lauantai 30. toukokuuta 2015

Sovittelua

Tällä kertaa oli onneksi kyseessä vaatteiden sovittelu, ei riitojen. Eräs ompeluryhmäläisemme oli ommellut kivan mallisen mekon lahjaksi. Semmoisen simppelin, melkein laatikonmallisen, joka oli kurottu kuminauhalla vyötäröltä enemmän mekkomaiseksi. Vastaava kuin tämä Metsolan tiimalasimekko. Halusin testata vastaavaa myös Aavalle kesäksi. Kaavaa ei ollut ja pieni ajatusvirhe sattui summissa leikatessa, muta kyllä siitä jonkunlainen tuli. Ainoa kangaskin, jota oli tarpeeksi oli jämäpala minun imetystunikasta. No, testimekko ei sen kummempaa kangasta tarvitsekaan.



Olin aika skeptinen mekon malliin, joten en kamalasti jaksanut panostaa tähän ekaan versioon. Helma on raakareunalla, hihansuut vain tikattu tiheällä siksakilla rullapäärmettä matkien ja kaula-aukossa framilon ja kääntö nurjalle ja siksakilla päälle.


Yhtään järkevää sovituskuvaa en mekosta saanut. Lähinnä siis semmoista, missä Aava olisi seissyt sen sekunnin paikoillaan, että olisin edes yhden kuvan ehtinyt ottaa.


Joten näistä kuvista tuli sitten näemmä Liberon mainoskuvia :D Sen verran edustavasti on vaippa esillä melkein joka kuvassa.

Jotta saisitte jonkinlaisen käsityksen mekosta, niin tässä se on ilman sovituskuvaa. Tässä tapauksessa on pakko sanoa, että kyllä minusta tuosta lattialla otetusta kuvasta saa paljon paremmin käsityksen siitä, minkämallinen mekko on kyseessä, mitä sovituskuvista, vaikka niitä aina kaivataan :) Jonkin verran tuo kuminauha tahtoo nostaa tuota mekkoa ylöspäin, että yläosassa on semmoinen hassu pussi. En tiedä onko tarkoitus, että käy niin?


Samaan syssyyn kokeiltiin sitten useampi vaate, kerta sille linjalle oltiin lähdetty. Sovitukseen pääsivät siis myös ne kirpparilta ostetut Pompin puuvillahaalarit koossa 92cm. Pituus on ihan ok, ehkä olisi mennyt vielä kokoa pienempikin. Nämä on vain yläosasta melko leveät ja tuntuu, että tuo rypytysosa on aika kapeahko. Meinaa tissit vilahdella! Mietinkin, että ottaisinkohan ihan vähän sivusaumoista sisään yläosasta, että haalari hieman kapenisi ja olisi päällä ehkä vähemmän pussittava ja paljastava.

Näissä istumakuvissa sitä ei niin huomaa, mutta seisoessa enemmänkin.




Tässä alimmassa kuvassa näkyy hyvin, että tuo kainaloaukkokin on aika avara. Toisaalta näissä on joustamattomat olkaimet, joita ei saa edes aukaistua, joten kaventaessa saattaisi tulla pukemisongelma vastaan.


Viimeisenä tempaistiin päälle nuo mun itse ompelemat haalarit, jotka näkyvät puolestaan hengarilla tässä postauksessa. Nämä olivat yllättävänkin kivat päällä ja vaikka näyttivät hengarissa jättisuurilta, ei moisesta ongelmasta ollut tietoakaan sovitettaessa.





Tässä hyvä esimerkki taas siitä, kun yrität ottaa hienoja sovituskuvia, niin lapsi mönkii isin sylissä menemään...


Tämä huippuluokan otos on ainoa, missä haalarit näkyvät edestä niin, että Aava seisoo. Alaosa on siis hieman pussittava haaroista, mutta lahkeet ovat melko kapeat.



