perjantai 15. helmikuuta 2019

Harrastusten siivittämä arki

Mitäs teille sinne ruudun toiselle puolelle kuuluu? Onko teilläkin kiirusta? Täällä on, sillä vuoden vaihtuessa palasivat lasten harrastukset taas kuvioihin ja ne vievätkin pari iltaa viikosta. Harrastusten lisäksi nyt on tällä viikolla ollut parturia ja Veetin koulun ystävänpäiväriehaa. Onneksi harrastukset ovat keskittyneet kahteen iltaan niin ei tarvitse olla joka päivä jotain kuskaamassa johonhin!


Veeti käy edelleen maanantaisin 4H:n järjestämässä kokkikerhossa. Veetin iltsa lopetettiin joulun jälkeen, joten sovittiin että käy sitten yhtenä päivänä harrastuksessa vastapainoksi sille. Kokkikerho oli ainut harrastus mikä keksittiin, jossa ei ole urheilua mukana! Välillä kokkikerhoon ei haluttaisi lähteä millään, mutta yleensä takaisin tullessa siellä on kuitenkin ollut mukavaa ja ruuat ovat olleet hyviä mitä siellä on tehty. Tuo on muuten todella edullinen harrastus ja täälläkin 4H:lta löytyy monenlaista kerhoa ja kaikkiin saa osallistua samalla jäsenmaksulla, joka taisi olla kolmekymppiä/vuosi. Eli ei juuri mitään!

Maanantai meneekin aina vähän sumpliessa kyytijuttuja, kun Aava aloitti telinevoimistelun, joka on samana päivänä neljältä ja Veetin kokkokerho on puoli viideltä. Aava pitää hakea viideltä pois ja Veeti puolestaan vasta kuudelta. Yleensä ajan suoraan töistä hakemaan tytöt ja viimeksi haettiin sitten Veeti kotoa mukaan. Viedään porukalla Aava ja sen jälkeen Veeti, joka odottelee kerhon alkua sisätiloissa siellä missä kerho järjestetään. Viimeksi käytiin Viian kanssa kaupassa ja haettiin Aava kun taas Veeti kävelee kerhon jälkeen miehen työpaikalle, mistä tulevat yhdessä kotiin. Paremmilla keleillä Veeti on myös pyöräillyt, mutta nyt on aika paljon kulkenut meidän kyydillä. Mikä on ihan ok, niin ei tartte tuolla keskustassa vielä pyöriä pyörän kanssa.


Telinevoimistelu otettiin tosiaan Aavalle kokeeksi nyt kevätkaudelle kun sen sai puoleen hintaan. Aika kallis harrastus minusta normaalilla hinnalla suhteutettuna muiden tämän paikkakunnan harrastusten hintoihin. Esimerkiksi Aavan tanssi on puolet halvempi kaudessa, vaikka se on ihan tanssiopisto, jossa on palkattu opettaja ja telinevoikkaa taas pitävät nuoret tytöt. Sain tosin vinkin, että samalla järjestäjällä on myös pelkkää voimistelua, mikä on edullisempaa. Se voisi olla kiva ensi vuodeksi Viialle, kun nallepaini loppuu. Muistelen että joitain vuosia sitten tuo telinevoikka oli melkein puolet halvempaa ja se oli silloinkin tuplahintainen verrattuna muihin Yvolin jumppiin, eli aika kovasti on noussut hinnat. Ennen tuonne oli myös suunnilleen vuoden jono ja tosi vaikea päästä ja nyt ei oltu kaikkia paikkoja saatu edes täytettyä. Ehkä se kertoo vähän siitä, että hinta on niin kallis, että ihmisillä ei ole halua tai varaa maksaa sitä enää.


Tiistaina puolestaan on Viian nallepaini puoli kuudesta puoli seitsemään ja Aavan tanssi varttia vaille kuudesta puoli seitsemään. Hankaluutensa tuo se, että Viian painissa pitää myös toisen vanhemman olla mukana ja jos mies on reissussa, en voi kumpaakin viedä yhtäaikaisiin harrastuksiin. Viime kerralla saatiinkin mummu sopivasti Viian kanssa painimaan. Tuo nallepaini on ollut ihan huippu! Suosittelen kyllä lämpimästi. Meillä yleensä minä vien Aavan tanssiin ja käyn sillä aikaa lenkillä, mutta joitakin kertoja olen ollut Viian kanssa painimassa. Ei siellä varsinaisesti painita, mutta kaikessa tekemisessä on aikuinen mukana ja ihan treenistä menee tuo tunnin paini! Pistin viimeksi huviksi sykemittarin päälle niin tunnissa meni yli 300 kaloria! Tuo on Vieskan voiman järjestämä ja tuohonkin pääsi aika edullisella jäsenmaksulla. Olisikohan se ollut noin 40e, mutta en muista oliko se per kausi vai koko vuosi. No aika edullinen silti.


Tuossapas se alkuviikko meneekin tehokkaasti lasten harrastusten parissa. Mutta toisaalta on kiva, että jokaiselle on löytynyt joku kiva oma juttu, jota tykkäävät harrastaa ja kenelläkään ei ole liikaa harrastuksia. Aava menee aina reippaasti mukaan uusiin harrastuksiin ventovieraiden lasten kanssa ja tuntuu tykkäävän käydä siellä. Mietin vain, että Aava ei juurikaan taida harrastuksissa puhua muiden lasten kanssa, mitä itse olen seurannut viedessä tai hakiessa harrastuksesta. Muuten on niin rohkea ja puhelias niin tuntuu hassulta, että tuolla ei siten uskalla ehkä puhua muille. Tai sitten keskittyy vain harrastamaan ilman turhia pulinoita ;)

Tuo noin yksi harrastus per lapsi on oikein hyvä määrä kun jää myös niitä iltoja, että ei tarvitse lähteä mihinkään jos ei ole pakko. Tosin nytkin on yritetty ehtiä kirjastoon monta viikkoa ja aina unohtuu tai ei muka ehdi just silloin kun muistuu mieleen. Toki sitten pitää käydä kaupassakin joinakin iltoina ja yritän itsekin joskus ehtiä lenkille. Aika nopsaa siinä täyttyy arki-illat. Viikonloppuna kun on aikaa niin toisaalta olisi kiva vain olla, mutta toisaalta silloin olisi kiva tehdä kaikkea, mitä ei viikolla ole ehtinyt. Vähän kaksipiippuinen juttu. Viime aikoina ollaan kyllä käyty pitkästä aikaa uimassa pariinkin otteeseen ja viime viikonloppuna käytiin mäenlaskussa ja makkaranpaistohommissa!

Kuinka paljon teillä on harrastuksia lapsilla ja minkä ikäiset lapset? Minkä määrän koette olevan sopiva määrä teidän perheessä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti