| NauravaNappi

torstai 2. joulukuuta 2021

Neulotun kierrepannan ohje

*Sisältää mainoslinkkejä

Olen käynyt läpi lankavarastojani ja yrittänyt tuhota sieltä nyt yksittäisiä keriä, joista ei saa oikein mitään järkevää tehtyä enää tai sellaisia, mistä kerästä on käytetty vain vähän ja loppu on jäänyt kaappiin lojumaan. Tein *Dropsin Big merinosta tällaisia kivoja kierrepantoja ja tän ohjeesta oltiin kiinnostuneita niin julkaisen sen tässä. En tiedä tän pintaneuleen virallista nimeä, mutta jos tiedät sen niin huikkaa! Oon tehnyt tällä yhden neuleen ja se on siitä mulle tuttu. 

Panta on tosi simppeli ja tähän menee aikaa noin tunti, riippuen toki sun kutomisnopeudesta. Alle kaksi varmaan menee hitaammallakin! Tarvitset tähän *Drops big merino-lankaa (tai vastaavaa) sekä numeron 5 puikot. Lankaa menee hieman vajaa 50g.

 

Oon tehnyt näitä kahta eri lasten kokoa. Noin 50-52cm päähän tein 18 silmukkaa ja 53-55cm päähän 20 silmukkaa. Aikuisten kokoon tekisin 22 silmukkaa. Näissäkin silmukkamäärä riippuu käsialasta sekä siitä kuinka leveän pannan haluat. Muutaman neulotun kierroksen jälkeen voit mitata oman työn leveyden ja katsoa onko se omaan makuun tarpeeksi leveä. Silmikoita on mulla parillinen määrä.

Alussa luo toiselle puikolle haluttu määrä silmukoita. Sen jälkeen toistetaan vain näitä kahta kerrosta vuorotellen eli:

1. Siirrä ensimmäinen silmukka neulomatta oikealle puikolle. Neulo kierro 1o 1n niin, että neulot oikean silmukan aina tuolta edellisen kierroksen silmukasta (katso alla olevat kuvat ja video!), jatka näin 1o 1n ja neulo kierroksen viimeinen silmukka normaalisti oikein.

2. Neulo koko kierros oikein.

Ensimmäisen kierroksen jälkeen näyttää tältä.

Yllä olevasta kuvasta näkyy, että 1o 1n kierroksella tuo oikea silmukka neulotaan tuosta edellisen kierroksen oikeasta silmukasta. Homma helpottuu seuraavilla kierroksilla, kun tuohon kohtaan jää selkeämpi kolo mistä laittaa puikko läpi.

Tässä näkyy nyt paremmin, että puikko laitetaan sisään tuosta nurjan lenkin alapuolelle muodostuvasta reiästä. Alla olevasta videosta voi yrittää katsoa tarkemmin. Vähän puhelimen kamera tarkensi mihin sattuu, mutta jospa tuosta olisi apua!

 

Pituutta voi mallailla päähän, että milloin alkaisi olla sopiva koko. Mulla ainakin neule venyy todella paljon, joten näistä tuli tosi paljon pienempiä kuin lasten päät. Mallasin itse asiassa omaan päähän aina välillä ja tuurilla tuli sopiva koko. Isomman pannan pituus on valmiina noin 21cm (kaksinkertaisena tietenkin 42cm, mittasin siis pannan päältä tuon) ja pienempi sentin pari pienempi eli yli 10cm lyhyemmät kuin päänympärys. Mutta kannattaa tosiaan vähän mallailla päähän et milloin alkaa venytyksessä päät lähentyä toisiinsa.

Oikea puoli neuleessa on tuo, missä näkyy selvästi nuo oikean puolen silmukat. Päättele toisen pään lanka ja jätä pidempi lanka ompelua varten katkaisematta. Laita työ pöydälle oikea puoli ylöspäin.

Sen jälkeen tee päihin U:n muotoiset taitteet. Nämä laitetaan seuraavaksi limittäin ja ommellaan.

Tässä siis oikeanpuoleisen U:n ylempi sakara on laitettu vasemman puolen U-kirjaimen sisään.

Sitten taitetaan oikeanpuoleisen U:n alin reuna vasemmanpuoleisen U:n alle. Piti ottaa nämä kirjaimet tähän esimerkiksi kun on vaikea selittää muuten :D

Tässä vielä video prosessista:

Kun olet ommellut taitteet yhteen, päättele lanka ja käännä oikein päin ja panta on valmis! Hintaa tuli nelisen euroa ja aikaa meni muutama tunti, joten ei paha! Meillä tytöt tykkää pitää kauppareissuilla näitä pantoja, koska tän kans pystyy pitään hyvin myös ponnaria.



