Tänäkin vuonna osa sukulaisista ja ystävistä sai meidän perheeltä itse tehtyjä lahjoja. Kannattaa muuten käydä lukemassa Annikan kirjoittama
juttu aiheesta itse tehdyt lahjat. Toivottavasti edes osa meidän paketin saaneista pitää saamastaan lahjasta, vaikka se onkin "vain" itse tehty. Itse tekemällä kun ei nykypäivän materiaalihinnoilla todellakaan mitään valtaisaa säästöä tee. Mutta saapahan ainakin uniikimpia vaatteita, mitä kaupasta.
Leijonapaita sekä harmaat joustocollarihousut meni kummipojan pakettiin. Viisivuotias arvostaisi ehkä enemmän niitä kovia paketteja, mutta tiedän tämmöisen lahjan miellyttävän äitiä enemmän. Hoitakoon muut kummit sitten ne kovat paketit...
Peflettejä värkkäsin mummulle, ukille ja Veetin kummille. Sininen on valmiiksi sinistä pellavaa, muut värjäsin Dylonin pesukonevärillä turkoosiksi ja painoin kangasvärillä tekstejä.
Lisäksi ompelin myös pipo+tuubihuivisetin turkoosista trikoosta. Pipo on vuoritettu fleecellä.
Yksi Veetin kummeista sai vaaleanpunaisen tuubihuivin ja anoppi tuon violettiharmaasävyisen.
Tässä vielä lähikuvaa huiveista. Yritin kuvata noita vaaleanpunaisen huivin kimalteita, mutta ei oikein onnistunut. Ylempi on Novitan Hile-lankaa ja alempi Dropsin Eskimoa.
Yhdelle kummille lähti puuvillainen kesto-ostoskassi virkatun heijastimen kera.
Isäni sai uudet villasukat, jotka nimesin vahingossa väärin. Sukkien oikea nimi on merenkulkija ja valitsin mallin sillä perusteella, että isäni on kova kalamies,
Teini-ikäinen kummityttö onkin hieman kinkkisempi tapaus, mutta kokeilin kepillä jäätä ja surautin pitsipäällisteisen ruttupipon sivurypytyksellä ja mustavalkopalloisen tuubihuivin.
Veeti sai kokkileikkeihin patalapun ja patakintaan. Kintaan kaavan pienensin aikuisten koon kintaasta ja kuten näkyy, niin tuo alaosa on tosin ruma kun en hoksannut heti ommella käännettä siten, että paininjalka olisi kulkenut sisäpuolella. Nyt yritin ahtaa pientä hanskaa siihen vapaavarren päälle huonolla menestyksellä.
Lisäksi virkkasin yhdet miesten tossut, joista oli näemmä vaikea saada hyvää kuvaa. Musta on muutenkin mielestäni haastava kuvattava.
Mies sai mustan joustocollarihupparin. Siis ihan ensimmäisen ompelemani vaatteen, mikäli pipoa ei lasketa! Mahtui onneksi juuri ja juuri päälle, hiharesorit pitää ehkä vaihtaa vielä pidempiin. Tyhmää varmaan oli valita nepparihalkiollinen kaava, koska en tietenkään onnistunut tekemään sitä siististi ja piti tehdä pieni hätäratkaisu tuommoisella kangaspalalla, joka on muka tarkoituksella tuossa listan alapuolella. Kuvassa paita näyttää näemmä jo valmiiksi likaiselta! Ehkä saan joskus sovituskuvan?
Lisäksi tein muutaman virkatun lasinalusen mustasta puuvillalangasta.
Sekä Aavan toisille kummeille keksejä ja pienet heijastinyllärit.
Askartelin nimittäin noista hamahelmi sydämistä ja tähdistä heijastimia liimaamalla kahdet tuommoiset yhteen ja laitoin väliin kaksipuoleisesti heijastinkangasta.
Aavan joulumekon jämistä tein omalle äidille ja anopille keittiöluutu. Toisella puolella kaupan mikrokuituliina, koska äitini ei ainakaan tykkää kokonaan joustofroteisista luuduista. Testasin sitten tuommoista versiota, että päällystin vain kaupan rätin.
Värkkäsimme myös tämmöisen herkkupurkin ainaisten karkkien sijaan syötäväksi.
Viimeisenä läjä lapasia, joissa kaikissa fleecevuori. Yhdet jätin itselleni!
Ensimmäisiä lahjoja taisin aloittaa jo alkusyksystä ja pikkuhiljaa tein sitten valmiiksi. Itse asiassa mulla on jo mielessä muutama joululahja ensi vuodeksi ja taidankin aloittaa niiden teon jo nyt ;) Onko teidän mielestä itse tehty joululahja ihan eiei-kamaa vai ilahtuisitko lahjasta, joka ei olekaan kaupasta ostettu?