Huh ihanaa hellettä

Taidan olla siinä mielessä harvinainen suomalainen, että ei tulisi mieleenkään valittaa näistä lähes kolmenkymmenen asteen helteistä! Minä niin nautin kun on lämmin! Onko muilla tämmöisillä ilmoilla semmoinen pieni ahdistus koko ajan päällä, mikäli ei pääse ulos? Meillä kun Aava tosiaan syö ihan kaiken ja mieluiten tietenkin soraa, niin en yksinkertaisesti jaksa olla Aavan hereilläoloaikana paljoakaan pihalla. Koko pihalla olo menee siihen, että kieltää toista syömästä tai yrittää kiikuttaa pois soralta keskelle nurmikkoa, josta tyttö karkaa puolessa minuutissa takaisin soraa syömään. Sisällä kuitenkin ahdista, kun tuntuu, että päivä menee "pilalle" jos sen viettää sisällä aurinkoisella ilmalla. Suomen kesässä on niin vähän hellepäiviä, että tuntuu, että ne menevät ihan hukkaan, jos niistä ei pääse ulos nauttimaan.

Toinen on myös se, että tekisi mieli kamalasti ommella nyt kun mieskin on lomalla. Mutta kun se aurinko! Eihän aurinkoisella ilmalla voi ommella?!? Meillä paistaa vasta iltapäivällä terassille aurinko, niin silloin toki voisi viritellä koneet tuohon terassin pöydälle ja päästää siinä menemään...

Sisälläkin on melko kuuma ja saa olla aika vähissä vaatteissa, eikä ainakaan kylmä pääse yllättämään. Aava on juuri hoksannut sen, miten palikoita on kiva laittaa laatikoon ja ottaa sieltä pois.

Ja tämä alin kuva hyvin demonstroi sitä, mitä Aava tekee ehkä yhdeksänkymmentäprosenttisesti valveillaoloajastaan...

Ei olla tehty mitään kummempaa, kunhan ollaan oltu kotona ja lomailtu. Tarkoitus olisi käydä yksi yhden yön reissu Oulussa ja lauantaina on ystävän kolmikymppiset yhdistettynä heidän tyttönsä yksivuotissynttäreihin. Juhlat vietetään mökkimaisemissa, joten toivotaan kaunista ilmaa lauantaille!

Perjantaina käytiin kaverin kanssa kirpputorikierros ja sieltä löysin tämän jo Leikkien-kutsuilla ihailemani pizzan alle kolmasosan uuden hinnasta. Meillä olikin perjantaina pizza-perjantai kun oltiin lasten kanssa keskenään kotona. Minä tein meille oikeaa pizzaa ja Veeti leipoi leikkiversiota.

Aava ymmärsi heti, että mitä pizzalla tehdään. Pitää vaan muistaa aina kerätä pizza pois, koska nuo täytteet ovat nupilla kiinni ja lähtevät irti.

Täytettiin myös perjantaina palju ja ollaan viikonloppu pulikoitu. Veeti on tainnut polskia eniten, ainakin kolme kertaa päivässä. Eilen piti jo tyhjentää vesi pois, kun se alkoi limoittaa paljua.

Aava pärski myös tohkeissaan menemään tuolla ja selvästi tykkäsi käärätä vedessä.

Huippuja nämä kuvat kyllä kun yritin ottaa nättejä kuvia lapsista uimassa ;)

Salaatit ovat päässeet rehottamaan heti kunnolla, joten ollaan tehty todella paljon salaatteja ruuan kaveriksi. Tein myös ensimmäistä kertaa tortillalasagnea ja itse tein sen näin:

jauhelihaa

sipuli

valkoisia papuja purkillinen

chilitomaattimurskaa purkillinen

kippari-ruokakerma

burritosmaustepussi jauhelihalle

tortillalevyjä

juustoraastetta

Voideltuun vuokaan levitetään vuorotellen kastiketta sekä tortillalevyjä ja juustoraastetta. Pinnalle vielä juustoraastetta ja uuniin 225 asteeseen noin puoleksi tunniksi.

Tämä oli helppo ja hyvä ruoka ja Veetikin söi hyvällä ruokahalulla, kun valehtelin papujen olevan kikherneitä, jotka ovat Veetin suurta herkkua. Pavuista ei muka tykkää. Kuitenkin nyt perkkari kaikki pavut ekana ja kehui, kuinka hyviä "kikkiherneitä" ruuassa on...

Viikon sisällä meillä on tapahtunut suuri muutos päiväunien osalta tai sitten nämä helteet uuvuttavat Aavaa. Entisen puolentoistatunnin sijasta meillä nukutaan tällä hetkellä yli kolme tuntia päikkäreitä! Aava herää siinä puoli seiskan maissa ja olisi jo ysin jälkeen valmis päikkäreille, mutta yleensä laitan vasta puoli kymmenen ja kymmenen välistä nukkumaan ja tänäänkin nukkui 1h20min. Iltapäivällä nukahtaa sitten jo yhden jälkeen toisille unille, tosin tänään vasta kahdelta kun mentiin kyläilemään ja laitoin vasta siellä vaunuihin nukkumaan. Toisten unien pituus oli huimat kaksi tuntia!

Eilen nukkui "vaan" kaksi tuntia kahdessa pätkässä ja kun käväistiin kaverilla ja Kärkkäisellä iltapäivästä niin nukahti kotimatkalla ennen kuutta niin syvään uneen autoon, että sain kannettua säkkituolii sisälle, eikä meinannut silti herätä. Jotenkin tuntuu, että Aava herää aamulla liian aikaisin, koska on heti melkein kiukkuinen ja väsynyt, mutta kuitenkaan unta harvoin riittää yli seitsemään. Ei siis puhettakaan, että voisi siirtyä yksiin päikkäreihin vielä!

Semmoista perusjuttua meillä. Kuinkas siellä hurisee?