Loppuun vielä hieno, pikainen sovituskuva kulahtanut LOL-yömekko päällä :D

tiistai 16. marraskuuta 2021

Little Missy neulepaita ja Julie tunika

 *sisältää mainoslinkin

Meillä lapsista Viia on kaikista herkiten paleleva ja vaatetta saa olla aina monta kerrosta päällekkäin. Pakkaskelejä varten neuloin Dropsin Merino Extrafine-langasta Viialle uuden neuleen pakkaskeleille. Itse asiassa Viia toivoi uutta villapaitaa kun oltiin Kärkkäisellä lankahyllyllä. Kysyi nätisti, että voisiko saada uuden paidan, joten pakkohan äidin oli suostua. Valittiin pikaisesti yhdessä ohje Dropsin sivuilta ja Viia valitsi sen jälkeen paidan värin. Tuleepahan ainakin mieleinen kun pääsee itse osallistumaan prosessiin!

Tämä ohje on ilmainen Dropsin Little Missy. Kannattaa muuten tsekata noi Drops designin sivut, siellä on aivan hullun paljon ilmaisia neuleohjeita! Toki ne on Dropsin langoille, mutta voi hyvin soveltaa muillekin merkeille, kun katsoo, että tiheys/metrimäärä täsmää.

  
Puikot: 3 ja 4

Tein paidan koossa 5/6 ja mitoin vähän neuloessa, että tulee tarpeeksi pitkät hihat ja helma. Muuten tein paidan ohjeen mukaan ja ohjeen mukaisilla puikoilla, mutta en tehnyt hihojen lisäämisen jälkeen vartalo-osaan lisäyksiä ollenkaan. Viia on niin hoikka, että olisin voinut tehdä vaikka kokoa pienemmän, eikä olisi ollut yhtään liian pieni. Tänne mahtuu nyt kuitenkin kivasti vaatetta alle kylmemmilläkin keleillä. Mulla on muuten Viian viime vuoden neule kuvaamatta, se mahtui vielä myös päälle, joten pitäisi ehkä napata siitäkin kuva, vaikka se ei ihan täysin odotusten mukaan onnistunut.

Tuo Dropsin merino on kivaa neuloa ja se sopii jotenkin mun käsialalle. Nämä on ollut muutenkin vuosia mun suosikkimerinoita, koska eivät kutita, ovat tosi pehmeitä ja hinta on kohtuullinen. Jos teillä päin ei myydä näitä missään kivijalkaliikkeessä, niin itse olen tilannut näitä paljon *Adlibrikselta.

Tämä neule valmistui nopsaa kun lanka ja puikot oli paksuhkot ja se pääsi heti meidän Rukan reissulle mukaan syyslomalla ja Viialla olikin se päällä reissussa. Pitäisi yrittää napata joku sovituskuvakin tästä joskus. Helpoin on kuitenkin aina kuvata vaan pelkkää neuletta ilman lasta, kun se ei liiku ja illistele kameralle! :)

Hoksasin tässä samalla, että en muistanut ollenkaan viime keväänä jakaa teille tätä Aavalle tekemääni ihanaa neuletta! Löysin kuvat kuitenkin vielä, joten jaetaan nyt molempien tyttöjen neuleet tässä samassa postauksessa.

Aavan neule on Klompe lompe Talvilapset-kirjasta Julie tunika. Muuten aika simppeli neule, mutta hihoissa on kaunis pitsikuvio. Langan ostin paikallisesta lankakaupasta Ylivieskan kotikutomosta, jolla on nykyään myös nettisivut. Lanka on Sandnes Garn KlompeLOMPE Spøt. Tämä on tuntumaltaan vähän villaisempi kuin merinovillat (luonnollisesti, koska ei ole merinoa!), mutta ei kuitenkaan yhtä kutittava kuin vaikkapa Novitan villalangat. Väriä en valitettavasti muista, mutta tällainen vanha roosa tämä on. Kuvissa ehkä liiankin vaaleanpunaiseen taittava. Noissa alimmissa hengarikuvissa on varmaan kaikista lähimpänä oikeaa sävyä tuo neule.


Viime vuonna Aava ei ehtinyt tätä enää kovin paljon pitää, mutta onneksi tämä mahtui vielä tänä vuonna päälle! Aava on aika kuumaverinen, joten ei voi pitää tällaisia arkikäytössä juurikaan, mutta retkeillessä ja laskettelutouhuissa on hyvä lämmmike ohuen merinopaidan päälle. Viime vuonna ei oikein innostunut tästä, mutta onneksi nyt on kelpuuttanut tämän päälleen! En tehnyt niin pitkää kuin ohjeen mukaan olisi tullut, että on helppo npitää toppahousujen kanssa.


