Kaksi yötä jouluun on...

Hui, enää kaksi yötä ja sitten se on täällä! Joulupukki nimittäin! :) Ja se joulu, tietysti. Meillä alkaa olla tosi hyvällä mallilla joulujutut, kun on pikkuhiljaa tehty ja laitettu. Näin joulun alla puhutaan aina paljon joulustressistä negatiivisessa mielessä. Kyllä varmaan itselläkin on tietynlainen joulustressi, mutta se on ehkä enemmän sellaista positiivista stressaamista. Minulla on usein visio siitä, millainen tietty tapahtuma, kuten joulu on ja mitä siihen kuuluu. Sitten yritän parhaani mukaan toteuttaa sen. Haluan tiettyjen juttujen olevan niin kuin olen suunnitellut, enkä sinne päin. En kuitenkaan stressaa huonossa mielessä vaan nämä pienet kodin laitot ja leipomiset ovat kuitenkin sitä mielekästä puuhaa itselle.

Parhaiten tunnetta kuvaisi ehkä juurikin termi positiivinen joulustressi. En voisi kuvitella lähteväni vaikkapa ulkomaille jouluksi, koska sinne voi mennä mikä tahansa muu viikonloppu vuodesta. Haluan myös syödä kunnon jouluruuan, enkä tyytyä johonkin vähän sinne päin. Meidän perheessä se jouluruoka on vain aina ollut iso osa joulua, eikä ilman kunnon jouluruokaa ehkä olisi niin joulumieltäkään.

Tänä vuonna meillä on muutoksien joulu, koska vietetään se ensimmäistä kertaa täällä meillä kotona. Tähän jouluun on mahtunut tähän mennessä paljon ekoja kertoja. Olen tehnyt ensimmäistä kertaa itse sinappia, ostanut kinkun, tehnyt laatikoita, hommannut kuusen ja koristeet ja muuta kivaa joulupuuhaa. Kuusen osto olikin melkoinen ruljanssi! Lähdettiin etsimään kaunista tekokuusta, koska se nyt vain on helpompi pienten lasten kanssa ja sen voisi tuoda oikeaa kuusta aikaisemmin sisälle. Kaupat myivät kuitenkin vain ihan järkyttävän rumia kuusia, jotka eivät muistuttaneet aitoa eivät sitten yhtään. Alkoi iskeä paniikki! Mistäs meille nyt kuusi saataisiin?

Prismassa oli somisteena kuitenkin se täydellinen kuusi! Hyvän korkuinen ja suhteellisen aidon näköinen. Neulasetkin näyttivät neulasilta eivätkä olleet monen millin leyistä ihmeellistä nauhaa niin kuin monissa muissa kuusissa. Osa valkoisista kuusista puolestaan näytti siltä, kuin runkoon olisi tökitty pulloharjoja pystyyn, kun oksan juurista paistoi metallit. Täydellinen kuusi ei tietenkään ollut myytävien joukossa, vaan ihan eri puolella koristeena, eikä vastaavaa löytynyt paketeista. Ei muuta kuin myyjää etsimään, että voidaanko ostaa näytekuusi. Myyjä löytyikin ja löydettiin myös hintalappu, eli kuusia oli joskus viime vuonna ollut myynnissä ja jäljelle oli jäänyt vain tuo mallikappale. Mitä en yhtään ihmettele, kun vertasi niihin tämän vuotisiin, jota oli vielä hyllyssä. Saatiin sitten ostaa se mallikappale ja nyt meillä on täydellinen muovikuusi!

Lapset ovat kovasti odottaneet jo jouluaattoa ja saivat jopa joulupukilta itseltään kirjeen! Kummitätini oli lapsille moiset ihanuudet tilannut.

Viime viikolla paistoin saaristolaisleipiä pakasteeseen aattoa varten. Tuo leipä vaan on niin hyvää, että yksi katosi melkein sen tien kun se uunista otettiin. Olen siis jakanut hommia vähän joka illalle, niin ei ole iskenyt viimeisen illan paniikki minkään kanssa.

Tänään kävin ostamassa vielä kynttilöitä ja servettejä sekä tein viimeisiä ruokaostoksia. Laatikot ovat tosiaan jo pakasteessa ja äitini tuo kalat ja osan muista ruuista niin ei tarvitse kaikkea tehdä itse. Tänään panostin sitten makeaan puoleen ja leivoin torttuja, valkosuklaatyrni-jäädykettä sekä valkosuklaataateli-keksejä.

Sillä aikaa kun kävin kaupoissa, mies siivosi talon joulusiivot, mihin minä en kuulemma saanut koskea. Ehdittiin sitten käydä Aavan ja Viian kanssa myös vaunulenkillä pitkästä aikaa. Toistaiseksi meillä ei muuten kukaan muu ole Aavan lisäksi sairastunut vesirokkoon ja tänään tulee kaksi viikkoa siitä, kun Aava sairastui.

Viikonloppuna otettiin jo hieman varaslähtö jouluun ja käytiin viettämässä sitä hieman etukäteen miehen äidin luona ja siellä olivat myös lasten serkut perheineen. Anoppi on vuorotöissä ja työvuoro sattui jouluaatolle, joten käytiin sitten järkkäämässä joulu hieman etukäteen. Syötiin jouluruokaa ja lapset saivat yhdet paketit, jotka tonttu kävi ovelle tuomassa. Kyllä sitä tonttua odotettiinkin etukäteen ja vähän väliä lapset kysyivät, että voisiko jo käydä katsomassa pihalla, onko tonttu käynyt.

Serkut jäivät meidän kanssa myös mummulaan yöksi, niin ehtivät nähdä pitkästä aikaa muutakin kuin sen päivän verran. Voin sanoa, että kuudesta lapsesta samassa talossa lähtee aika kova meteli! Varsinkaan kun nuo meidänkään lapset eivät sieltä hiljaisemmasta päästä ole....

Maanantaina ajeltiin tänne kotiin valmistelemaan sitä omaa joulua. Eilen kaivettiin sitten lasten kanssa koristeet paketeista ja alettiin koristelemaan kuusta. Itse en ehtinyt naruja palloihin sitä mukaa laittaa, kun Veeti ja Aava niitä kuusen päälle nakkoivat!

Jostakin syystä kaikki koristeet tahtoivat kertyä pienelle alueelle ja ylhäällä ei tietenkään ollut mitään, kun ei sinne kumpikaan yltänyt. Saatoin ehkä illalla siirrellä koristeita siten, että niitä riitti koko kuuseen. Eivät nuo aamulla huomanneet mitään muutosta :)

Viia piti koristelun aikana huolen roskista :)

Nyt alkaisi hommat olla pikkuhiljaa sillä mallilla, että huomiselle ei taida olla enää yhtään mitään joulujuttuja tekemättä!

Kaupassa pitää muutama juttu käydä vielä hakemassa, kun tänään unohdin. Sitten tietenkin normaalia pyykin pesua ja sen sellaista, mutta kaikki isommat valmistelut on tehty. Ajattelinkin, että nyt tässä voi ottaa rennosti ja ehkä vielä ommellakin vaikka jotain kun hommat on pois alta. Eikä stressaa enää yhtään, millään lailla :)

Ymmärrän, että sellaiset ihmiset jotka eivät niin tästä kaiken maailman hääräämisestä tykkää, ahdistuvat varmaan joulun alla siitä, että pitää saada niin paljon kaikkea tehtyä lyhyessä ajassa. Jos itseä kovasti ahdistaisi joulujutut, ostaisin varmaan laatikot ja leivät kaupasta ja jättäisin siivouksen vähemmälle. Ei se joulu kaappiin kurkista!

