| NauravaNappi

sunnuntai 19. syyskuuta 2021

Uuden kodin silgranit-altaat ja hoito-ohje!

Kaupallinen yhteistyö Lapetek kanssa


Meillä oli edellisessä kodissamme keittiössä Blancon silgranit allas ja halusimme tähän kotiin myös samanlaisen, sillä se on jo hyväksi todettu. Edellisessä teimme vain sen mokan, että laiminlöimme altaan puhdistusta, joten sen pohjaan kertyi ilmeisesti kalkkia kerrostumina ja siihen kalkkiin tarttui likaa, joka teki altaan pohjasta likaisen näköisen. En kuitenkaan saanut enää sitä puhtaaksi, vaikka yritin monta kertaa tehdä sille puhdistuksen. Olin saattanut sitä ehkä myös puhdistaa vääränlaisilla aineilla tai välineillä. Siksi lisäänkin tähän postaukseen myös puhtaanapito-ohjeet altaille!

Meillä on keittiössä iso, 80cm leveä Blanco Etagon allas mustana. Jotenkin en tajunnut, kuinka iso tuollainen 80cm allas on ja hieman säikähdin sen kokoa, kun se saapui raksalle. Nyt yli kuukauden käytön jälkeen voin sanoa, että ihan loistoajatus oli ottaa näin iso allas! Mahtuu hyvin pesemään isommatkin tavarat ja jos astianpesukone on päällä, saa tuonne pohjalle kerrytettyä astioita odottamaan pesua ilman, että ne näkyvät sieltä mihinkään. Helposti mahtuu pellit ja muut isot tavarat tiskaamaan tuossa ja jotenkin olen nyt tosi tottunut tuohon ja kodarin pienempi allas tuntuu tosi pieneltä!


Tähän allasmalliin kuuluu kuvassa näkyvät kaksi erillistä Etagon kiskoa, jotka ovat osoittautuneet todella monikäyttöisiksi. Näiden päälle on kätevä laittaa isompi astia jota täyttää vedellä niin ei tarvitse laittaa sitä tuolle märälle altaan pohjalle. Näin esimerkiksi vaikka siivousämpärin pohja ei sitten kastele lattiaa. Lisäksi tuossa on helppo kuivata astioita ja vaikka juomapulloja tai valuttaa pestyjä maitotölkkejä. Nuo ovat siis irrotettavat ja siirrettävissä vaikka pöydälle, jolloin niiden päälle voi laskea kuuman pellin uunista. Noita voi liikutella miten haluaa tuossa altaan päällä aina tarpeen mukaan.


Me otettiin vielä lisäosana tähän keittiön altaaseen tuollainen setti, missä on musta roskasihti ja tuo Blanco-merkki. Normaalisti tuo sihti on krominen ja meillä on siis tuolla alla se perus ja tämä tulee siihen päälle vain.  Pieni yksityiskohta ja minusta tuo musta sihti pysyy paremmin puhtaana kuin se krominen, joka aina menee sellaiseksi likaisen näköiseksi ja sitä saa olla koko ajan ihmesienellä hankaamassa.


Tykkään tuon altaan materiaalin ulkonäöstä ja siitä, miten hyvin se kestää ajan saatossa. Tutkin tuota materiaalia Lapetekin sivuilta ja siellä kerrotaan siitä näin:

Patenteilla suojatussa SILGRANIT®-materiaalissa yhdistyvät helppohoitoisuus, käytännöllisyys ja kestävyys. Blanco kehittää jatkuvasti materiaalia ja vuosikymmenien kehityksen tuloksena nykyinen allasmateriaali on miellyttävän samettimainen, mutta samalla käytettävän graniitin raekoko on optimaalinen antamaan yhdessä sidosaineen kanssa luonnon kivimäisen pinnan. Samalla se on kuitenkin riittävän sileä, jotta puhdistaminen olisi mahdollisimman helppoa.
Allasmateriaalin pääraaka-aine on hienoksi murskattu kivi, jota on massasta noin 80 %.

SILGRANIT® on viimeistelty käyttäen patentoitua Hygiene+Plus –suojausta. Tämä ainutlaatuinen resepti on integroitu SILGRANIT® -materiaaliin antaen sille sekä suojaa bakteereja vastaan että samalla likaa hylkivän pinnan.