Malli: Klompe lompe Talvilapset kirjan Julia-tunika
Lanka: Sandnes Garn  KlompeLOMPE Spøt
 

Nämä lasten neuleet ovat kivoja kun niissä menee niin paljon vähemmän aikaa kuin omissa neuleissa. Ja onneksi ovat nyt suostuneet pitääkin näitä, koska niitä on kiva kutoa! Tästä Aavan paidasta on kirjassa muuten naistenkin versio ja sekin näyttää ihanalle.

torstai 11. marraskuuta 2021

Havukranssi pihalle

Satuin yksi päivä bongaamaan Facebookin kirpparilla, kun ystävä etsi itselleen havukranssin tekijää. Siinäpä sitten tuumailin, että olisipa kiva saada itsellekin sellainen pihalle ja eihän se auttanut kuin tehdä! Meidän lähimetsästä on kaadettu tässä syksyn aikana melkoisesti puita, joten sinne siis vaan muovipussin kanssa katsomaan, että kuinkahan kellastuneita ne kaadettujen puiden havut on! Ihan tarpeeksi vihreitä omaan makuun. Niitä sieltä sitten kassillisen keräsin yksi päivä töiden jälkeen ja toin sisälle kuivumaan.

Otinpa mukaan vielä läjän kuivuneita kesäkukkiakin tuosta pellolta ajatellen, että nekin voisivat olla ihan kivat tuolla havujen seassa. Voihan ne aina heittää pois jos niitä ei tulekaan käytettyä.

Halusin sellaisen kranssin, että se ei olisi liian jouluinen ja voisin laittaa sen heti roikkumaan tuohon etuoven viereen. Ja luonnollisesti tästä sitten tuli taas mun tyylillä melko överi, mut mun mielestä ihan hyvällä tavalla!

Aiemmista sisäkransseista mulla oli jäänyt noita rautaisia kehikkoja, joten niitäkään ei tarvinnut erikseen ostaa. Tälle jäi hintaa siis nolla euroa ja olen tosi yllättynyt siitä, kuinka kiva tästä lopulta tulikaan. Aluksi nimittäin näytti siltä, että tästä ei tule mitään ja kranssi on kamalan näköinen muotopuoli. Pistin ystävälle kuvan ja kirjoitinkin viestiin, että oon vieläkin vähän hämmästynyt siitä, että tää on oikeasti mun tekemä!

Mies oli reissussa, joten piti käydä kaivaan varastosta naula ja laittaa se saman tien itse tuohon seinälle roikkumaan. Löysin vain minipieniä nauloja, mutta onneksi se just sillä pysyy. Ruuveja olisi ollut kyllä vaikka muille jakaa. Pistin sen tuohon Puine-tervetuliaiskyltin viereen ottamaan vieraat vastaan. Just sopiva tila oli tuossa ja ikkunan välissä. Oveen en viitsinyt laittaa kun ois pitänyt tehdä jälki kiinnitystä varten ja siinä on ne ikkunat, niin vois olla vähän hassu muutenkin. Nää on kyllä just näitä mun tyypillisiä projekteja, että pitää heti just nyt tehdä kun saa päähän ja siinä ei sit muu auta ku alkaa hommiin :D Mut tulipa tehtyä niin on pois päiväjärjestyksestä! Kukkapöydän kanssa kuitenkin maltoin vissiin toista viikkoa, ennen kuin saatiin projekti tulille.

tiistai 9. marraskuuta 2021

Vitosen kukkapöydän tuunaus

Tulipa tuunattua tässä yksi vanha kukkapöytä tai missä lie käytössä ollut ennen tätä! Olin miettinyt tuohon meidän keittiön ikkunan eteen jotain pidempää kukkapöytää, että voisin ostaa esim kaktuksia ja muita paahdetta sietäviä kukkia siihen. Kyselin muistaakseni instassakin vinkkejä pöytään ja olikohan heti seuraava päivä, kun useampikin seuraajistani oli meidän paikallisella Facebook-kirpparilla tehnyt mulle kaverivarauksen yhdestä pitkästä, vitosen maksavasta kukkapöydästä. Oli niin halpa, että tietenkin ostin sen kun mitat passasivat meille. Eiköhän sille paikka jostain löytyisi! Mahtavia seuraajia mulla, kun hoitavat tällaiset mun puolesta, vaikka itse pitikin maksaa :)

Alkuperäinen väri oli sangen mielenkiintoinen. Tuollainen melko kirkas vaalea violetti ja lautaosat maalattu myös jollakin kermansävyllä päältä ja violetilla sivuilta. Laudat olivat melko huonokuntoiset enkä jaksanut alkaa niitä hioa, joten haettiin Kärkkäiseltä kaksi liimapuulevyä, joiden mitat sopivat suoraan tuohon. Jätettiin ne tosin saman mittaisiksi kun alkuperäisessä alataso oli lyhyempi. Jos alkaa nyppiä niin lyhennetään.