Itsellä ei tule koskaan muulloin siivottua niin perusteellisesti, niin joulun aikaan on hyvä senkin vuoksi tehdä vähän parempi siivous, että voi sitten huoletta siivota koko vuoden normaalisti ja unohtaa ne kattojen pesut. Tosin en kyllä tänäkään vuonna pessyt jouluksi kaappeja, vaikka paria keittiön kaappia vähän järkkäsinkin. Mies pesi eilen saunan ja normaalin viikkosiivouksen lisäksi pyyhittiin myös katot ja mies siivosi normaalia huolellisemmin. Nyt on ihana puhdasta, vaikkakaan ei varmasti huomenna enää kovin siistiä kun lapset levittävät tavarat.

Kärkkäiseltä ostin tuollainen kuusikupin, vaikka en varsinaisesti sille heti käyttöä keksinyt. Anoppi oli ostanut meille lahjaksi kassillisen herkkuja ja niiden joukosta kaadoin kuppiin pähkinämarjasekoitusta syötäväksi. Kupin vieressä on pieni enkelitonttu (?), jonka löysin joulukoristeiden seasta. Muistelen, että olen ehkä lapsena saanut tämän parhaalta kaveriltani tai hänen äidiltään jouluna. Muistatko Suvi, että onko tämä teiltä? Muistan, että joskus tämä on ollut itsellä semmoisessa sydämen mallisessa lasimaljassa kultaisten koristekivien päällä :)

Miten teillä? Stressaako vaiko eikö ja onko joulujutut jo tehtynä? :)

DIY silkkipaperipussukka

Ostin viime viikolla kaupasta pari hyasinttia. Viimeksi olin hienosti nimittänyt näitä blogin puolella narsisseiksi! :D Onneksi tarkkasilmäinen ystäväni oli huomannut aivopierun ja sain korjattua virheen. No, eniveis ostin siis hyasintteja, joille ei löytynyt sopivan pieniä ruukkuja. Muistelin, että olin joskus törmännyt ideaan silkkipapereista tehtyihin pussukoihin, joihin laitettiin ledikynttilät. Samaa juttua voisi käyttää näissä ruukunsuojana. Ja kun muistiani kaivelin, löytyi idean alkuperäkin Valkoinen harmaja-blogista.. Niinpä käytin viime viikolla perjantai-illan yksin kotona olemisen hyväksi ja askartelin muutamia pussukoita.

Pussukan teko on tosi nopsaa. Siihen tarvitset silkkipaperia, sakset, liimaa tai teippiä ja jonkun esineen, joka on suunnilleen sen kokoinen kun haluat pussukan olevan. Mulla sattui olemaan kaapissa kameran objektiivin laatikko, joka oli täydellisen kokoinen!

Aseta laatikko silkkipaperin päälle ja ala paketoida samalla tavoin kuin lahjaa. Jätä toiseen reunaan reilusti tilaa, niin saat käännettyä reunaa lopuksi. Ylimääräisen voi myös leikata pois, mutta liian matalaa on hankalampi saada kasvatettua takaisin.

Teippaa pohja ja sivusauma ja pussukka on reunan taittoa vaille valmis!

Taita reunaa sen verran, mikä itsestä näyttää hyvälle. Omissani taitoin kaksi kertaa. Sitten vain sujautat suojaruukun pussiin ja ruma muovinen ruukku peittyy. Kukkia kastellessasi muista ottaa pussukka pois, koska muuten vesi valuu paperiin ja pilaa sen. Been there, done that.

Ja koska kunnon hamsteri kerää kaikki mahdolliset pakkausmatskut, joita voisi joskus käyttää jossakin myöhemmin niin tein pari valkoista pussukkaa kynttilöille silkkipaperista, joka tuli Liberon retrovaipan pakkauksessa :D Samasta pakkauksesta olen käyttänyt myös kaunista kimallepaperia erääseen toiseen projektiin.

Näissä voi polttaa siis vain ledikynttilöitä, että ei tule kunnon tulipaloa! Ostin tätä projektia varten pari ledikynttilää jo viime vuonna, mutta pussukat jäi silloin tekemättä. Onneksi löysin kynttilät vielä kaapista. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan vai mitä?

Ei näitä juuri oikeasta erota silloin kun ovat tuolla pussin sisällä, koska ledikynttilä lepattaa samalla lailla kuin oikeakin. Turvallinen ratkaisu lapsi- tai kissaperheeseen.