 


Kun meidän keittiötä katsoo kokonaisuutena, niin en oikein osaa muunlaista allasta tuohon kuvitellakaan kuin tuon silgranitaltaan. Mietittiin pitkään altapäin huulletun ja tavallisen altaan välillä, mutta tässä asiassa pihistimme, koska se huultaminen olisi maksanut jonkun verran lisää.  Jostain myös luin pohdintoja, että käykö huulletun altaan kanssa niin, että ajan myötä kosteus kertyy siihen keittiötasoon ja alkaa kupruilla. Tämä oli siis vain jonkun yksityisen henkilön spekulaatiota! En tiedä, että käykö näin oikeasti.


Itselle riittää kuitenkin ihan hyvin tämä asennustapa, kun siihen totuin jo edellisessä kodissa. Tuosta altaan koosta tuli muuten mieleen, että nyt on kivasti aika lailla saman kokoinen kuin meidän liesi ja ovat vielä samassa kohtaa keittiötä! Jotenkin nyt menee "rytmissä" nuo mustat, isot alueet kun ovat saman kokoiset.



Kodinhoitohuoneessa meillä on myös musta Blancon silgranit allas, mutta se on mallia Dalago 6 eli leveyttä on 60cm. Tämä riittää hyvin kodariin, jossa sitä käytetään lähinnä kukkien kasteluveden ottamiseen tai vaatteiden käsin pesuun joskus. Tässä mahtuisi myös pesemään vauvan kakkapyllyn, mikäli sellaiselle jostain syystä olisi tarvetta.


Hanoina meillä on keittiössä ja kodarissa myös Lapetekin valikoimista löytyvät Lino-A- hanat. Nämä sopii minusta hyvin muotoilultaan noihin altaisiin ja näitä voi tosiaan ostaa pakettina missä on yhdessä molemmat. Hanassa on suomalainen tyyppihyväksyntä, joten asennuksen kanssa ei ollut ongelmia. Suomessa on siis aika uusi laki, jonka mukaan hanoilla ja suihkuilla pitää olla suomalainen tyyppihyväksyntä ja jos sitä ei ole, ei putkarit välttämättä suostu hanoja asentamaan ja niistä voi tulla muutenkin sanomista tarkastuksissa. Ei ollut muuten ihan helppo kaikilta merkeiltä löytää sitä tietoa, että onko tyyppihyväksyntää vai ei! Esimerkiksi monissa halvoissa, mustissa suihkuissa sitä hyväksyntää ei ole (tai ainakaan en onnistunut sellaista sertifikaattia löytämään!) vaikka hanoja saa Suomessa myydä. Se on minusta hassua, että myydä saa vaikka periaatteessa ei saisi asentaa eikä käyttää.


Näihin hanoihin saa myös tilattua virtauksenrajoittimen, mikä pienentää vedenkulutusta, sekä vähentää paineen aiheuttamaa veden roiskumista altaassa. Meille muistaakseni laitettiin nuo rajoittimet ja välistä tosin itsestä tuntuu, että vettä tulee ärsyttävän hitaasti. Nyt siihen on kuitenkin jo tottunut ja onhan se hyvä, että jos lapsetkin juoksuttavat hanaa turhaan niin ei mene niin paljon vettä hukkaan! Lisäksi tuossa hanassa on mielestäni eri lailla päin kylmä ja kuuma kuin meidän vanhoissa hanoissa. Olen nimittäin aina vääntämässä hanan kahvaa ylös kun haluan kylmää vettä ja se onkin tuo ala-asento mistä tulee se kylmä. Ehkäpä kohta opin sen oikeankin asennon!


Jotta Silgranit-altaasi pysyisi mahdollisimman pitkään puhtaana ja hyvännäköisenä, kannattaa lukaista seuraavat hoitovinkit huolella läpi!
 
-Kaadettuasi altaaseen värjääviä aineita kuten teetä tai kahvia huuhtele allas vedellä välttääksesi kalkkikerrostumia 
 
1. Päivittäinen puhdistus:
- käytä tiskiainetta välttääksesi tahrojen muodostuminen.
- hoito tarvittessa: Käytä puhdistukseen tiskiainetta ja kosteata riepua tai sientä. Huuhtele allas vedellä ja kuivaa se lopuksi.
Kaikki tahrat, viirut yms. tulee puhdistaa heti ilmestymisen jälkeen esim. BlancoActiv -puhdistusaineella.
 
