Yö riippumatossa

Juhannuksena Veeti ihastui kovasti ystävien riippumattoon. Meiltäkin löytyy moinen, mutta nyt kun olisimme sen kiinnittäneet niin huomasimme, että meillä ei yksinkertaisesti ole sopivia puita tuossa meidän takametsässä. Niinpä ajattelin tilata telineen riippumattoa varten. No meikäläisen tuurilla kaikki muutkin suomalaiset ovat halunneet just tänä kesänä pötkötellä riippumatossa ja joka paikka myi ei oota. Niinpä nakkasin puoliksi vitsillä Veetille, että lähdetäänkö jonnekin metsään kahdestaan yöksi testaamaan riippumattoja. Vastauksena oli innostunut "mennään vaan", joten ei auttanut kuin laitella Ylivieskan ladulle viestiä, että mahtaisiko heillä olla toista mattoa vuokralle, että olisi molemmille sellainen missä on sääskiverkko.

Instassa jo vinkkasinkin, että Suomen Ladun yksiköt vuokraavat todella edullisesti retkeilyvarusteita teltoista retkikeittimiin ja lastenkantorinkkoihin. Myös Partioaitta tarjoaa ilmaista lyhyttä tarvikkeiden kokeilua ilmaisen klubinsa jäsenille. Jos siis haluat vaikka testata rinkan sopivuutta tositoimissa, voisi tuo olla hyvä keino kokeiluun ennen ostopäätöstä. Meillä Ylivieskan ladulta saa telttojen ja rinkkojen lisäksi tosiaan myös esimerkiksi suplautoja, kajakkeja, riippumattoja ja oikeastaan kaiken mitä tarvitset metsässä.  Vuokrahinnat alkavat ihan muutamasta eurosta ja Rinkankin saa vuokralle viikoksi hintaan 15e, joten suosittelen kyllä tsekkaamaan valikoiman!

Pakkasimme siis yhden yön tavarat ja lähdimme ensiksi koko perheen voimin iltauinnille ja iltapalalle, josta jatkoimme Veetin kanssa matkaa Törmäjärven partiolaisten majalle, minne viritimme riippumatot. Omassa matossani oli ihan onnettoman lyhyet ja ohuet narut, joten hain Kärkkäiseltä pari kolmen metrin kuormaliinaa alle vitosella. Samalla ne toimivat puunhalaajina eli kun kiinnitysnaru on leveämpi, se ei vahingoita puuta samalla lailla kuin ohuet narut, jotka pureutuvat puuhun. Tässä oli todella näppärä tapa käyttää liinoja kiinnitykseen! Lisäksi solmua ei tarvitse purkaa kun maton irrottaa vaan se irtoaa itsestään.

Eniten jännitti oikeastaan se, että saadaanko matot järkevästi ekaa kertaa puuhun kiinni ja ehkä myös se, että olin ensimmäistä kertaa metsässä yötä niin, että ei ollut toista aikuista mukana. Tuolla Törmäjärven läheisyydessä on myös ilmeisesti ollut karhuja liikenteessä, niin sekin vähän jännitti, että sattuuko sellainen samoille hoodeille, vaikka varmasti se on melko epätodennäköistä.

Oltiin paikalla illalla, joten kamalasti ei muuta tehty kuin pystytettiin leiri ja tsekattiin vähän maisemia ja mentiin riippumaan. Makuualusta ei tahtonut pysyä paikoillaan ja koska mulla on käytössä retkipeitto, ei pussia, niin se on melkein pakollinen, koska kylmyys tulee riippumatossa maasta eli alhaaltapäin. Jos siis palelet riippumatossa paksulla makuupussilla, se johtuu maan kylmyyden hohkaamisesta mattoon ja siihen  auttaa juuri tuo makuualusta. Kätevin olisi riippumatto, jossa on tavallaan kaksi pohjaa, jonka väliin alusta tulee. Sellaisiakin kuulemma on. Silloin se alusta pysyy paremmin paikoillaan. Oikein kylmällä maton kanssa pitäisi käyttää underquiltiä eli tavallaan makuupussin tyyppistä juttua, joka viritetään riippumaton alle suojaamaan kylmyydeltä.

Yö meni aika levottomasti kun heräsin jokaiseen Veetin rasahdukseen. Veetillä oli hieman vaikeuksia saada hyvä asento, koska nukkuu itseni tavoin normaalisti mahalleen ja kuulemma aina kun nukahti niin heräsi verkon ulkopuolelta kuuluviin sääskien ininä-ääniin. Korvatulpat olisi varmasti ollut hyvä valinta! Ja linnutkin ovat varsinkin vesistön äärellä aika äänekkäitä kun ääni kulkee vedenpintaa pitkin. Onnistuin kuitenkin nukkua selälleen/kyljelleen, mitä epäilin eniten. Parasta on tietenkin nukahtaa ja herätä kauniissa maisemissa. Riippumatto on helppo virittää sellaiseenkin paikkaan, mihin ei telttaa saa laitettua ja se mahdollistaa ehkä paremmin kauniit maisemat.

Aamulla Veeti tuumasi, että ei haittaa, vaikka nukkui huonosti yön, kun oli muuten niin kivaa! Ja sehän se pääasia on. Taidan kokeilla tätä riippumista vielä uudemman kerran ilman Veetiä. Yöllä tietenkin huolehti, että toisella on kaikki hyvin, eikä halunnut, että lapsi joutuu yksin olemaan hereillä metsässä keskellä yötä, niin siksi heräsin jokaiseen rasahdukseen. Kokemuksena reissu oli kuitenkin kiva ja kun vähemmän tulee tehtyä Veetin kanssa mitään kahdestaan niin siinäkin mielessä tämä oli varmasti tarpeellinen reissu. Instassa jo kirjoittelinkin, että ehkä jotain on mennyt kasvatuksen suhteen putkeen kun saadaan lapset innostumaan tällaisista metsäretkistä sillä, että on raahattu niitä koko heidän pienen ikänsä metsään. Tällaiset kokemukset eivät myöskään maksa juuri mitään, mutta jäävät varmasti lapsen mieleen. Käytännössä tarvitset mukaan sen riippumaton ja makuupussin ja nekin voi lainata.

Ystäväni jo ehdottelikin, että pitäisikö heittää tyttöjen kanssa joku vastaava reissu porukalla. Kun meillä näitä retkeilykamoja on lainaan asti :D Ja mielelläni lähdenkin kaveriksi tarjoamaan ystävienkin lapsille kivoja retkikokemuksia.

Oletko sinä kokeillut riippumattoilua?