Hypystä seurasi se, että Viian löi naamansa ja hampaat tulivat huulesta läpi ja huuleen tuli sisäpuolelle parin sentin mittainen haava. Miehellä ei tietenkään ollut paperia mukanaan, kuten ei mullakaan ikinä. Puistossa oli onneksi kuitenkin ollut mummu ja pappa lapsenlapsensa kanssa ja he olivat tulleet apuun. Tuo vieras mies oli ollut niin ystävällinen, että haki läheltä kotoaan oman pakettiautonsa ja oli nakannut tyttöjen ja miehen pyörät pakun kyytiin ja ajoi miehen lasten kanssa kotiin.
Mies sitten soitti ja laittoi whatsapilla kuvia huulesta, että pitääkö tuo lähteä liimaamaan. Yleensähän suun haavat paranevat aika nopeasti, joten välttämättä mitään ei tarvitse tehdä. Ompeluleirillä oli onneksi parikin sairaanhoitajaa, joilta sain pikakonsultaatiota kuvien kautta ja mies sai käskyn lähteä sairaalan päivystykseen. Vertahan suusta tulee tosi paljon, joten aika karun näköisiä kuvia sain, kun Viia riepu oli tukka veressä ja suu rei'illä.
Sairaalassa oli huuleen laitettu pari tikkiä ilman puudutusta, koska puudutus olisi tuonut vain lisää pistoja huuleen, eikä sitä siksi kannattanut kuulemma tehdä. Miehen lisäksi oli tarvittu kaksi hoitajaa pitelemään Viia, että yksi lääkäri oli ne kaksi tikkiä saanut laitettua. Itseä kyllä kammotaa ajatus huulen tikkauksesta ilman puudutusta, mutta toisaalta ei se puudutuspiikkikään kivuton ole huuleen laittaa! Liekö olemassa mitään puudutusrasvaa tuollaisiin, kun sitä on hammasoperaatiohinkin kuulemma. Toivottavasti ei jää kamala lääkäripelko tuosta!
Kaatumisen seurauksena Viialla on myös toinen etuhammas katkennut ja kävimme jo tapaturmalomakkeen hakemassa yksityiseltä hammaslääkäriltä. Tarkistusta ei oltu voitu tehdä, koska Viia ei ollut halunnut aukaista suuta. Ymmärrän kyllä, kun huuli oli turvonnut ja kipeä ja siinä oli tikattu haava. Meillä on kuitenkin ensi viikolla normaali hammastarkistus niin kysytään siellä, että mitä hampaan kanssa tehdään ja jos eivät julkisella kuvaa sitä niin käytetään yksityisellä vakuutuksen voimin. Haluan ehdottomasti, että hampaan juuren tilanne sekä rautahampaat kuvataan, että kumpaankaan ei ole tullut iskun seurauksena vaurioita.
Aikamoinen ankkahuulihan tuo Viialla oli muutaman päivän, mutta ei ole kummemmin valitellut kipeästä huulesta. Ensimmäisinä päivinä annettiin särkylääkettä ja sen jälkeen ei mitään. Nyt nuo ulkopuolen haavat ovat jo umpeutuneet, mutta tikit näyttävät vieläkin roikkuvan mukana. Suussa on siis sulavat tikit, mutta eivät ole ainakaan vielä irronneet sen vertaa, että langan saisi vedettyä kokonaan pois. Kivasti siis töröttää välissä huulen raosta tikkilankaa!
Ihan hyvin ollaan siis vedetty kun perheessä on ensimmäinen tikattu lapsi vasta kahdeksan vuotta sen jälkeen, kun ensimmäinen lapsi näki päivänvalon! Veetillä on kerran ollut otsa auki, mutta sekin meni perhosteipillä umpeen. Muuten ei kamalasti ole tapaturmia sattunut. Paitsi Veetiltä on leikattu se napsusormi silloin pienenä, siinä on varmaankin ollut tikkejä, mutta ei tapaturman seurauksena. Ei kyllä mitään muistikuvaa niistä tikeistä, mutta uskoisin, että onhan se täytynyt tikata.
Ollaanko teillä päästy yhtä vähällä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti