Ajeltiin maanantaina Helsinkiin, mistä laiva lähti viideltä Tukholmaan. Hieman hätä meinasi tulla pysäköinnin kanssa kun Olympiaterminaali sekä Tähtitorninmäen parkkihalli olivat molemmat täynnä. Jälkimmäisen työntekijä opasti meidät sitten Kluuvin parkkihalliin, mistä käveltiin satamaan.
Onneksi oltiin hyvissä ajoin liikenteessä niin ehdittiin vähän seikkailla parkkitilaa hakiessa.
Leikkitila olikin todella hyvä ja siellä oli touhua monen ikäisille leikkijöille. Sen verran oli porukkaa liikenteessä, että pienempi tila olisi ollut todella ahdistava!
Veeti viihtyi suurimman osan ajasta naulittuna katsomassa kun isommat lapset pelaavat pleikkaria. Myös tuo legopaja oli mieluinen.
Meillä oli ihan tavallinen hytti, koska ei raskittu ostaa sitä melko tyyristä perhehyttiä. Otettiin hytistä näkymä tuohon pääkäytävälle ja lapset istuivatkin paljon ikkunalaudalla katsellen ihmisten menoa alapuolella.
Sanoisinko. että Aavan nukuttaminen pieneen hyttiin oli suoraan sanottuna melko mielenkiintoista. Lopulta jouduttiin menemään miehen kanssa vessaan lukemaan, että Aava malttoi rauhoittua. Eihän siitä mitään tullut, kun yritettiin makoilla siinä metrin päässä matkasängystä aluksi. Onneksi nukahtaminen lopulta onnistui ja kun meillä on hyväuniset lapset niin pystyi sen jälkeen juttelemaan ja lukemaan kirjaa ihan normaalisti ilman, että lapset olisivat heränneet.
Meillä oli kumpaankin suuntaan varattuna buffet-illallinen sekä aamiainen ja kyllähän tuolla sai syötyä sen verran, että eilen neuvolassa vaaka taas kiitti!
Lapsille oli järjestetty laivalla erilaisia ohjelmia, mutta me käytiin ainoastaan Harri Hylkeen discossa, joka oli hitti ainakin Aavan mielestä. Veetikin innostui alussa kun oli vapaata tanssia, mutta ohjatut jutut eivät yllättäen kiinnostaneet yhtään. Aava tanssi menemään isompien joukossa ja melko hienoja mooveja nähtiinkin :)
Tiistaina oltiin päivä maissa eli me suuntasimme Junibackeniin. Ajelimme sinne taksilla ja taksikuski taisi hienosti kusettaa meitä kun hinta oli perillä eri mitä terminaalin edessä oli puhetta ja lisäksi taisi olla joku veronkiertäjä, kun kortti ei käynyt, vaikka korttilaite autossa oli. Bussillakin olisi päässyt, jos olisi muistanut katsoa etukäteen, että mikä bussi ja mistä sinne Junibackeniin lähti :)
Junibacken oli paikkana sellainen, että en oikein keksi sille kuvaavaa sanaaa. Olisiko viehättävä kaikista lähinnä? Kaikki paikat oli todella huolellisesti tehty pienimpiä yksityiskohtia myöten. Tuohan on siis Astrid Lindgrenin kirjoihin perustuva "elävä satutalo", jossa on myös muita satujuttuja, kuten muumeja.
Osan saduista tunnistin lapsuudesta, mutta osa jäi tuntemattomaksi, kun kirjoja en ole pienempänä lukenut tai sitten ne ovat vain uudempia.
Tilat olivat hieman pienet sille väkimäärälle ja tungos oli aikuisesta ahdistava. Lapset kuitenkin viihtyivät hyvin. Itse sai olla tarkkana, että Aava ei katoaisi jonnekin siellä ihmisvilinässä.
Ensimmäisessä huoneessa oli mm. Mikko Mallikkaan talo, Viirun ja Pesosen talo, jostain Agenttitoimisto-kirjasta tutut kahvila ja korukauppa jne.
Tässä näkyy vähän huoneen kokoa ja sitä väkimäärää, mikä pieneen huoneeseen oli sulloutunut.
Alla olevat kuvat puolestaan ovat muumihuoneesta.
Huoneessa pääsi tutustumaan myös muumitaloon ja olihan se aika symppis!
Sieltä löytyi jopa pienen pieni ompelukone!
Yläkerrassa puolestaan oli Peppi Pitkätossun Huvikumpu. Normaalisti tuolla on myös satujuna, joka harmiksemme oli juuri meidän vierailun aikana huollossa ja siten suljettu.
Lasten kanssa ei jaksettu lähteä tällä kertaa ollenkaan keskustaan, joten käveltiin hissukseen Junibackenista takaisin terminaalille.
Ja samalla otettiin todella edustavia kuvia :)
Onko kukaan muu käynyt Junibackenissa ja mitä tykkäsitte?