2. Perusteellinen puhdistus:
- laske altaaseen 1-2 cm lämmintä vettä. Lisää veteen BlancoActiv-puhdistustabletti ja jätä allas likoamaan muutamaksi tunniksi, mieluiten yön yli. Tyhjennä vesi altaasta, huuhtele ja kuivaa (tähän voi käyttää myös konetiskiainetta, jossa ei ole mukana mitään kirkasteita jne. Kaada kuuma vesi altaaseen ja laita tabletti sinne likoamaan ja anna vaikuttaa pari tuntia. 
 
Jos tumman altaan pohja alkaa näyttää likaiselta, on sinne todennäköisesti kertynyt kalkkia, joka on värjääntynyt liasta. Voit tehdä tuon perusteellisen puhdistuksen monta kertaa putkeen, jos kalkkikerroksia on kertynyt useita. Pikkuhiljaa se irtoaa ja allas on taas musta.




perjantai 17. syyskuuta 2021

Magnolia bloom sweater

Sisältää mainoslinkin, linkki merkitty *

Viime vuonna innostuin neulomaan islantilaisneuleita ja silloin tein itselleni Treystan sekä Riddarin. Olen vähän huono pitämään sisällä neulepaitoja, mutta löysin jo silloin niin kivoja malleja, että pakko kai se on yrittää opetella! Itse asiassa viime keväänä tein yhden, mutta siitä tuli niin possupaita, että en tiedä pääseekö se käyttöön asti. Tämän ihanan Magnolia  bloom sweaterin taisin bongata Instagramissa kun selailin jotain neuletilejä. Ohjeen voit ostaa ainakin Ravelrystä.


Tämä oli minusta aika helppo neuloa, vaikka lopputulos onkin näyttävä eikä pelkästään sileää neulosta. Nuo nypylät eivät ehkä olleet tämän langan kanssa ihan paras vaihtoehto, koska eivät niin hyvin näy kuin olisin halunnut. Mun löysähköllä käsialalla valitsin koon S, koska tämä malli on oikeasti sellainen vähän over sized ja katsoin, että mittojen puolesta tuo S-koko olisi istuvampi. Vertasin siis noihin  mun islantilaisneuleiden ympärykseen tuota ohjeen ilmoitettua valmiin työn ympärystä.
 
  
 Lankana mulla on tässä ihan vain yksinään Dropsin Air. Ohjeessahan tuo paita on neulottu nelinkertaisella(!) langalla ja monet näyttävät tehneen esimerkiksi tämä Air plus sit joku mohair päälle. Tein kuitenkin pelkästään tästä, koska en osaa pitää sisällä kamalan paksuja vaatteita. Lisäksi mun käsiala täsmäsi tuohon ohjeen tiheyteen tällä langalla ihan  yksinkertaisena. Tein tän ohjeesta poiketen kutosen puikoilla.

 
Langat ostin Kärkkäiseltä, missä on minusta hyvä valikoima Dropsin lankoja ja nykyisin myös jotain Katiaakin. Ne tosin ovat hinnaltaan sellaisia, että en ole niitä juurikaan raskinut ostaa. Mun toinen vakkarikauppa langoille on Adlibris, missä *nämä näyttivät olevan nyt alessa. Eihän tuo mikään oikea lankakauppa ole, mutta olen tilannut sieltä, jos Kärkkäiseltä on ollut loppu, koska Adlibrikseltä saa toimituksen ilman postikuluja. Silloin raskii tilata vain vaikka yhden paidan langat kerralla.


Tämä paita oli tajuttoman nopea neuloa! Joskus viime viikolla aloitin tuota kaarroketta ja se oli lauantaina siinä mallissa, että pääsin aloittamaan vartaloa. Tämä siis neulotaan ylhäältä alas. Synttäreiden lomassa lauantaina neuloin tuon vartalo-osan ja toista hihaa ja sunnuntaina sain jo valmiiksi paidan. Lankaa tähän meni vain neljä kokonaista kerää ja jonkin verran viidettä! Monesti hirvittää se, paljonko neulepaidalle tulee hintaa. Tähänkin jos olisi ostanut lankaa niin, että sitä villalankaa neulotaan kaksin kerroin, samoin kuin mohairia, niin tulisi kyllä tolkuttoman kalliiksi! Näitä lankoja yksi kerä maksaa vitosen luokkaa eli alle 25e tuli neuleelle hintaa. Ei paha ollenkaan! Sit jos ostaa kalliit langat ja paita ei olekaan täydellinen niin harmittaa kovasti ja jos on neulottu sekaan mohairia, niin sen purkaminen on kyllä melko kamala, ellei mahdoton, homma.


Kuvat räpsäisin pihalla pikaiseen kaukosäätimella eikä kyllä tullut kovinkaan edustavia. Ei pystynyt tuolla jäätävässä tuulessa olla yhtään pakollista kauempaa. Mutta eiköhän näistä nyt tärkeimmän näe eli sen paidan, vaikka olisikin vähän surkea kuva :D




Seuraava projekti on jo mietinnässä! Sitä ennen pitäisi vaan saada yhdet kirjoneulesukat pois alta... Kummasti kuitenkin houkuttaisi mieluummin se uusi neule kuin ne vanhat sukat. Neulojat tietää tunteen!

tiistai 14. syyskuuta 2021

Ensimmäiset puolitoista kuukautta uudessa kodissa!

Päästiin muuttamaan meidän uuteen kotiin noin puolitoista kuukautta sitten, heinäkuun lopussa. Nyt kun ollaan asuttu täällä tuo aika, niin jotenkin tuntuu, että aikaa on mennyt paljon enemmänkin! Ehkä se kertoo vaan siitä, että uusi koti on tuntunut alusta asti kodilta. Vihdoin loppui se tuskallinen odottaminen, jota ei onneksi kuitenkaan ihan kovin kauaa kestänyt. Tuntuu, että kesäkin meni niin nopeasti ihan sen vuoksi, että koko ajan vain odotti kesän loppua ja muuttoa. Tosi nopeasti meni kyllä vuokrallaoloaika.

Meidän rakennusprojekti sujui onneksi aika lailla ongelmitta, mikä johtui varmasti siitä, että meillä oli tässä niin huiput tekijät! Muuttotarkistus meni heittämättä läpi eikä mitään virheitä tai mainittavaa olla talosta nyt reilun kuukauden asumisellakaan löydetty. Muutamat jäljet seinässä korjailtiin heti silloin valmistumisen ja muuton jälkeen ja toimitusvaikeuksista kärsineet listat käytiin asentamassa jälkikäteen. Nyt on siis kaikki paikoillaan joitakin nettijuttuja lukuunottamatta. Niiden tulo on viivästynyt myös yllättäen koronan vuoksi!


Muutto meni suhteellisen kivuttomasti ja tavarat löysivät aika nopeasti paikkansa. Tällä kertaa otin asiakseni sen, että laitetaan heti kaikki mahdollinen naulakko ja hylly seinälle, että ne eivät jää kokonaan laittamatta! Ja aika hyvin tuota ollaan toteutettu, sillä meillä on seinillä jo tauluhyllyjä, lapsilla naulakot huoneissa, olkkarissa verhokisko ja verho paikallaan ja peilikin on löytänyt paikkansa meidän makuuhuoneen seinältä. Tuosta on hyvä lähteä sitten miettimään, että mitä kaikkea vielä tarvitaan ja halutaain laittaa.


Minä olen pääasiassa purkanut tavarat, joten toistaiseksi olen suunnilleen kärryillä siitä, että mistä mikäkin tavara löytyy. Muut ovatkin sitten enemmän tai vähemmän hukassa tavaroiden paikkojen suhteen! Mutta eiköhän pikkuhiljaa ala muillekin hahmottua, että mistä mitäkin löytää. Instan seuraajat ovatkin huomanneet, että rakastan säilyttää kaiken mahdollisen laatikossa ja niitä pitäisi hankkia lisää, että saisi kaikki tavarat fiksusti järjestykseen. Varsinkin tyttöjen kaapit kaipaisivat vähän organisointia, että pysyisivät siistinä ja tavarat helposti otettavissa kaapista. Instassa olen muuten laittanut stooreihin vähän esittelyjä kodista ja tällä hetkellä sieltä löytyy videona mm. kodinhoitohuoneen esittely stooreista Koti-tunnisteen alta. Yritän toki saada tänne blogiin astikin noita juttuja teille talteen!


Jopa siivoaminen on ollut tähän asti ihan kivaa! Tiedättehän sen alkuinnostuksen, joka uudesta kodista tulee ja tällaiset masentavan tylsät pakkopullajutut muuttuu myös kivoiksi. Saapa nähdä, että kuinka kauan tämä innostus kestää. Epäilen, että se ei ole kovin pitkäikäistä, mutta nautitaan nyt tästä hetken huumasta!


Tuntuu, että ollaan saatu nyt tässä pienessä ajassa jotenkin tehtyä tästä talosta melkein kodikkaampi kuin entisestä kahdeksaan vuoteen! Toki tämänkin sisustus elää varmasti koko ajan, mutta kuitenkin on jo tehty tästä meidän kodin näköinen. Ehkä se auttaa myös, että on väriä seinillä ja yleisvärikään ei ole valkoinen. Edellisessä olisin halunnut maalata seiniä, mutta en osannut päättää väriä. Vielä kaipaisin lisää viherkasveja, koska onnistuin vuokra-asunnossa tappamaan muutaman. Varmaan valonpuutteen takia, kun kesä oli kuuma ja ilman ilmastointia oli pakko pitää koko ajan verhot kiinni ja kasvit eivät tykänneet pimeydestä. Loppusilauksen annoin peikonlehdelle viemällä sen ulos ja se unohtui aurinkoon ja lehdet paloivat :D


On ollut ihan mahtavaa nähdä, miten kaikki meidän valinnat ja päätökset toimii käytännön elämässä. Moni talopohja esimerkiksi voi olla hyvän näköinen paperilla, mutta toimiiko se käytännössä, on eri asia. Tähän mennessä pohja on ollut ihan niin toimiva mitä oltiin ajateltukin ja muutenkin kaikki valinnat esimerkiksi materiaaleihin ja kalusteisiin tuntuu omilta ja kuitenkin myös ajattomilta valinnoilta. Talopohja löytyy muuten täältä, jos et ole sitä vielä nähnyt. 


Postauksessa on muutamia sekalaisia kuvia meiltä, jotka otin kännykän kätköistä. Pitää tehdä parempi esittely myöhemmin vaikka huone kerrallaan. Tämä sauna on kyllä yksi mun lemppari meidän talossa! Se on niin kaunis ja siinä on mun toiveet toteutettu täysin.




Se mistä olen erityisen ylpeä, on se, että me on oikeasti tehty pihallekin jo jotain! Sen jälkeen kun muutettiin, alettiin tehdä myös pihahommia ja meillä onkin jo melko komea, pitkä nurmikko ja istutusjuttuja ollaan myös tehty. Voisin tehdä pihajutuista oman postauksen, että miltä ne näyttää tällä hetkellä kun kasvit ovat vielä aika pieniä. Tehtiin myös laatoituksen sijaan tuollainen "alaterassi" tuohon terassin jatkeeksi ja se toimii kulkuväylänä. Ensi kesänä ostan sitte jotain hedelmäpuita tuonne, kun keksin, että mitä ja mihin niitä laitan! Mut isot linjat on jo tehty ja ensi vuonna voi keskittyä sitten yksityiskohtiin.

sunnuntai 5. syyskuuta 2021

Sulavalinjaiset wc-istuimet

 //Kaupallinen yhteistyö Geberit / Ido //

Jokainen vessaa joskus pessyt tietää, kuinka ärsyttävä siitä muotoillusta wc-istuimen kyljestä on pyyhkiä pöljyä kun ne kertyvät niihin kaiken maailman koloihin. Tai itseä se ainakin on aina ärsyttänyt ja siksi aloin uuteen kotiin etsiä vessoja, joiden kyljen muoto olisi mahdollisimman suora. Samalla se pelkistetty muoto olisi vähän modernimman näköinen kuin tuo perinteisen mallinen pönttö, joka on näyttänyt samalta vuosikymmeniä. Tuon ongelman olisi ratkaissut myös seinälle kiinnitettävät wc-istuimet, mutta meillä ei budjetti niihin riittänyt. Niiden asennus vaatii vähän erilaiset ratkaisut kuin tavallinen istuin, joten siitä tulee aika reilusti lisäkustannuksia eikä se ainakaan meille tuonut niin paljon lisäarvoa, että oltaisiin maksettu niistä reilusti normaaleja istuimia enemmän.