Hioin metalliset jalat hiomapaperilla ja suhuuttelin ne mustalla Mastonin spraylla. Ihan vaan vinkkinä, että sellainen yhden asteen pakkanen ei taida olla ihainnollisin keli maalata ulkona, joten piti siirtyä sisätiloihin viimeistelemään. Puuosia ei nyt käsitelty kun ei ole oikein hyvää tilaa sille hommalle. Annetaan olla nyt puun väriset ja voi olla, että kesällä käsittelen nuo sitten terassiöljyllä mustaksi samalla kun käsittelen meidän istutuslaatikot. Puunvärissäkään ei ole vikaa, mutta pelkään, että nuo alkaa tuosta kellertyä ajan kanssa. Toki vaihtoehto olisi myös laittaa vaikka valkolakka noihin.

Ja niinhän siinä sitten kävi, että ei tämä olohuoneeseen sijoittunutkaan vaan käytävälle. Tämä on kaksi metriä pitkä, joten tämä täyttää mukavasti pidemmän pätkän tuosta tyhjän käytävän seinästä ja nyt mahtuu sitten paljon kasveja riviin aurinkoa saamaan!

Alariville mahtuu myös kastelukannu, rottinkisessa ei mahtunut ja jouduin säilyttämään sitä aina lattialla silläkin uhalla, että Nuunuu (meidän robotti-imuri) sen kaataisi. Alhaalle laitoin myös muutamia pistokkaita juurtumaan lasiin. 


Tuohon päälle voisi joskus ostaa jotain tauluja tai teettää vaikka valokuvia. Vähän paljaan näköinen on nyt, mutta kaikki aikanaan. Ja kun ne on mun päättämistaidoista kiinni, niin todennäköisesti siihen ei koskaan tule yhtään mitään...

käytävä, kukkapöytä, isot ikkunat

En suinkaan kuitenkaan hävittänyt tuota meidän ihanaa, rottinkista kukkatelinettä, vaan se pääsi nyt tuohon keittiöön, mihin alun perin tuon uuden telineen piti tulla. Nyt ei (ehkä) ihan heti lopu tila kukilta kesken! Talvella saavat myös hyvin valoa noista isoista ikkunoista.

rottinkinen kukkapöytä

Me on jo kerran muuten ehditty pyöräyttää keittiön pöytä toisin päin täällä. Eli alun perin se oli just eripäin eli kohtisuorassa ikkunaan päin, mutta halusin kukkia tuohon eteen, niin vaihdettiin se sit kuitenkin näin. Näin myös jää vähemmän ehkä tyhjän näköistä tilaa keittiön ja ruokailutilan välille. Me on laitettu lampuille pistokkeet niin, että kääntäminen on mahdollista myös valaisimien kanssa. Tosin niitä valaisimia ei yllättäen vielä ole, kun en ole osannut päättää, että millaiset haluaisin. Minkälaiset/tyyliset ja väriset valaisimet sun mielestä tuohon sopis? Yksi vai kaksi? Kummallekin vaihtoehdolle on pistokkeet! Musta olisi varma valinta, mutta toisaalta joku koivun värinen tai muu puinenkin voisi olla vaihtoehto.

Musta on aina kiva kotiin tullessa ihailla tätä edessä avautuvaa näkymää. Kaunista mustaa keittiötä, vihreitä kasveja tuossa käytävällä ja lopulta tuota käytävän mustaa seinää ja meidän tummaa makkaria sen takana. Rakastan sitä, että tuo on niin yhtenäinen tuo näky noiden mustien osien kanssa.

Piti muutenkin nyt vähän kierrättää esineitä ja kukkia eri paikoille kun siirreltiin noita kukkapöytiä. Jäävät muutokset tosin kuvan ulkopuolelle. Käytävän iso fiikus siirtyi myös olkkariin/ruokailutilaan, kun se ei mielestäni enää oikein päässyt oikeuksiinsa tuossa käytävällä kaikkien muiden kukkien takana.



