surua kyynelin kastella täytyy
jotta se puhkeais kukkaan
helli ja hoivaa varoen vaali
ettei se menisi hukkaan
pois älä oveltas käännytä koskaan
suru jos koputtaa milloin
pyydä se sisälle syötä ja juota
tarjoa yösija silloin
suru jos koputtaa milloin
pyydä se sisälle syötä ja juota
tarjoa yösija silloin
sitten kun kukkanen kesän on nähnyt
hajoaa se maahan multaan
näät sen silti kukkana aina
muistot on kalleinta kultaa
eikä sun vieraasi asumaan jäänyt
lähti se muualle matkaan
vielä se tulee mennäkseen jälleen
lähemmäs kuin aavistatkaan
hajoaa se maahan multaan
näät sen silti kukkana aina
muistot on kalleinta kultaa
eikä sun vieraasi asumaan jäänyt
lähti se muualle matkaan
vielä se tulee mennäkseen jälleen
lähemmäs kuin aavistatkaan
se mitä kunniavieraasi kertoo
kätke se sydämees tarkoin
ei niitä oppeja kirjoista löydä
ei ostaa voi miljoonin markoin
ei niitä oppeja kirjoista löydä
ei ostaa voi miljoonin markoin
itkuja varten on ihmisen silmät
vierikää kyyneleet
tuleehan tuolta se toinen päivä
kun on kepeät askeleet
vierikää kyyneleet
tuleehan tuolta se toinen päivä
kun on kepeät askeleet
*Jenni Vartiainen - Suru on kunniavieras
Kaunis postaus <3 Saan olla onnellinen kun kaikki omat isovanhemmat vielä elävät..
VastaaPoista<3 Mulla on ollut vain äidin puolen vaari ja isän puolen mummu, muut ovat kuolleet jo ennen syntymää. Tosin mummu ei minua enää muista dementian vuoksi :/
PoistaHalauksia sinne ♥ Tänään tulee vuosi siitä kun isäni kuoli, suru ja ikävä kulkee edelleen joka päivä mukana.
VastaaPoistaHalaukset myös sinne <3 Kyllähän tuo lähes päivittäin mielessä on, mutta suru hellittää pikku hiljaa päivä päivältä ja nyt osaa miettiä niitä muistoja ilman, että koko ajan itkettää.
Poista