torstai 18. helmikuuta 2016

8kk

Kävimme toissa viikolla kahdeksan kuukauden neuvolassa. Itseä hieman jännitti etukäteen, että miten sitä kasvua oli tullut. Kahdella edellisellä kerralla kun painoa oli tullut vain se kolmisensataa grammaa kuukaudessa ja edellisessä puolen vuoden neuvolassa pituuttakin vain puoli senttiä. Arvasin, että painoa ei varmaan kamalasti ole kertynyt, koska Viia liikkuu niin paljon ja syö vielä kovin vähän kiinteitä. Oikeassa olinkin. Painoa oli tullut kahden kuukauden aikana puolisen kiloa, mutta pituutta kuitenkin yli kolme senttiä ja oma käyrä jatkoi ison notkahduksen jälkeen matkaansa tasaisesti eteenpäin. Ei siis huolta kasvusta. Pieni sirppanahan tuo tyttö on! Veetikin on ollut saman ikäisenä kilon painavampi, vaikka todella hoikka olikin. Toki pituuttakin oli enemmän.

71,3cm (68,2cm)
7,685kg (7,135kg)


Liikkuminen

Nyt kahdeksan kuukauden iässä Viia liikkuu pelkästään konttaamalla eikä ryömi enää ollenkaan. Nousee todella näppärästi ihan mitä tahansa vasten ja laskeutuu nätisti alas. Toki vahinkoja sattuu ja aina ei tasapaino pidäkään niin kuin oli luullut ja kaatumisia sattuu. Mutta sattuuhan niitä noilla isommillakin joskus. Jossain vaiheessa seitsemän kuukauden iässä Viia alkoi myös kävellä tukea vasten. Nyt on myös hoksannut, että esimerkiksi syöttötuolia voi käyttää hyvin taaperokärrynä ja kävellä sitä edessä työntäen. Vauhtia siis piisaa ihan liiankin kanssa tässä huushollissa! Olisi voinut hieman rauhallisempaa tahtia keksiä näitä hommia. Huvittavaa on, kun avaa vaikkapa jääkaapin oven, niin salamana Viia ilmestyy jostain hurjaa vauhtia kontaten, kun tietää, että nyt on joku kielletty paikka avoinna. Sama on Veetin huoneen kanssa. Normaalisti ovi on kiinni, mutta Viia kyllä käyttää heti tilaisuuden hyväkseen, mikäli se on unohtunut joltain auki.


Ruokailu

Ruokailussa ollaan menty hitaasti, mutta varmasti hyvään suuntaan. Viia oli alussa todella nirso ihan kaiken ruuan kanssa, eikä oikein mikään maistunut. Nyt on alkanut löytyä niitä ruokia, jotka oikeasti uppoavat ja sellaisia ruokiakin syödään, jotka eivät ennen maistuneet. Tällä hetkellä parhaiten maistuu ehkä puuro, jonka keitän kaura- sekä tattarihiutaleista aika kiinteäksi ja jäähtyneenä leikon siitä paloja, jotka Viia saa itse syödä. Laitan sekaan myös hieman hedelmäsosetta ennen jäähdytystä. Näitä puuronopposia menee todella hyvin! Myös bataattilohkot uunissa tehtynä ovat alkaneet maistua. Tänään tein makaronia ja jauhelihaa tomaattikastikkeessa ja se maistui myös. Pelkkä paistettu jauhelihakin maistui nyt ensimmäistä kertaa miehen paistaessa sitä eilen. Ykkössuosikki puuron lisäksi taitaa kuitenkin olla makaroni, eli aika viljaisella ravinnolla mennään tällä hetkellä.


Tällä viikolla kokeilin myös parsakaalta uudelleen ja nyt se maistui, vaikka viimeksi ei. Tässä sen huomaa, että sitkeästi voi kokeilla makuja useita kertoja ja ne voivatkin alkaa maistua. Olen yrittänyt opettaa Viiaa juomaan sellaisesta pillimukista, että saisi sitä nestettä muualtakin kuin tissistä. Välistä juo ihan mielellään ja välillä ei muka hoksaa yhtään, että mistä on kysymys. Ihan tuuripeliä siis, että voiko antaa mukista vai ei. Nokkamukistakin hörppää, jos itse kallistaa valmiiksi. Muuten sillä vain leikitään ja sitä hakataan tarjottimeen niin, että vesi roiskuu. Kuten kuvista huomaa, niin kaikki muu ruuan lisäksi kyllä menee suuhun :)


Nukkuminen

Viia on nyt hetken aikaa herännyt aamuisin jo seiskalta ja ilmiselvästi yöuni jää hieman liian lyhyeksi, koska tunnin päästä heräämisestä Viia on jo tosi väsynyt ja itkuinen. Olen joutunut laittamaan Viian nukkumaan jo puoli ysin maissa. Päikkärit kestävät joinain päivinä vain puolisen tuntia, eikä uudelleen nukuttaminenkaan onnistu. Eilen sain lykittyä molemmilla unilla uudelleen nukkumaan ja unisaldo olikin varmaan kolmisen tuntia, mikä on Viialle tosi kova sana!