Kiinnitettiin vihdoin myös tuon mun neulavehkan amppeli kattoon niin nyt se pääsee tuolla pikkuhiljaa luikertelemaan päätyseinää kohti. Tuo on ollut kyllä kiitollinen hoidettava! Kastelen kun muistan ja aina se vaan kasvaa ja kasvaa kasvamistaan. Tavoite ois, et sen seis luikertelemaan tuota mustaa päätyseinää pitkin kunhan se kasvaa tarpeeksi. Pitäisi vain laittaa jotkut mustat koukut sille seinään, et se pysyis siellä.


Meillä onkin jännä viikko tiedossa, kun torstaina meidän kotona järjestetään avoin taloesittely, jossa paikalla meidän rakentaja Jiirikoti, kalustetoimittaja Omegakeittiöt sekä sisustussuunnittelijamme Sisustus Trendosta. Facebookista löytyy tarkemmat tiedot, jos joku haluaa tulla tutustumaan!

maanantai 1. marraskuuta 2021

DIY värjätyt kynttilät

Olikohan se viime talvea, kun bongasin ensimmäistä kertaa tällaisia värjättyjä kynttilöitä netin syövereissä. Silloin jo mietin, että olisi kiva testata näitä! Ne silloin näkemäni olivat tosin muistaakseni monivärisiä. Silloin se asia kuitenkin unohtui, mutta Instassa törmäsin vasta Tiinan tekemään hyvään Reels-ohjeeseen ja päätin itsekin testata. Hain Kärkkäiseltä ison paketin tavallisia, valkoisia kruunukynttilöitä sekä pinkkiä ja violettia kynttiläväriä ja päädyin samana iltana tekemään parikymmentä kynttilää.



Yksinkertaisuudessaan tässä siis lämmitetään esimerkiksi metallitölkissä olevaa steariinia vesihauteessa (itse käytin vanhoja valkoisten kynttilöiden jämiä) niin kauan, että se on ihan nestemäistä ja sinne lisätään haluttua väriä. Kun väri on sulanut kokonaan, dipataan kynttilää siellä nesteessä kummastakin päästä. Mitä useammin dippaat, sitä tummempi väri. Itse laitoin vain yhden värinapusen pieneen määrään steariinia ja osaan sekoitin sitten pinkin sekä violetin sekaisin. Ilmeisesti väriä voisi ottaa myös väriliiduista, mutta en tiedä olisiko meillä oikeanlaisia kyniä sellaiseen.


Homma oli helppo ja nopea ja tekisi mieli tehdä näitä enemmänkin, mutta en löytänyt tähän hätään lisää mieleisiä värejä, joten menisi tilaushommiksi. Kerran kun aloittaa, niin sama tehdä sitten heti urakalla!



Näihin kun kääräisee kivan nauhan ympärille ja vaikka jonkun havunoksan tai muun kivan koristeen, niin on kivoja pieniä muistamisia vaikka opettajille tai päiväkodin aikuisille! Ei mene monta euroa ja kuitenkin saa ihan kivan ja kuluvan lahjan näistä. Tuo 20kpl:n kynttiläpaketti taisi maksaa 6,9e ja värit 2,9e/kpl ja niistä riittää kyllä kaverillekin



Toinen kynttilävinkki on tietenkin viime joulun hitti eli marmoroidut kynttilät, joita tein itsekin. Tämmöiset kuluvat lahjat on minusta kivoja, kun ei sitten jää nurkkiin pyörimään tai voi antaa vaikka eteenpäin lahjana jos ei itseä miellytä.


sunnuntai 24. lokakuuta 2021

Festivo - Uuden kodin odotetuin kodinkone

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Kotikylmiö Oy / Festivo

Meillä mies vastasi pääsääntöisesti meidän uuden kodin kodinkoneiden hankinnasta, koska hän niistä ymmärtää enemmän ja on kiinnostuneempi spekseistä. Mulle riittää se, että valitaan jokseenkin laadukasta ja sellaiset koneet, että ne oikeasti sopii myös ulkonäöltään meille. Jollakin pyykinpesukoneella ei ole niin väliä ulkonäöllä, mutta esimerkiksi keittiössä niillä "ei-integroiduilla" koneilla on, koska ne ovat keskellä kotia esillä koko ajan. Haluan, että ne sulautuvat kauniisti kokonaisuuteen, eivätkä hyppää silmille. Varsinkin kun meillä keittiö on keskellä taloa näkyvällä paikalla ja siitä on suora yhteys eteiseen sekä olohuoneeseen.

festivo kylmiöpakastin

Mies oli bongannut jostain tämän Mungolifen postauksen Festivosta ja oli vakuuttunut siitä, että meille tulee myös tällainen kylmiöpakastin. En ehtinyt silloin saman tien lukea juttua, mutta ensiajatukseni oli, että "nääh, siinä on niin pieni pakastin ja jotain muuta mutinaa". Kunnes luin postauksen ajatuksella ja sen jälkeen aloin ahmia tietoa Festivon kylmiöistä pitkin nettiä ja kyselin kokemuksia somekanavissa. Ja kyllä, olin täysin myyty! Sain myös pelkästään positiivista palautetta Festivon omistajilta, joten päätös oli tehty. Sanonkin, että jos olette koskaan harkinneet Festivoa, niin lukekaa myös nuo Annan postaukset, koska siellä on selitetty hommat ihan juurta jaksain, koska Anna on päässyt myös vierailemaan Festivon tehtaalla Hollolassa. 

festivo kylmiöpakastin

festivo kylmiöpakastin

Talomme valmistui korona-aikaan, jolloin lähes kaikista kodinkoneista tuntui olevan joko puutetta tai viivästymisiä. Osa rakentajista joutui vaihtamaan lennosta kaikki kodinkoneet eri merkkisiin tai tyytymään huonompiin vaihtoehtoihin. Festivon kylmiöt tehdään Suomessa, tarkemmin Hollolassa, mikä takaa nopean toimituksen, kun ei tarvitse odotella kodinkoneiden saapumista jostain Kiinasta vai missä ne lie pääsääntöisesti tehdään. Näin nimittäin meinasi käydä meidän muiden kodinkoneiden kohdalla, että eivät ehdi saapua ennen muuttoa, mutta se onkin toinen asia. Palataan takaisin tähän meidän unelmien kylmiöpakastimeen! Tiesittekö muuten, että Festivo on ainoa Suomessa valmistettava kylmälaite? Sen kotimaisuusaste on huimat 80%.

festivo kylmiöpakastin

Meidän kylmiöpakastin on malliltaan 120cm eli se on 120cm leveä; jääkaappi on 75cm leveä ja pakastinosuus vie loput. Eli normaaliin jääkaappiin verrattuna tuossa on reilusti enemmän leveyttä, mikä takaa puolestaan enemmän myös säilytystilaa! Viiden hengen perheessä kun ruokaa saattaa olla viikko-ostosten jälkeen paljonkin kaapissa eikä se määrä varmasti vähene, kun lapset kasvavat koko ajan ja samoin tekee ruuankulutus. Tuo 75cm kylmiö on tilavuudeltaan 500l. Meidän kylmiössä on tavallisten hyllyjen lisäksi kaksi HEVI-laatikkoa, joiden lämpötila on viisi astetta korkeampi kuin kylmiön muilla hyllyillä. Näin kasvikset ja hedelmät säilyvät pitkään tuoreina. Juureksia tosin olisi hyvä säilyttää kylmiön puolella, jotta ne eivät ala itämään.


Yksi Festivon suurenmoinen ominaisuus on se, että laitetta voi muokata omien tarpeiden mukaan. Nollalaatikoita sekä HEVI-laatikoita voi valita itse haluamansa määrän laitteeseen, kuitenkin maksimissaan kolme, joista yksi voi sijaita jääkaappilämpötilassa eli on viileämpi kuin hevilaatikko. Näin ei tarvitse tyytyä sellaiseen vaihtoehtoon, mikä sopii parhaiten jollekin toiselle perheelle. Tuo Nolla-laatikko on näissä uusissa kaapeissa pakasteen puolella. Ennen ne sijaitsivat kylmiön ja pakastimen alapuolella omina laatikoinaan. Nimensä mukaisesti laatikon lämpötila on nollan paikkeilla, jolloin lihat ja kalat säilyvät kaapissa tuoreina pitkään. Tämä on hyvä kätevää, jos ostaa kerralla paljon lihaa niin ei tarvitse pakastaa niitä välissä, vaan voi ottaa suoraan käyttöön ne tuolta nollalaatikosta. Nollalaatikoita voi kaappiin valita joko yhden tai kaksi. Festivon sivuilla voit valita itse juuri teille sopivan kokonaisuuden.
 
Päästiin testaamaan Festivon huoltoa heti kättelyssä, sillä jostain syystä meidän nollalaatikon tavarat jäätyivät, mikä ei ole tarkoitus tietenkään. Olin yhteydessä Festivoon, jonka huollosta laitettiin ensin sähköpostia ja kyseltiin muutamia asioita ja meille lähetettiin sellainen tracker, joka mittasi viikon ajan lämpötilaa tuolla laatikossa ja sitten se lähetettiin takaisin huoltoon, joka totesi lämmön menevän miinukselle. Paikallinen huoltoliike kävi sitten tutkimassa asiaa ja selvisi, että yksi tiiviste puuttui laatikosta. Se lisättiin ja ongelma oli sillä selvä. Eli tulipa myös testattua se, että huoltokin pelaa ja meiltä löytyy huoltaja samasta kaupungista ja oli vielä tuttu kaveri. Tuli samalla kyseltyä, että onko tarvinut paljon huoltaa näitä ja tuumasi, että todella vähän. Kehui ammattitason vehkeiksi ja laadukkaiksi laitteiksi, joilla on pitkä takuu ja osia löytyy hyvin. Oli kiva kuulla tuo vielä ammattilaisen suusta, joka on varmasti nähnyt jos jonkinmoista kodinkonetta.