En löytänyt markkinoilta kovinkaan monta mallia, jossa tuo jalka olisi suora ja toinen niistä merkeistä, jotka itse bongasin oli täysin tuntematon. Meille valikoitui siksi tämä IDO:n Glow 64 rimfree-mallina eli tässä ei myöskään ole sitä reunusta pöntön sisällä, jonka alle kertyisi pöpöjä ja jota on myös vaikeampi puhdistaa kuin tällaista rimfree-versiota. Siitä toisesta merkistä löysin jonkin verran keskustelua, että juurikin tuon rimfreen (mikä se on suomeksi!) takia vettä vähän pärskyy pönttöä vetäessä jos kansi jää auki. Tätä vähän pelkäsin myös tämän Idon pöntön kanssa, mutta toistaiseksi en kyllä ole huomannut, että vettä olisi pärskynyt muualle kuin pönttöön, vaikka tarkoituksella sitä vetelin kansi auki testimielessä. Lisäksi näissä on myös Smart-lasite, jonka pitäisi mainostekstien mukaan olla muutoinkin helpompi pitää puhtaana. Tuon toimintaperiaate alkoi itseä kiinnostaa sen verran, että kaivoin siitä tiedon Idon sivuilta ja siitä sanotaan näin:

IDO Smart -lasite sulkee keramiikassa esiintyvät mikroskooppisen pienet huokoset, joihin lika normaalisti tarttuisi. Pinnoite löytyy nyt standardina kaikista IDOn pesualtaista ja wc-istuimista. Smart -lasite tekee keramiikan pinnasta kestävän ja erittäin sileän, mikä vähentää lian lisäksi kalkkisaostumia. Näin ollen wc on entistä helpompi pitää puhtaana. 

 


Meillä on pöntöissä kova kansi soft close-toiminnolla eli kun kannen tiputtaa alas, se ei läpsähdä kamalalla vauhdilla kiinni vaan sulkeutuu pikkuhiljaa hitaasti alas ilman kolahdusta. Tuo kova kansi on sen verran painava, että se varmaan jymähtäisi melko kovasti ilman tuota toimintoa. Toki kansi laskeutuu omaan makuun vähän ärsyttävänkin hitaasti. Itse kun olen vähän tällainen nopeamman toiminnan tyyppi, niin ei jaksaisi odotella, että kansi laskeutu!


Muotoilultaan nämä Glow-sarjan pöntöt ovat minusta kauniita ja meilläkin on valitettavan usein pikkuvessan ovi auki, niin on kiva että sieltä näkyy edes kaunis pönttö. Tämä olikin näemmä Idon "design-malli". Lisänä tässä on myös Fresh wc-raikastintoiminto eli tuon huuhtelunapin saa avattua ja siellä on sellainen kolo, mihin voi tiputtaa raikastinpuikon. Kun wc huuhdellaan, annostelee raikastintoiminto ainetta huuhteluveteen, mistä se virtaa koko huuhtelumekanismin läpi ja paikat pysyvät puhtaana paremmin verrattuna siihen, että raikastin roikkuu yhdessä kohdassa pönttöä ja valuu siitä vain alaspäin. Pönttöjen mukana tuli paketillinen noita puikkoja ja ne eivät ole minusta erityisen raikkaan tuoksuisia, joten pitää ostaa seuraavaksi tuo sitrustuoksuinen. Raikastin päästää myös väriä veteen, joten värin katoamisesta tietää sitten vaihtaa uuden puikon tilalle. Plussana tässä tietysti on se, että raikastin ei näy pöntöstä mihinkään, mutta silti sen ominaisuudet pysyy, jos tykkää raikastimia käyttää. Ei tarvitse myöskään ronkkia sitä tyhjää raikastinkoteloa sieltä likaisesta pöntöstä pois. Yhden raikaistinpuikon luvataan kestävän noin 60-80 vetämistä.




Mielestäni tämän pöntön muotoilu istumismielessä on hieman tavallista pönttöä huonompi. Tai omalle takamukselle ei niin sopiva. Tuo pöntön etuosa on kapeampi ehkä kuin tavallisessa pöntössä ja tuntui hassulta. Sitten tajusin, että tässä pitää istua ehkä hieman taaempana kuin meidän edellisessä pöntössä ja sitten se tuntui taas mukavalta istua. Istuintuntuma on siis selkeästi erilainen. Ehkä näitäkin pitäisi koeistua kaupassa ennen ostopäätöstä, kuten sänkyjä! Mutta tuo olikin oikeastaan se ihan ainut miinuspuoli ja sekin ratkesi, kun tajusin istua vähän eri kohtaan. Muut perheenjäsenet eivät tästä ole sanoneet mitään, muttta ehkä itse tämän yhteistyön myötä ajattelin asioita liiankin analyyttisesti! Mutta loppukaneettina sanoisin, että jos nyt pitäisi valita pönttö niin valitsisin silti tämän enkä sitä halvempaa peruspönttöä. Tuo helppo puhdistus on niin ykkösjuttu tässä!