 Päivän toiset unet on nukuttu jo ennen kahta, mikä on hieman haastavaa, koska kolmansille unille ei oikein voi enää laittaa, koska illalla ei sitten uni tule. Jossain vaiheessa toiset unet saatiin venytettyä niin, että ne päättyivät vasta neljän jälkeen. Silloin rytmi oli hyvä. Nyt on melkein pakko yrittää nukuttaa pikku hetki ennen yöunia, yleensä puoliviiden-viiden maissa. Jos ei nukuta, niin illalla tulee väsykiukku.


 Yöt menevät vaihtelevasti. Nyt musta tuntuu, että Viia nukkuu hyvän unipätkän yöllä ja tankkaa sitten aamuyöstä monta kertaa melko tiheästi. Kelloa en ole katsonut enkä muista herätyksien määrääkään. Veikkaisin 2-4 kertaa yön aikana herääväni. Yösyöttöjä ei kuitenkaan voi oikein poiskaan jättää ennen kuin aletaan saada vähän enemmän uppoamaan noita kiinteitä.


Sekalaisia kuulumisia

Viialla on ilmiselvästi nyt joku kahdeksan kuukauden eroahdistus! Ainakin äitiä kohtaan. Jos laittaa lattialle, niin sydäntä särkevä huuto alkaa ja pitää päästä takaisin syliin. Hankalaksi tilanteen tekee se, että meillä on myös tuo kaksvee, jolla on ollut koko ikänsä tuo eroahdistus päällä... Kummatkin tunkevat syliin tai huutavat jos toinen pääsee ja toinen ei. Teeppä siinä sitten jotain... Viia on alkanut myös itkeä mun perään. Jos itkee lattialla ja mies ottaa, niin ei tyydykään siihen, jos minä olen näköpiirissä. Hyvin saattaa mennä, jos mua ei näy, mutta kun erehdyn tulemaan näkökenttään, niin alkaa itku, joka loppuu vasta, kun pääsee äidin syliin. Toivottavasti tämä eroahdistus menee nopsaa ohi, niin ei tarvitse kuunnella itkua heti, jos katoaa nurkan taakse!


Jonkin verran itseä välillä ahdistaa se, että en voi poistua kotoa kovinkaan pitkäksi aikaa, kun tietää täällä odottavan itkevä vauva jos maito ei ilmesty kuvioihin Viian haluamana ajankohtana. Olisi ihana päästä pitkästä aikaa yksin johonkin, ilman, että tarvitsee raahata toista mukaan. Varsinkin nyt kun Viia on isompi ja liikkuu, eikä viihdy esimerkiksi syöttötuolissa pitkiä aikoja, on mukana kuljettaminen haastavampaa. Jos menet kylään, joutuu koko ajan olemaan valppaana, että Viia ei kisko mitään alas ja muutenkin hieman valvomaan toisen touhuja. Äitiyslomani loppuu tämän kuun jälkeen ja mietin, että olisi aika kamalaa laittaa tuo pieni jo hoitoon, kun ei osaa vielä kunnolla edes juoda mistään mukista ja ruokaakin menee määrällisesti vähän! Aina sanotaan, että kyllä se sitten syö tai juo kun on pakko, mutta ei tuo ole meillä toiminut. Tai voihan se olla, että jos vaikka kolme tuntia antaisi huutaa, niin voisi huolia jotain, mutta kuka semmoista haluaa tehdä :/


Jään siis hoitovapaalle ja tarkoitus on olla tämä kesä nyt lasten kanssa vielä kotona ja palata sitten työelämään. Houkuttaisi kyllä myös osittainen hoitovapaa, kun siitä saadun rahan määrääkin on nostettu sitten viime kerran! Mutta pitää nyt katsoa, että miten se arki lähtee sitten töissä rullaamaan. Viimeistään sitten saan pidemmän pätkän omaa aikaa :D


Onhan se silti syötävän suloinen silloin, kun on hyvällä tuulella! Tänään kuvattiin hieman jälkikäteen kahdeksankuukautiskuvia. Hame on lainassa kaverin lapselta ja saadaan se ensi kuussa vietettäviin tätini häihin myös lainaan. Yläosaksi tulee todennäköisesti jokin hieman juhlavampi body, vaikka ei tuo kukallinenkaan paha ole.

Body Lindex // Hame Pompdelux // Panta Ebay
Tuntuu hullulta, että ei mene montaa kuukautta, niin saadaan juhlia tämän pienen keijukaisen yksvee synttäreitä! Viia on myös alkanut muuten äännellä! Tähän asti tyttö on ollut melko hiljainen ja keskittynyt liikkumiseen. Nyt suusta on alkanut kuulua "tatatatata" ja "kakkakkakka". Isompia tietenkin huvittaa, kun vauva sanoo, että kakka. Aavakin tulee aina kertomaan, että "Äiti Viia sanoo kakka". Hauska kuulla puhettakin, kun on niin tottunut siihen, että suusta tulee vain itku.


Missä iässä muuten teidän lapset ovat sanoneet sellaisia sanoja, joista selvästi huomasi, että lapsi ymmärsi mitä se tarkoitti? Kun eihän Viia todellakaan mitään kakkaa tarkoita tuolla sen kakkakka hokemisella :)

9 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Onhan se aika ihana <3 Mutta niin on teidänkin yksivuotias!

      Poista
  2. Meidän neiti on nyt sen 10 kk ja edelleenkin vaan ryömii! Nyt pyysin jo ekstraneuvolan, josko saisi fyssarille lähetteen. Nousee jo konttausasentoon ja pari ekaa porrasta, mutta ei tajua vuoritahtia lainkaan :/ Mutta tuota höpötystä taas tulee senkin edestä. Hilla on aina ollut kova ääntelemään ja nyt jo selvästi "juttelee" (ei siis ole vain jokellusta) - tosin kielestä ei oo vielä tietoa :D Nelisen "sanaa" on millä on merkitys. On muutenkin kiinnostuneempi ihmisistä kuin ympäristön tutkimisesta. Ehkä tuo vielä joku päivä kävelee, vaikka nyt itseäni ahdistaakin tuo vähäinen liike. Ja tuo syöminen, ei olla täälläkään viitsitty kokeilla "huolii pullon/mukin, kun on pakko" menetelmää ja huudattaa toista. Oma aika olisi tarpeen tosiaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos se kuitenkin ryömii, niin en ois kovin huolissaan. Eihän kaikki konttaa ollenkaan, vaikka sanotaan, että jos se vaihe jää välistä, niin voi sitten vaikuttaa johonkin muuhun myöhemmin. Olisin oikein onnellinen, jos tuo ei liikkuis ollenkaan :D Mutta ymmärrän tuskan, sit sitä kuitenkin vaan miettii, että mitä jos kaikki ei ookkaan ok. Voi tätä äitiyttä, koskaan ei oo hyvä! :D

      Mää saan omaa aikaa lauantaina, tasan Cheekin keikan ajan kun syötän ennen keikkaa ja toivon, että se nukahtaa tai isi saa sen nukkumaan ja keikan jälkeen täysillä takas, että voi syöttää jos herää. Huoh. Eipä lähdetty käymään yöelämässä tällä kertaa :D

      Poista
  3. Onpa ihania kuvia!

    Muistan tuon turhauttavan nukutusrumpan, meillä ainakin jossain vaiheessa meni siihen että nukuttaminen päikyille kesti ikuisuuden, sitten vauva nukkui sen 15min ja sama homma iltapäivällä uudestaan. Päädyttiin siis yhtiin päikkäreihin reilusti alle vuoden iässä ja se oli loisto ratkaisu!
    Taas jossain vaiheessa taaperoiässä päikyt teki hallaa yöunille, joten ne jätettiin kokonaan pois jossain vaiheessa 1,5v jälkeen ja nyt kumpikin lapsi nukkuu 12 tunnin yöunet kun kotona ovat. Tilanne olisi tietty toinen jos päiväkodissa olisivat, silloin varmaan olisi "pakko" nukkua päiväunet kun herätys olisi kuuden jälkeen.
    Meillä kuopus puhui 1,5v iässä vain muutamia sanoja, mutta kahden vuoden iässä ihan täysin ymmärrettäviä pitkiä lauseita. Esikoinen oppi muistaakseni jo vuoden iässä puhumaan ja paljon..kovin erilaista ovat nuo muksut olleet :)

    Annu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä nukahtamisessa onneksi ei yleensä mene kauaa, mutta se uni katkeaa ja joutuu käydä lykkimässä takaisin. Heti kun kirjoitin tätä niin nukkui kahdet yli tunnin unet ja vain toisilla piti käydä nukuttamassa uudelleen! :) Meillä tuo märisee koko ajan jos aamulla yrittää pitää kahta tuntia kauempaa hereillä, joten yhdet tai välillä kahdetkaan päikyt ei siksi riitä. Toki tuo nukkuu yöllä ruhtinaaliset 11-12h vaikka heräileekin, että siinä ei onneksi valittamista.

      Meillä on lapset olleet muuten just tommosia, että tuossa 1,5v iässä eivät oo kamalasti puhuneet, mutta alle kahden vuoden on tullut sitten kahdeksan sanan lauseita :D

      Poista
  4. Ihana pieni <3 kiva lukea näitä kuulumisia, kun itellä nyt 6.5kk tyttö :)

    VastaaPoista