Puolivuotias!

Tuntuu ihan kamalalta kirjoittaa jo puolivuotiskuulumisia. Ehkä se puoli vuotta on vauvavuodessa se etappi, että haikeus iskee kun tajuaa, että oikeasti puolet siitä vauvavuodesta on jo takana ja seuraava isompi etappi on jo ne yksivuotissynttärit. Viia on niin kova menemään, että ei tässä mistään sylivauvasta enää senkään puolesta puhuta. Pari viikkoa viisikuukautisneuvolan jälkeen Viia lähti liikkeeseen ja on siitä lähtien ryöminyt menemään, Viikko sitten otti todistetusti myös konttausaskelia! Ihan kamala miten aikaisin tämä lähtee liikkeelle verrattuna noihin sisaruksiin! Tässä iässä Veeti harjoitteli kääntymistä selältä mahalleen :) Mutta on kai se ymmärettävää, että on kiire isompien perään. Neuvolassakin terkkari naureskeli, että jos teet vielä neljännen, niin kuinkahan aikaisin se liikkuisi.

Ryömimistaitoa harjoitellaan ankarasti ja Viia vaeltelee hienosti pitkin taloa ryömimällä. Välillä se ryömintä on hauskan näköistä matelijamaista menoa, joissa kädet ja jalat hauskasti vuorottelevat puolelta toiselle. Ei siis vedä ensin käsillä vaan toisen puolen jalka ja käsi tekevät hassusti yhtä aikaa työtä. Ehkä parhaiten ymmärrätte, jos mietitte miten esimerkiksi krokotiili etenee. Konttausasento on myös pop ja siinä on kiva töröttää ja nytkytellä. Viia tekee myös "kolmiota" eli vähän kuin lankuttaa käsien ja varpaiden varassa, pylly pystyssä. Veetikin harrasti tuota pienenä.

Kiipeämisvaihde on myös löytynyt ja Viia pääsee itse kiipeämään esimerkiksi lelulaatikon viereen polviasentoon. Täällä sitten roikkuu ympäri asuntoa mitä ihmeellisimmissä paikoissa ja huutaa paniikissa, kun ei pääse takaisin alas!

Neuvolassa käytiin tosiaan maanantaina ja kasvua oli tullut tosi huonosti! Tämän kyllä arvasin kun ei malta syödä kunnolla ja liikkuu koko ajan.

68,2cm (67,8cm)

7,135kg (6,88kg)

44cm (43,2cm)

Pituutta oli tullut siis vain puoli senttiä ja painoa sama kolmesataa grammaa mitä viime neuvolassakin. Viian oma käyrä notkahti selvästi alaspäin. Kiinteitä ollaan nyt syöty se viikko, mutta ei nuo oikein vielä maistu. Ainakaan niin paljon, että niillä tuota kasvua vielä kovin kamalasti korjattaisiin. Lusikalla ei syö mitään, eli tällä hetkellä sormiruokailu on ainut keino saada ruokaa alas. Ollaan tarjottu nyt porkkanaa, banaania, kurkkua ja maissinaksuja, joista jälkimmäinen oli ainut, joka meni suuhun asti eikä aiheuttanut välitöntä yökkäämistä kun ruoka koski suuhun. Hedelmäsosetta ja banaania kokeilin antaa myös lusikalla, mutta ei huoli lusikkaa ollenkaan, minkä myös arvasin.

Nyt kokeilin tehdä lihapötköjä jauhelihasta sekä kaurahiutaleita ja yllättäen ne upposivat tosi hyvin! Eihän niistä mahaan juurikaan mitään mene, mutta ne eivät aiheuttaneet inhon väristyksiä vaan kaksin käsin tukki pötköä suuhun. Taitaa siis olla lihan perään tämä meidän tyttö! Apinaevästä tein myös ja niitäkin Viia tykkäsi syödä. Pitää nyt sitten vissiin keskittyä tuollaiseen ruokaan enemmän ja kokeilla esimerkiksi avokadoa, joka olisi sopivasti rasvaista sen painonnousun kannalta.