"Minä en ainakaan seiso! Otan tyynyn ja menen kesken kuvaamisen pötköttämään tähän lattialle."


"Sitten kiipeän tästä sohvan käsinojan yli... En ainakaan seiso hetkeäkään paikoillaan!"


"Sen verran teen myönnytyksen, että näytän miten hyvin näillä pystyy touhuamaan, kun joustavat hyvin. Esimerkiksi tämmöinen pylly pystyssä-pönötys onnistuu hyvin. Piilotan vielä varalta pään tänne tyynyyn, että se ei tule kuvaan...."




Että semmoisia vaatekuvia :) Ihmettelen edelleen, miten toiset saavat lapset poseeraamaan nätisti jossain tietyssä kohtaa ja paikoillaan! Tosin tällä kertaa en kokeillut lahjoa millään ruualla. Ehkä se olisi toiminut??

perjantai 29. toukokuuta 2015

Tehosteena vaaleanpunaista

Ihan nurkan takana kolkutteleva kesä on saanut haluamaan sisustukseen hempeämpiä värejä mustan ja valkoisen kaveriksi. Takaraivossa on pesiytynyt idea vaaleanpunaisesta vessan matosta. Äitini kanssa kävimme maanantaina Kärkkäisellä ja siellä sattui olemaan ihanan vaaleanpunaista trikookudetta edullisesti. Mietin kyllä, että mitähän se mies sanoo, jos menen vaaleanpunaista ostamaan, mutta ostin sen silti. Tällä viikolla olen hoitanut toista sairaspotilasta, joka on kyhjöttänyt kainalossa katsoen piirrettyjä. Samalla virkkasin pienempään vessaan tuosta trikookuteesta maton.


Halusin tehdä pelkistetyn pyöreän, koska vaaleanpunainen on jo ihan riittävän romanttinen ilman sen kummempia krumeluureja. Hieman meinaa tuo reuna nousta ylös, mutta jospa se asettuisin ajan myötä? Mielestäni musta ja vaaleanpunainen on kiva yhdistelmä! Huomasin myös kuvia ladatessani koneelle, että hieno BabyBörnin mainos tuli näistä kuvista...



Vaaleanpunainen oli melko haastava kuvattava pienessä vessassa, mutta noissa väri on semmoinen melko hailakan vaaleanpunainen, melkein persikkainen. Trikookude maksoi muistaakseni 6,9e/800g ja tähän meni jonkin verran toisesta rullasta, eli ei ole kallis mattokokeilu. Lopusta voi tehdä vaikka säilytyskorin Aavalle.


Vaaleanpunaista löytyy kotoa muutenkin tällä hetkellä pienissä määrin. Eteisessä on vaaleanpunainen kynttilä, samoin kuin olohuoneessa ja keittiössä.


Keittiön pöydällä on jo viime viikolla Lidlistä ostamani Lilja-kimppu. Leikkasin siitä vain pois ne punaiset heteet, kun ne sotkevat ärsyttävästi joka paikan tippuessaan.


Suosittelen kyllä tsekkaamaan Lidlin kukkavalikoiman. Siellä on todella kivoja kukkia edullisesti! Tämä kolmen liljan kimppu maksoi 3,9e. Semmoisia todellä isoja kukkakimppuja saa reilusti alle kympillä ja niistä voi jakaa kukkia useampaan maljakkoon.




Jostain syystä keskeneräiset käsityötkin tuppaavat olla jotain vaaleanpunaisen sävyä. Kesken on nimittäin ainakin kaksi työtä noissa sävyissä :)


Meidän pari viime viikkoa on siis mennyt melko lailla jonkun sairastaessa. Itse sain viime viikonloppuna flunssan, joka on yrittänyt tulla päälle koko ajan. Aava sai varmaan Veetin taudin ja oli mun kans kotona keskiviikon ja torstain. Keskiviikkona olikin melko naatti koko päivän ja nukahti sohvalle jo kymmeneltä aamulla!