Tuota nollalaatikon lämpötilaa voi myös itse vähän säätää, sillä tuolla toiseksi alimman laatikon pohjalla on säätöaukot, mistä säädetään nollalaatikon lämpötilaa ja tiivisteen asennuksen lisäksi laitettiin reiät kokonaan kiinni, niin alkoi lihat pysyä pehmeinä. Tuo kannattaa huomioida, kun ostaa tällaisen nollalaatikollisen kaapin! Tai kannattaa ainakin lukea ensin vähän ohjekirjaa ;)



Yritimme jonkin verran rakennusprojektin aikana tukea Suomalaisia yrityksiä ja paikallisia tai lähellä sijaitsevia yrityksiä mikäli mahdollista. Tämä sopi hyvin siihen samaan kategoriaan ja kotimaisuudessa on hyvää myös se, että jos joku osa hajoaa, saadaan siihen varmasti Hollolasta varaosa vielä vuosienkin päästä! Olikohan se varaosasaatavuus niin, että peräti 20v vanhoihin koneisiin saa vielä varaosan, jos joku hajoaa. Tuohan on samalla myös ekologista, kun ei tarvitse joko uusia koko laitetta tai kuljettaa varaosaa kalliilla toiselta puolelta maailmaa.


Nyt tietysti mietit, että miten tämä kylmiö eroaa tavallisesta jääkapista? Festivon sivuilla selitetään asia niin, että tällainen maallikkokin sen ymmärtää:

"Festivon kylmiöissä kylmäntuottajana on suurtalouspuolelta tuttu lamellihöyrystin, joka tuottaa tasaisen kylmyyden koko kylmiöön. Tasaisen kylmyyden lisäksi lamellihöyrystin tuottaa ruokatuotteiden säilyvyyttä edistävän korkean suhteellisen kosteuden käymällä hyvin vähän pakkasen puolella. Korkea ilmankosteus ja tasainen kylmyys mahdollistavat elintarkkeiden vapaan sijoittelun, joka tekee elintarvikkeiden säilytyksestä helpompaa ja säilytyskapasiteetista suuremman."

Juuri mun instassa erään kuvan yhteydessä käydyssä jääkaappikeskustelussa eräskin seuraaja sanoi, että heillä on mahdollista pitää jääkaapissa voita ainoastaan ylähyllyllä, koska muualla säilytettynä se on niin kovaa, että se ei levity pehmeän leivän päälle. Festivossa tätä ongelmaa ei ole, vaan ruuat voi laittaa mihin tahansa hyllylle, koska viileä ilma kiertää tasaisesti koko kylmiössä. Pois lukien tietysti ne hevilaatikot.

"Tavanomaisissa jääkaapeissa kylmätekniikkana käytetään jääkaapin takaseinässä olevaa levyhöyrystintä. Ruokatuotteiden sijoitteluun on kiinnitettävä tarkemmin huomiota – ethän halua säilyttää esimerkiksi maitotuotteita jääkaapin lämpimimmässä paikassa? Herkimmät tuotteet ovat myös vaarassa jäätyä osuessaan jääkaapin takaseinään.

Tavanomaisissa jääkaapeissa kylmyys ei jakaudu yhtä tasaisesti kuin Festivon kylmiössä, mikä johtaa siihen, ettei elintarvikkeiden säilyvyys ole yhtä hyvä. Paleltunut kurkku ja kovettuneet juustoviipaleet ovat varmasti monelle tuttuja ilmiöitä jääkaapissa.

Festivon kylmiöissä jäähdytys on selvästi tehokkaampi, tasaisempi ja nopeampi kuin tavanomaisissa jääkaapeissa."


Haluatte varmaan kuulla myös käyttökokemuksia kaapista nyt kun meillä on useampi kuukausi käyttöä takana. Ensinnäkin, olisin halunnut ottaa teille kuvia kaapista, joka on täynnä kaikkea herkullista ruokaa. Mutta en saa tätä koskaan täyteen! Vaikka tuon monta kassia ruokaa kaupasta, ne katoaa tuonne kaappiin, joten saatte tyytyä näihin vähän tylsempiin kuviin. 