Päivällä hörpitään maitoa aina kun malttaa, useimmiten ei. Yöllä Viia syö sitten vaihtelevasti. Itse en niitä herätyksiä niin muista, että oliko niitä kaksi vai neljä. Nukahtaminen illalla on käynyt hieman haastavaksi, jos tissinukutus ei onnistu. Viia ei malttaisi millään pistää makuulleen vaan pitäisi ryömiä ja reuhata sängyssä hullun lailla. Pinniksestä on pakko laskea pohja alas, koska Viia saa nyt nostettua itseään sitä reunaa vasten, niin kohta pääsee varmaan reunan ylikin. Ajattelin, että sitten laitetaan se laita paikoilleen ja nukutan Viian meidän sänkyyn tai omaansa. Jos meidän, niin nostan nukkuvana omaan sänkyyn nukkumaan ja yöllä eka syötöllä otan sitten viereen nukkumaan.

Viia kuitenkin nukkuu selkästi parhaiten vieressä ja silloin saan itsekin nukkua paremmin, kun ei tarvitse rauhoitella toista jatkuvasti sinne pinnasängyn puolelle. Meidän sängyssä kuitenkin nukkuu hyvin ne pätkät, kun ei ole nälkä. Ei turhaan kitise ja ääntele, jos saa olla vieressä.

Viiasta on hyvin iloinen ja utelias tapaus nyt kun pääsee kulkemaan vähän joka paikkaan täällä kotona. Menee monesti sisarusten perässä heidän huoneisiinsa katsomaan, että mitäs siellä tapahtuu. Seuraa muutenkin heitä todella tarkasti ja nauraa hörähtää jos saa vähänkään huomiota heiltä. Joskus Aava innostuukin hassuttelemaan Viian kanssa olemalla esimerkiksi "piilosta". Silloin Viia nauraa räkättää hulluna. Tykkäisi muutenkin mennä sisarusten lähelle, mutta Aava ei oikein arvosta, kun Viia tykkää repiä Aavaa hiuksista samalla.

Tällä hetkellä meillä on hyvä unirytmi, sillä Viia nukkuu aamulla pienet unet eli noin 40min. Nämä sijoittuu vajaan kahden tunnin päähän heräämisestä, joskus aiemminkin. Käytännössä siis ysin ja kympin väliin. Yleensä sillä aikaa ollaan pihalla lasten kanssa. Seuraavat unet sattuvat Aavan kanssa samaan aikaan, joten meillä on silloin aikaa tehdä Veetin kanssa kahdestaan jotain jos Veeti haluaa. Yleensä se on jonkin lautapelin pelaamista. Tuolla ajalla Veeti saa myös joskus katsoa telkkarista Lego Ninjago-ohjelmaa, jota en annan katsoa silloin, kun Aava on hereillä. Saan samalla myös itse tehtyä tuolloin jotain. Joko kotitöitä tai esimeriksi ompelua.

Keskimmäisten unien pituus on noin 1,5h. Viialla on oppikirjan mukainen unisykli. Luin nimittäin että vauvan unisykli on noin 45 minuuttia, jonka jälkeen on se herkemmän unen kohta jolloin vauva saattaa havahtua unesta ja tarvii ehkä apua uudelleen nukahtamiseen. Viia herää lähes poikkeuksetta AINA kymmenen minuutin säteellä neljänkymmenen minuutin päästä heräämisestä. Eli välillä 35-45min. Siinä vaiheessa pitää käydä lykkimässä kärryjä jopa 15min, että nukahtaa uudelleen, mutta sitten nukkuu ainakin sen toiset 40min tai enemmän.

Iltapäivän unet on aina samanlaiset lyhyet kuin aamullakin. Yleensä korkeintaan puoli tuntia. Paitsi jos saisi nukkua kainalossa niin silloin jopa tunnin! Se on tuommoinen kyljessä nukkuja. Yksi aamu oltiin Viian kanssa kahdestaan aamulla kotona niin nukutin kainaloon ja Viia nukkui ekaa kertaa ikinä puolitoista tuntia ensimmäisillä unilla :)

Semmoinen puolivuotias täällä. Minkälaisia puolivuotisia teiltä löytyy tai on löytynyt? Oletteko huomanneet, että teillä nuorin olisi lähtenyt liikkeelle ensimmäisenä??

Pikkujoulut ja muita kuulumisia

Joulu lähestyy kovaa kyytiä ja näin joulun alla on paljon saatu aikaiseksi, mutta valitettavasti kuvia ei voi vielä tänne laittaa. Joulun jälkeen saatte sitten käsityöpläjäyksen :) Ajattelin kirjoitella vähän meidän joulunaluskuulumisia tällä kertaa.

Lapset leipoivat mummun kanssa ensimmäiset piparit itsenäisyyspäivänä ja olivat hienosti koristelleetkin :) Piparit on jo syöty ja tekisi mieli tehdä toinen satsi ja kokeilla piparitalon valmistusta. Voi olla, että se jää kuitenkin haaveeksi tänä vuonna. Hermot ei ehkä riitä siihen hommaan ja kun oma kuvitelma on todellisuutta hienompi, niin se aiheuttaa vain turhautumista :)

Päätettiin äitini kanssa, että ollaankin jouluaatto täällä meillä, kun täällä on enemmän tilaa. Ensimmäinen joulu, että ollaan omassa kodissa, aika jännää! Ja sehän tarkoittaa sitä, että pitää hommata joulukuusi. Tai saa hommata ja koristellakin! Voi olla, että päädytään muoviseen ratkaisuun, että Viia ei syö kaikkia neulasia nyt kun osaa jo liikkua. Olisi muuten varmaan koko ajan kuusen alla nykimässä oksista. Veeti ja Aava ovat ekana jouluna olleet sen verran pienempiä, että eivät ole vielä liikkuneet mihinkään.

Jännityksellä odotan, että millainen joulu meille tulee, kun se on niin erilainen kuin tähän asti! Nyt pitää alkaa googlettelemaan reseptejä laatikoita varten ja ostaa kinkku! Saapa nähdä osaanko paistaa sitä. En ole nimittäin koskaan tehnyt itse mitään jouluruokia :) Äitini tekee toki kalat, että ei tarvitse itse tehdä kaikkia.

Viime viikolla Aava sairastui vesirokkoon, vaikka on saanut rokotteen sitä vastaan. Yksi rokote ei kuitenkaan tuo täyttä suojaa ja vesirokko tuli, joskin todella lievänä. Ei edes aluksi hoksattu, että on kyse rokosta, kun näppyjä oli kaksi. Pahin on tuo kuvassa leuassa näkyvä ja luulin, että Aava on sen raapaissut johonkin. Sitten kun niitä tuli mahaan jonkin verran, niin hoksattiin epäillä vesirokkoa. Lasten kaverit nimittäin olivat pari viikkoa aiemmin käyneet kylässä ja ja kyläilystä parin päivän sisällä toisella oli alkanut vesirokko. Eli sieltä tartunta on varmaan tullut.

Vähällä Aava onneksi pääsi, varmaankin rokotteen vuoksi. Näppyjä on ehkä parisenkymmentä ja ne ovat niin pieniä, että niitä tuskin huomaa. Kuumetta ei ole ollut ollenkaan, eivätkä näpyt ole kutittaneet yhtä kertaa lukuun ottamatta ja silloin laitoin laventeliöljyä kutiavaan näppyyn ja kutina meni pois. Nyt sitten jännätään, että sairastuuko Viia tai Veeti. Veetihän on myös rokotettu, joten mitään järkyttävää tautia ei varmaan ole odotettavissa jos tarttuminen tulee.

Aiemmin oltiin jo ystävien kanssa sovittu, että pidetään nyt meillä pikkujoulut ja miehen oli tarkoitus lähteä lasten kanssa mummulaan. Vähän jännitettiin, että missä kunnossa Aava viikonloppuna on, mutta kun kuumetta ei ollut eikä voinnissa muutenkaan mitään normaalista poikkeavaa, niin mies pakkasi lapset autoon ja ajelivat mummulle. Niin me päästiin viettämään rauhallisia pikkujouluja hyvän ruuan seurassa.

Juhlat järkättiin nyyttäriperiaatteella ja minä lupasin tehdä poropiirakan. Tosin innostuin tekemään vielä kakun, jonka bongasin Blogirinkin joulukalenterista . Käy kurkkaamassa tuolta ohje herkulliseen kakkuun!

Poropiirakan ohjeen olen bongannut jostain kirjaston lehdestä, jonka nimeä en valitettavasti muista kun mulla oli ohje kännykässä valokuvana. Laitan sen tähän, koska se oli ehkä helpoin piirakka ikinä!

Poropiirakka kuudelle:

Iso voitaikinalevy n.500g

150g piparjuurituorejuustoa 

150g ranskankermaa

100g kylmäsavuporoleikkelettä (itse käytin sitä pororouhetta ja yhdestä 150g pussista riitti kahteen tällaiseen piirakkaan)

1rkl tuoretta timjamia

paahdettua sipulirouhetta

Sulata voitaikina pakkauksen ohjeen mukaan. Kauli hieman ohuemmaksi. Sekoita ranskankerma ja tuorejuusto ja lisää sekaan myös timjami. Levitä taikinalevyn päälle. Ripottele päälle poro ja taita pari senttiä reunoja piirakan päälle. Laita uuniin 225 asteeseen noin 18min. Kun piirakka on valmis, niin ripottele päälle sipulirouhe ja koristeeksi timjamia!

Kakku oli myöskin herkullista, kiitos vain Herkkuhovi reseptistä! Tässä siis makuina alakerroksessa suklaa ja nutella sekä ylemmässä kaneli :) Sopii siis hyvin vaikka joulupöytään!

Ruokapöytään tein koristeeksi tuommoisen kynttilä-joulupalloasetelman ja ostin pari hyasinttia. Niitä meillä ei vielä ole ollutkaan tälle joululle!

Aloitettiin pikkujoulut kahden maissa, että ehdittiin kunnolla vaihtaa kuulumisia. Nauroin pikkujoulujen jälkeen, että harvoin on ollut semmoisia pikkujouluja, että viimeiset vieraat lähtevät seiskan jälkeen, eikä juhlissa ollut tarjolla lasiakaan alkoholia :) Aamulla päänsärky aiheutui korkeintaan sokerihumalan jälkimainingeista. Olisin ostanut yhden pullon glögiskumppaa, mutta valitettavasti se oli meidänkin Alkosta jo loppunut, joten ei päästy sitä maistamaan.

Juoman sijaan panostettiinkin sitten ruokapuoleen ja pöytä notkui herkkuja! Oli ehkä hieman ähky sen jälkeen, kun pöydästä nousi... Tarjolla oli noiden mun tekemien juttujen lisäksi myös makaroonisalaatia, saaristolaisleipää ja voita, suolaisia fetakierteitä, fazerinakakkua ja tietenkin vähän karkkua ja limsaa.

En tiedä oliko se tuo raskas syöminen kun väsytti niin kovasti sitten illalla. Oli tarkoitus ommella ja pakkailla joululahjoja, mutta olin niin rättipoikki, että löhösin vain sohvalla ja katsoin telkkaria. Meillä on netti toiminut tosi huonosti viime aikoina ja saatiin Elisalta hyvitykseksi käyttöön HBO, joten olen kattonut tuommoista Girls-sarjaa sieltä.

Tänään muu perhe kotiutui mummulareissulta ja ensi viikolla pitänee alkaa pikkuhiljaa alkaa miettiä ja tehdä niitä jouluvalmisteluja! Kaikki siivoukset on vielä tekemättä, mutta lahjat on onneksi jo kaikki hommattu. Kunhan saisi ne vielä pakettiin asti :)