Torstaina oli onneksi jo oma itsensä ja tauti meni jo ohi. En tiedä johtuiko nopea sairastaminen siitä, että annettiin heti sairastumisen huomattuamme Precosaa Aavalle. Veetille hoksattiin ostaa tuota vasta usean päivän sairastamisen jälkeen. Itse olen syönyt samaa nyt ihan ennaltaehkäisevästi. Suosittelen kyllä hommamaan tuota kaappiin jos mahatauti iskee ja samaa voi myös käyttää esimerkiksi ulkomaille matkatessa ennaltaehkäisevästi. Maitohappoja vedettiinkin koko perhe kun Veeti sairastui, mutta eivät estäneet taudin tarttumista Aavalle.


Tää alempi kuva pikkuapulaisesta on niin mahtava! Harmi kun tuli vähän sumea kuva. Aavalla on oma läppäri meidän läppärin edessä :D Ja kattokaa tuota asentoa ja ilmettä!



Tänään molemmat lapset on sitten hoidossa ja tuossa vähän siivoilin, mutta imurointi teki kurkun kipeäksi. Taidan siis hakea kuumaa "mummun mehua" ja keskittyä johonkin vähän rauhallisempaan loppupäiväksi. Neuvolassakin kävin ja kaikki oli vauvalla ihan ok. Seuraava kontrolli ensi torstaiksi, mutta jospa tämä osaisi ennen sitä vaikka syntyä :) Vielä ei ole mitään merkkejä ollut, vaan eipä niitä edellisistäkään etukäteen ollut....

keskiviikko 27. toukokuuta 2015

Millainen olet?

Tänään on vauvan laskettu aika. Paljon olen miettinyt, että millainen sinä olet. Onko sinulla tukkaa syntyessään vaiko kalju pää. Jos on tukkaa, onko se tummahko kuten siskollasi, vai taittaako punaiseen, kuten jostain syystä veljelläsi. Sinä näyttät varmasti itseltäsi, mutta onko sinussa mitä piirteitä perittynä sisaruksiltasi. Kummalta sinä näyttät enemmän, vai näytätkö kummaltakaan?
Olet toinen tyttö meidän perheessä, joten väkistenkin mietin, että oletko siskosi näköinen, koska hänkin on tyttö. Järki kyllä sanoo, että asia ei niin mene, eivätkä siskot aina ole samasta puusta veistettyjä.  Kooltasi olet suunnilleen samaa kokoluokkaa kuin sisaruksesi ovat olleet syntyessään.


Mahdatko olla luonteeltasi rauhallinen vai vilkas. Puhelias vai hiljainen myöhemmässä vaiheessa. Nukutko hyvin vai huonosti?  Oletko sekoitus kumpaakin sisarustasi luonteeltasi, vai tuletko jompaan kumpaan enemmän.  Mahassa olet ainakin ollu kova liikkumaan ja potkimaan niin, että tuntuu siltä, kuin haluaisit tulla maailmaan mahan läpi.En usko, että sinulla on kiire syntyä ja epäilenkin, että tämä päivä ei ole syntymäpäiväsi. Oletkohan mahdollisesti vasta kesäkuun tyttö?


Pääsääntöisesti ajattelen tulevaa positiivisesti, eikä synnytys itsessään pelota. Loppusuoralla alan kuitenkin miettiä, että tuleeko kaikki menemään hyvin? Onko sinulla hyvä olla vielä yksiössäsi. Mitä jos jotakin tapahtuu sinulle tai minulle? En ole luonteeltani murehtija, mutta kolmannen lapsen kohdalla tuntuu, että ei voi käydä näin hyvä tuuri, että kaikki menisi taas hyvin. Tiedän, että nyt sinulla on kaikki hyvin, mutta tulenko vainoharhaisemmaksi mitä pidemmälle laskettu aika ylittyy? Yritän ottaa rennosti ja nauttia viimeisistä päivistä sinun ollessa vielä mahassani. Ensi viikolla toivottavasti olet täällä meitä ilostuttamassa ihan oikeasti ja elämä myllertyy taas kerran. Silloin saamme myös vastaukset kaikkiin näihin mietteisiin. Pääsemme vihdoin tutustumaan sinuun oikeasti eikä vain liikkeiden kautta. Tervetuloa maailmaan pieni!

tiistai 26. toukokuuta 2015

Epätoivoinen yritys...