torstai 2. syyskuuta 2021

Nuku yö ulkona 2021 lasten kanssa

Meille piti tulla ystäviä kylään virallisena "nuku yö ulkona"-päivänä (vai yönä!), mutta kyläily peruuntui flunssan vuoksi. Mikä oiva tilaisuus siis toteuttaa tuo yö ulkona. Ystävä ei päässyt seuraksi, niin mies väläytti, että mene lasten kanssa. Tytöt aluksi olivat vähän nihkeinä, mutta yhtäkkiä kääntivätkin kelkkansa ja niin alettiin lauantaina ennen kuutta pakkaamaan tavaraa rinkkaan ja reppuihin ja päätettiin kohde, joka olisi Oulaisten Isojärven laavun lähimaasto (tarkemmat ajo-ohjeet täältä https://www.nauravanappi.fi/2020/08/edellinen-retkipaikkapostaus-kasitteli.html). Ei ollut kamalasti aikaa miettiä tavaroita, että ehdittäisiin varmasti pystyttää leiri ennen pimeää. Yhden yön reissulle otettiin mukaan:

- ilmatäytteiset makuualustat sekä retkipatjat

- makuupussit kaikille sekä yksi varapussi hallayön vuoksi

- aamupala sekä iltapala ja vettä

- hammasharjat ja tahna

- merinokerrastot, pipot, villasukat ja hansikkaat

- teltta

- tulitikut sekä puukko

- kevytuntuvatakit

Pakkauslista oli siis melko lyhyt ja kaikki mukaan otettu puukkoa lukuun ottamatta tuli käyttöön. Suosittelen muuten lämpimästi noita kevytuntuvatakkeja! Menevät lämmittävänä kerroksena kuoritakin alla tai muuten vain ja meillä lapset nukkuivat nuo päällä, koska kädet ei tahdo kummallakaan pysyä makuupussin sisällä. Meillä on ollut useana vuotena käytössä tytöillä Reiman Fern- takit ja Veetillä vastaava poikien versio Falk. Voit lukea noista takeista lisää vanhasta postauksestani täältä.

Tulipa samalla testattua myös eskarilaisen reppu, että miten sinne mahtuu tavaraa ja onko hyvä kantaa. Valitusta ei tullut ja tuo veti yhtä paljon ellei enemmänkin tavaraa kuin Haglöfsin Corker koossa M, joka Aavalla oli reppuna mukana. Tuo Corker on vaan tosi paljon pidemmän mallinen ja huonompi lapselle muotoilultaan ja ergonomialtaan.


Saatiin kamat kasaan ja lähdettiin ajelemaan parinkymmenen minsan matka luontopolun parkkipaikalle. Kävelyä oli varmaan noin 1,5km laavulle ja reippaasti tytöt kantoivat ovat tavaransa. Lasten reppuihin pakkasin heidän makuupussinsa, kolme ilmatäytteistä alustaa, juomapullot, kevytuntuvatakit sekä retkipatjat. Ja toki heidän omat villasukat ja pipot jne. Itse kannoin sitten teltan ja omat yöpymisvälineet sekä ruuat ja ison vesipullon.



Hetki onkin vierähtänyt siitä, kun on käyty tuolla viimeksi, mutta ihan yhtä kiva paikka se oli kuin aiemminkin. Paikalla oli muutama muukin, mutta he olivat jo lähdössä kotia päin meidän tullessa. Koska maasto oli aika epätasaista, päätin pystyttää teltan laavuun. Olin melko varma, että ei tuonne yöllä venetsialaisviikonloppuna muita tulisi eikä teltta haittaisi siinä mitään. Lisäksi siinä olisi lämpimämpi nukkua, kun maasta ei hohkaisi niin paljon kylmyyttä.


Perillä pystytettiin teltta ja yritettiin saada nuotioon tulet, mitä vaikeutti se, että paikalla ei ollut pieniä puita ollenkaan. Olisin toki voinut ne metriset halot tehdä polttopuiksi, mutta paikalla ei ollut kuin rikkinäinen saha ja pieni kirves. Joku oli aiemmin polttanut nuotiopaikan vieressä niitä isoja pöllejä ja osa oli jäänyt palamatta, joten poltettiin niitä, että saatiin eväsleivät lämmitetty. Toki ne onneksi olisi voinut syödä kylmänäkin, mutta samapa nuo hiiltyneet puut oli polttaa pois siitä maasta kuleksimasta.



Koska mukana ei ollut mitään leluja, keksivät tytöt meille olympialaiset ja kisailtiinkin kävyn pituus- sekä tarkkuusheitossa, kävyn kantamisessa lehden päällä sekä kauneimman lehtisydämen askartelussa :D Nopeasti ilta alkoikin hämärtyä ja leikkimisen ja syönnin sekä hampaiden pesujen jälkeen siirryttiin kymmenen maissa telttaan kuuntelemaan iltasatua Bookbeatista. Laitettiin vielä pressu laavun suun eteen, kun tyttöjä vähän jännitti, että jos sieltä tulee jotain eläimiä.




Tytöt nukahtivat ehkä viidessä minuutissa siitä, kun satu oli kuunneltu loppuun. Itse en meinannut saada millään unta! Varmaan itseä jännitti olla yksin aikuisena metsässä lasten kanssa. Varsinkin kun pihalla oli säkkipimeää ja toki yöllä kaikki aistit on jotenkin tosi tarkkoina ja pienikin rasahdus sai miettimään, että mikä se oli. En tykkää normaalistikaan nukkua yksin saati pimeästä ja nyt ne yhdistettiin! Enemmän pelkään kyllä metsässäkin muita ihmisiä kuin sitä, että leirin lähellä joku eläin seikkailisi. Vaikka sanoohan sen järkikin, että tuskin tuonne mitään murhaajia tulee yöllä :D Näin myös tietty kaikkia unia, missä joku susi tai koira kävi nuolemassa telttakangasta ulkopuolella, joten aika levoton yö oli. Aava heräsi puoli seiskan maissa ja halusi nousta seiskalta ylös. Viialla olisi vielä riittänyt unta, mutta heräsi tietenkin kun me kömmittiin Aavan kanssa teltasta ulos.



Yölle lupasi vain muutamaa astetta lämmintä, mutta laavun sisällä oli kyllä tosi lämmin! Olin varannut itsellenikin kevytuntuvatakin, mutta oli pakko riisua se ja nukkua pelkällä merinokerrastolla ja hanskojakaan en tarvinut. Mulla on käytössä siis makuupussin sijasta Cumuluksen Quilt eli tuollainen "untuvapeitto" ja nukun se auki enkä kiinnitettynä patjaan. Sen comfort arvo on vain -2 joka on miehen comfort eli naiselle varmasti menee plussan puolelle ja pelkäsin, että palellunko, mutta ennemmin oli kuuma, mikä oli aika yllättävää. Tuossa muuten vinkki jos makuupussi ahdistaa. Tuon saa jalkopäästä vähän matkaa pussille eikä se ahdista mua yhtään kun tiedän, että vetoketju ei pidä pussia kiinni. Oon kerran testannut makuupussia kotona varmaan viime keväänä ja se tunne kun sen vetää kiinni on ihan kamala. Tulee jäätävä ahdistus saman tien, että pitää päästä pussista pois. Tuo peitto on ollut täydellinen ratkaisu tuhoon ongelmaan! Pitää vaan muistaa, että sen kanssa makuualustan on oltava hyvin eristävä, koska se tulee itseä vasten ja pelkkä tavallinen retkipatja esim ei varmasti ole kovinkaan mukava kun kylmyys tulee maasta sen läpi.




Meillä oli kuitenkin kaiken kaikkiaan tosi mukava retki ja tytöt nauttivat todella paljon! Aavan mielestä parasta oli eväät ja Viian mielestä hänen keksimät olympialaiset. Minusta parasta oli se, että ylipäätään lähdettiin ja se, että uskalsin viedä yksin tytöt metsään sellaisena vuodenaikana, jolloin tulee pimeää. En todellakaan ollut yöllä mukavuusalueellani, mutta selvittiin ja sain aamuyöstä nukuttuakin jonkin verran. Uskon, että tytöt muistavat tämän meidän tyttöjen kesken tehdyn reissun pitkään ja toivottavasti haluavat lähteä retkelle vielä toistekin. Kamalinta oli se, että mun piti käydä yöllä yksin pimeässä pissalla! :D Mutta siitäkin selvittiin, enkä joutunut minkään eläimen syömäksi. Oon niin ylpeä siitä, että rohkaistuin lähtemään tuonne! Vaikka en varmaan jotenkin ehtinyt lähtöä miettiessä edes tajuta sitä, että oikeasti siellä on yöllä säkkipimeää. Ja ehkä parempikin niin, että ylianalysointi jäi pois.

Nukuttiinko teillä yö ulkona viime lauantaina?