Tilaa on reilusti, kun isot lihapaketit eivät vie tilaa tuolla itse kylmiössä vaan ne säilytetään siellä nollalaatikossa. Salaattivärkit, juurekset, perunat sun muut mahtuvat hyvin noihin kahteen niille varattuun HEVI-laatikkoon. Itse asiassa olen alkanut säilyttää nyt kylmiössä myös hedelmiä. Niitä voi ostaa reilummin kun nostaa hedelmäkoriin vain osan ja jättää loput kylmiöön, missä ne pysyvät parempana kuin pöydällä ollessaan. Koska kaappi on 75cm leveä, on myös oviosa leveämpi ja siihen menee kätevästi kaikki mahdolliset maidot ja mehukeitot sekä ketsupit ja muut maustekastikkeet. Maitopurkkeja taisi mennä muistaakseni jopa seitsemän kappaletta tuohon oveen.






Olen jättänyt alimman hyllyn tuohon oletuskorkeuteen, jolloin sen alle jää vain pieni tila. Tuonne menee kuitenkin juuri kananamunapakkaukset, joten nekään eivät vie nyt hyllyltä tilaa. Tosin kuvassa kananmunat ovat nyt tuossa toiseksi alimmalla hyllyllä ja alimmalla on Feelian valmisruokia. Päästään testaamaan kylmiö tositoimissa, kun meillä oli tuparit ja salaatteja ja ruokakuppeja säilytettävänä, mutta eipä se täyttynyt liian täyteen siltikään.


Festivoon saa lisäosana tällaisen ihanan "perunalaatikon". Meillä se on toimittanut kuitenkin juomakorin virkaa ruokakomerossa, koska se sopii sinne hyllylle kivasti ja on muutenkin kauniin näköinen säilytyskoppa. Jääkaapissakin se olisi kiva, mutta kun sitä veti lasia vasten, niin en kestänyt sitä ääntä! Olisi pitänyt ottaa tuon alin lasihylly pois ja sijoittaa tuo muovin päälle, jolloin siitä äänestä olisi päässyt.


Tuo pakastinosa jännitti hieman, että saadaanko sinne mahtumaan mitään, kun se on kapeampi kuin tavallinen pakastin. Yllättävän hyvin laatikot kuitenkin veti tavaraa. Liekö nuo laatikot hieman syvemmät kuin normaalissa pakasteessa, koska se takaseinän viilennin ei vie tilaa tuossa, kun kylmyys tulee tuolta ylhäältä. Saatiin sinne kaikki meidän vuokra-asunnon pakasteessa olleista ruuista ja lisäksi tämän vuoden marjoja. Meillä on kuitenkin käytössä varastossa pieni arkkupakastin, joten sinne menee sitten marjoja ja mehuja, jos tuonne ei mahdu! Sen vuoksi ei haittaa, vaikka tuo on vähän pienempi.


Ainut huono puoli minkä olen löytänyt on se, että tämän ovi aukeaa hieman eri lailla kuin tavallisessa jääkaapissa. Jos oven avaa "väärin", se tuntuu todella tiukalta ja siltä, että kahva jää käteen jos yrittää aukaista vielä lisää. Sittemmin olen oppinut käyttämään ovea. Kahvaa pitää nostaa ihan kahvan alaosasta ja odottaa sekunti pari, että ilma pääsee pois tiivisteen välistä ja ovi aukeaa. Olen siis ollut liian hätäinen. Nyt lapsetkin ovat oppineet aukaisemaan kaapin, eikä kukaan ole enää mutissut oven tiukkuudesta. Alussa sai oikeasti pelätä, että kahva jää käteen ja veikkaan, että vieraille tämän aukaiseminen ekaa kertaa saattaa tuottaa ongelmia. Toki voi olla, että tuo tiukkuus ehkä katoaa ajan myötä?



Summa summarum; Festivon kylmiö täytti kaikki ne olettamukset ja toiveet, mitä meillä siitä oli. Ei sitä varmastikaan turhaa kehuta pitkin nettiä! Uskoisin myös, että ollaan menossa entistä enemmän siihen suuntaan, että kotimaisuutta arvostetaan ja ollaan valmiita satsaamaan myös siihen hieman kalliimpaan kotimaiseen vaihtoehtoon! Minä päätin jo alussa, että jostain muusta nipistetään, jos Festivo ei mahdu budjettiin. Onneksi saatiin mahdutettua kuitenkin budjettiin Festivo ja muutenkin kaikki ne jutut, joita taloomme haluttiin, eikä ole tullut mistään asiasta suurta luopumisen tuskaa.