....istuttaa basilikaa multaan. Ostin kaupasta siis purkissa olevan basilikan ja lykkäsin sen toissapäivänä multaan. Nyt olen peukut pystyssä, että se pysyisi hengissä edes viikon. Villi arvaus on se, että huomenna se on jo kuollut. Ei kovin virkeältä näytä, vaikka olen nyt kastellut sitä tiheästi nyt alussa niin kuin netistä jostain luin. Alussa on kuulemma tärkeä pitää kasvi kosteana tai jotain. Nuo kivat ruukut ostin paikallisesta rautakaupasta erittäin edullisesti, sillä maksoivat yhteensä alle yhdeksän euroa.


Pienempi ruukuista on vielä tyhjänä, kun en ole keksinyt, että mitä tuohon laittaisi. Se voisi olla purkka- tai pastillikuppi, mutta kun siinä ei ole kantta. Toisaalta niitä syödään kyllä joka päivä, että en tiedä ehtisivätkö päällimmäiset kovin pölyttyä. Toisaalta kuppi on ehkä hieman liian iso siihen tarkoitukseen. Ideoita?



Ruukut laitoin tuonne saarekkeelle, koska ajattelin basilikan tarvitsevan valoa. Ainakin näin alussa. Muuten laittaisin sen tuonne seinän viereen. Olisi kiva koota sinne joku pieni asetelma tavaroita, keittiöön liittyen tietenkin. Mies oli vain hieman eri mieltä asiasta ja oli sitä mieltä, että tasolle ei kerätä mitään ylimääräistä.




Ompelin tänään läjän naaman- ja käsienpyyhintärättejä ja mietin, että eikö meillä ole mitään kivaa astiaa, mihin ne laittaisi käden ulottuville, mutta piiloon. Sitten hoksasin, että osaanhan minä semmoisen ommella itsekin. Ei muuta kuin kaivamaan taas kaapista tuota loppumatonta Ikean raitakangasta ja ompelupuuhiin. Kori ommeltu samalla lailla kuin aiemmin tekemässäni tutoriaalissa.
Väliin laitoin ohutta tukikangasta, vaikka tuo markiisi itsessään on jo niin paksua, että olisi varmaan kaksinkertaisena pysynyt ilmankin pystyssä noin pienessä koossa.

Korin sisäpuolella raidat ovat pystyssä ja ulkona vaakatasossa. Halutessaan korin voi siis kääntää toisin päin ja saa hieman erinäköisen ratkaisun. Joku hurja olisi laittanut kokonaan eri kangasta sisälle ;) Siellä ne kirjavat rätit nyt ovat, eivätkä näy ulospäin. Käytön jälkeen luutun voi sitten nakata suoraan pesuun.






 Kirpparilta olen ostanut myös tuon kannellisen String-hyllykön alatasolla olevan purkin ja sitä olen myös miettinyt, että mitä siihen laittaisi. Siinä olisi kansi niin siihen voisi laittaa jotain ruokajuttujakin. Se voisi siten olla sitten yksi osa sitä tavara-asetelmaa.


