olisi vielä ollut pidempäänkin matkaan. Olen yrittänyt opetella juoksemaan hitaasti ja pitkää matkaa, joten ehkä olen jotain oppinut. Vielä kun muistaisi sen sykevyön laittaa, niin pääsisi seuraamaan sykettä samalla.

Ensimmäisillä kilometreillä nopeus oli 7,3-7,9km/h ja kaksi viimeistä kilsaa meni jo 8,5 ja 8,8km/h nopeudella. Ehkä jo seuraavalla kerralla menee se kasi rikki ja siitä on enää lyhyt matka tavoitteeseeni eli kymppiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti