keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

Kannattaako potkupyörän hankinta?

Vuosi sitten kerroin, että ostimme Aavalle potkupyörän. Tuolloin Aava ei tietenkään vielä ollut pyörällä ajellut eikä osannut mennä sillä, mutta melko nopeasti oppi. Aava oli tuolloin 1v7kk vanha ja kesällä päästi menemään kuin vanha tekijä. Nyt kun lumet sulivat, otettiin pyörä taas aktiivisempaan käyttöön. On sillä toki tuossa pihalla talvellakin ajeltu. Aavan pyörä on Pukyn pienin koko eli M ja Aava ylsi sillä jo viime vuonna hyvin ajamaan, vaikka pituutta oli alle 90cm.


Mietin talvella, että jokohan tuo pyörä on jäänyt pieneksi ja mitä sitten jos on. Ostetaanko tavallinen pyörä, vai isompi potkupyörä. Säädöissä riitti kuitenkin hyvin vielä varaa tälle meidän pitkälle neidille, jolla on myös pitkät jalat. Alussa nostin istuinta jopa liian korkealle, eli kesän aikana on mahdollista vielä vähän nostaa. Samassa iässä Veetillä oli vain tavallinen 12 tuumainen polkupyörä, jolla harjoiteltiin polkemista. Vasta kesällä se onnistui niin, että Veeti jaksoi puistoon asti ja silti saattoi kaatua apurattaista huolimatta tuossa pikkumatkalla usean kerran. Aava puolestaan jaksaa potkia jo useita kilometrejä, eikä vauhteja voi verratakaan keskenään!


Meille potkupyörä on ollut pelastus nyt, kun haluaisin käydä lasten kanssa lenkilläkin. Otan tosiaan tuplat mukaan ja lapset lähtevät pyörillä. Eilen mentiin kuusi kilsaa, joista ehkä puolet tai vähän alle Aava potki ja muuten levähti rattaissa. Potkupyörä mahtuu kätevästi tuplien tavarakoriin.Tuo ratkaisu on ollut meillä toimiva, niin saadaan mentyä koko porukan kanssa ja vauhti pysyy kohtuullisena, kun väsynyt potkija pääsee välillä keräämään voimia kärryyn. Tasapaino kehittyy silmissä potkupyörällä ajaessa ja viime vuonnakin Aava osasi mennä jo mäkiä alas niin, että nosti vain jalat kyytiin ja päästi menemään sata metriä koskematta maahan.

Mies mietti, että pitäisikö Aavalla olla oikea pyöräkin, mutta itse olen sitä mieltä, että saa ainakin tämän kesän vielä potkutella ja sitten ensi vuonna yritetään pyörällä ilman apurattaita, koska niiden kanssa ajaminen on kyllä ihan vihonviimeistä hommaa. Aava voi ensin harjoitella tuolla Veetin vanhalla pikkupyörällä, että oppii polkemaan ja sitten voidaan hommata oma, 16 tuumainen pyörä. Tai sitten ostetaan vielä isompi potkupyörä.


Tuosta Pukysta meillä ei ole mitään pahaa sanottavaa. Tutkin silloin netistä, että mikä olisi hyvä pyörä ja tuota kehuttiin, joten se tilattiin, kun hintakin oli kohtuullinen. Käytetyt maksoivat melkein tuon saman mitä uusi pyörä. Puky on kevyt ja se sopii pienemmällekin lapselle kun siinä on matala tuo keskiosa eli pyörän kyytiin on helppo mennä, kun edessä ei ole tankoa, niin kuin useissa malleissa on. Suosittelen ehdottomasti hankkimaan potkupyörän, niin pääsette niiden lasten kanssa liikenteeseenkin eikä tarvitse käyttää kaikkea omaa energiaa siihen, että työntää taaperoa siitä pyörässä kiinni olevasta tangosta ja yrittää katsoa, että toinen ei ole koko ajan nurin apurattaiden kanssa. Käytiin ostamassa Aavalle uusi kypäräkin, kun edellinen kävi pieneksi. Nyt on hieno Bellin kypärä, joka hauskasti sattui sopimaan tosi hyvin Aavan välikausihaalariin :D

Kumpaa teillä suositaan, tavallista pyörää vai potkupyörää?

7 kommenttia:

  1. Ehdottomasti oon potkupyörän kannalla. Harmittaa, ettei jo tulevana kesänä voi tuon pirpanan kans ottaa potkupyörää käyttöön :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! No, ens kesänä sitten :) Tosin ois kyllä aika kauheeta, kun meillä ois sit kaks päätöntä kaahailijaa!

      Poista
  2. Samaa mieltä! Meillä menossa jo astetta isompi potkupyörä, pukylla aloitettiin mutta herra kasvoi siitä yli. Nyt on hankittu kohta 4veelle polkupyöräkin mutta ei meinaa kelvata, potkimalla pääsee niin lujaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Määkin mietin, että pitäskö kuitenkin ostaa sit isompi potkis vai normi pyörä tuon jälkeen!

      Poista
  3. Polkupyörän kannattaja täälläkin! Esikoinen aikoinaan tahkosi normipyörällä appareiden kanssa ja oli aina jumissa ja kallellaan pyöränsä kanssa ja vasta 4,5 - veenä oppi kunnolla ajamaan ilman apupyöriä. Keskimmäinen ( toukokuussa syntynyt) sai potkupyörän 2-v synttärilahjaksi ja hiffasi sillä potkimisen miltei samantien.Loppukesästä vauhti vaan jo hirvitti äitiäkin - jarrujahan pyörässä ei ole! :) Seuraavana keväänä isovanhemmat ostivat pojalle 3-v synttärilahjaksi ihan oikean pyörän ja päätimme ottaa sen käyttöön heti ilman apupyöriä. Ratkaisu oli oikea.Muutaman kerran alussa poika yritti käyttää sitäkin potkupyöränä, mutta eihän se onnistunut kun polkimet oli tiellä. Oli aivan hämmästyttävää miten potkupyörällä edellisenä kesänä opittu tasapaino löytyi tosi nopeasti oikeallakin pyörällä.Myös polkemisen heppu oppi nopeasti ja taas mentiin ja lujaa! Ainoa hitaammin opittu asia oli jarruttaminen ja kolmivuotiaan päässä ei vielä paljon järki pakota.Ojanpohjat tuli tutuiksi ja äidin kunto koheni perässä hölkätessä ja huutaessa JARRUTAAA!!! Kodin lähellä on vielä mäkiä joka suunnassa. Mutta jo loppukesällä,ikää 3v3kk poitsu ajeli kuin vanha tekijä. Kokonaan jäi siis tuo apupyörävaihe välistä pois. Tärkeää minusta on myös se ettei pyörä ole yhtään liian suuri,silloin se on turvallinen. Olis varmaan vielä voinu 3-veenä mennä sillä potkupyörälläkin, mutta olihan tuolla oikealla pyörällä jo helpompi ajella pidempiä matkoja koko perheen kanssa. Kuopus sai potkupyörän käyttöönsä viime keväänä reilu puolitoista vuotiaana.Tämä kaveri oli rauhallisempi ( ja laiskempi :) ) potkuttelemaan alkukesästä, vaikka homman oppikin. Eli pidemmillä lenkeillä kannatti ottaa vielä rattaatkin mukaan. Nyt ( ikää 2,5 vuotta) taitaa jatkaa vielä polkupyörällään ainakin alkukesän.Katsotaan sitten loppukesästä innostuuko isoveljeltä perimästään oikeasta pyörästä.Apupyöriä emme kyllä missään tapauksessa ota käyttöön nytkään! Tasapaino ja oikea ajoasento on niin paljon helpompaa saavuttaa ilman appareita!
    Mukavaa pyöräilykesää kaikille!
    'kolmen äippä'

    VastaaPoista
  4. Meillä on tytöllä molemmat. Viime vuonna (2,5-vuotiaana) ei tykännyt siitä potkupyörästä kun tasapaino horjui ja pelkäsi sitä, eikä jalatkaan yltäneet kunnolla maahan. Nyt pituuden kasvettua yltää paremmin (jopa pitää satulaa nostaa) ja sanoi itsekin että se onkin kiva pyörä! Mutta polkimellisella pyörällä appareiden kera menee jo kovaa vauhtia, sillä tehdään lenkit niin että äiti saa kipittää kovasti perässä. Potkupyörällä sitten harjoitellaan pihalla.

    VastaaPoista
  5. Potkupyörä on tosi jees! Meillä lapsi alkoi potkutella 2v. 2kk ikäisenä ja 3v. 2kk iässä jo vaihdettiin oikeaan polkupyörään. Yhden illan olivat apparit kiinni pyörässä, että lapsi hoksasi sen polkemistekniikan. Sitten hän halusi apparit itse pois. Nyt 4v. 2kk iässä vaihdettiin 16-tuumaiseen polkupyörään, ja kovas hän menee!

    VastaaPoista