Isommassa lasipurkissa on Jyskistä ostettuja kauniita luutuja, jotka valitettavasti olivat vähän huonon tuntoisia eivätkä oikein ainakaan pöytäluutuiksi ole kovin ihanteellisia. Ehkä enemmän semmoisia pölyrättejä. Jospa niille siivouksessa jotain käyttöä löytyisi.


sunnuntai 24. toukokuuta 2015

Valmistautumista vauvaa varten

Olen pikkuhiljaa laitellut paikkoja valmiiksi tulevaa asukkia varten, mutta pakko myöntää, että se sairaalakassi on vieläkin pakkaamatta! Pitäisi ainakin laittaa paperille kassiin pakattavat asiat ylös, että lähdön tullessa voisi tarvittaessa nakkoa kamat kassiin ja lähteä.

Viime viikolla kasasimme pinnasängyn meidän makuuhuoneeseen vauvaa odottamaan. Samalla huomasin, että meillä ei ole vauvalle peittoa ollenkaan, kun Aavalle en halua pinnasänkyyn vielä isoa peittoa laittaa. Onneksi tutulta löytyi edullisesti ja tuolla se nyt jo pyörii pesukoneessa. Vaihdetaan Aavalle sitten isompi peitto kun siirretään isompaan sänkyyn.


Pinnasänky tulee sivuvaunuksi meidän sänkyyn, joten yksi laita puuttuu sängystä sen vuoksi ja se on väliaikaisesti tuossa ikkunan alla. Eilen kävin kangaskaupassa katsomassa puuvillaa, jolla voisin päällystää valkoisen Ikean reunapehmusteen, joka on ostettu meille jo Veetin vauva-aikaan. Joka kerta on ollut tarkoitus värjätä tai päällystää tuo, mutta niinpä se on joka kerta jäänyt ja nyt kolmannelle lapselle sain sen verran aikaiseksi. Tosin päällinen on sen verran kesken, että päätyjä ei ole ommeltu kiinni, koska solmimisnauha loppui kesken enkä saanut päähän nauhoja. Pitää käydä vielä ne hakemassa niin saa tuon tehtyä loppuun.


Väriksi valikoitui yllättäen mustavalkoinen, koska se sopii sitten kaikenväristen päiväpeittojen kanssa. Tosin päiväpeittokin puuttuu joko pinnasängystä tai Aavalta kun meillä on vain yksi pieni päiväpeite. Ehkä fiksuinta olisi tehdä Aavalle jo sen kokoinen, että se menisi isoonkin sänkyyn. Vauvan päiväpeitteen virkaa toimittaa väliaikaisesti siis fanttilakanat. Pienen peitonkin kaivoin valmiiksi, että saa pitää sitä kaukalossa tai köllöttelyalustana.



Aikoja sitten tilasin tuttinauhatarvikkeita, kun tein ystävien lapsille tuttinauhat lahjaksi. Samalla ompelin meillekin pari nauhaa siksak-kuvioilla.


Myös kodinhoitohuoneen kaapit on pitänyt mellastaa läpi, että sinne on saanut mahtumaan kahden lapsen kestovaipat sekä vauvan vaatteet. Aavan vaipat on sullottu ylähyllylle imujen kanssa ja vauvan vaatteet kahdelle alahyllylle. Tuosa on kokoja 50-62cm ja sitä isommat odottavat vielä Aavan huoneen lipastossa.




Vauvan vaipat puolestaan ovat toisessa kaapissa, alhaalla sisävaipat ja ylempänä pienimpiä taskuja ja kuoria. Lisäksi tuossa ruutukorissa on kestoliivinsuojia ja ylhäällä lasten rasvoja ja lääkkeitä. Hieman meinasi ahdasta tulla, mutta sain kaikki mahtumaan. Alakaappiin jätin kertakäyttöiset liivinsuojat sekä Aavan ja vauvan kertisvaipat. Jospa me kesällä päästäisiin Aavan vaipoista eroon niin tulisi lisää tilaa kaappeihinkin!


Pikkuhiljaa alkaa siis kaikki olla ojennuksessa ja tavarat löytää paikkansa. Arkihan sitten näyttää, että onko järjestelyt toimivat vai pitääkö tavaroita siirrellä vielä jotenkin toiste.