Ba Na Hills - yhtä aikaa omituinen ja upea!

Hoksasin tuossa yksi päivä, että mulla on jäänyt kokonaan kirjoittamatta meidän Vietnamin reissun hämmentävimmästä ja yhdestä siisteimmistä kohteista eli Ba Na Hilssistä! Ba Na Hills on vuoren laella sijaitseva nähtävyys, jossa on samassa nipussa iso puutarha, iso huvipuisto Sun World, Instagramistakin tuttu Golden bridge sekä ranskalainen kylä. Eli melko monta elementtiä, jotka eivät millään lailla kuuluneet yhteen. Me vuokrasimme kuskin hotellin viereisestä matkamyymälästä viemään meidät ja matkaa Da Nangista kertyi ehkä 20-30km:n verran. Valitettavasti en kyllä yhtään muista, että paljonko tuo matka maksoi. Itse ihailin etukäteen juurikin näitä Golden Bridgestä otettuja kuvia ja halusin ehdottomasti mennä käymään sillalla. Tuo silta on rakennettu vasta 2018 eli on aika tuore tapaus, vaikkakin näyttää siltä, että olisi ollut tuolla aina.

Saapuessamme paikalle väkeä sillalla oli todella paljon, mutta kävin vielä ennen lähtöä ottamassa kuvia ja silloin sillalla sai olla melko rauhassa.

Etukäteen jännitin lähinnä sitä, että miten päästään perille kun korkeanpaikankammoisena tuollainen yksi maailman pisimmistä vaijerihisseistä ei herättänyt kovin iloisia fiiliksiä. Suoraan sanottuna mietin, että pystynkö tuonne hissiin astumaan ja miten vältän tartuttamasta pelkoa lapsiin. Jotenkin tuo hississä oleminen kuitenkin oli vähemmän kamala kokemus, mitä olisin voinut kuvitella. Varsinkin kun jätti katsomatta alas.

Vietnamissa oli todella kuuma muutoin, joten teki ihan hyvää mennä päiväksi vuoristoon, jossa pilvien tultua oli jopa hieman viileä. Olimme niin korkealla vuoren päällä, että koko paikka meni pilven "sisään" ja ilma meni tosi sumeaksi iltapäivästä. Onneksi olimme siinä vaiheessa jo lähdössä pois, koska sankan sumun sisältä ei tahtonut juuri nähdä mitään.

Paikkana tuo Ba Na Hills oli upea! En oikein keksi muuta sanaa kuvaamaan tuota, sen hämmentävän lisäksi :) Jotenkin mikään palanen ei sopinut keskenään yhteen ja juuri se teki tuosta niin mielenkiintoisen kohteen. Eipä ole ennen tullut käytyä reissuillakaan missään vastaavassa paikassa!

Sillalla käymisen jälkeen kävimme ensin tutustumassa isoon puutarhaan, jonka väriloisto oli kyllä vertaansa vailla.

Selvittiin myös ulos labyrintista, mikä löytyi puutarhan puolelta.

Puutarhan jälkeen suuntasimme ranskalaiseen kylään. Se oli todella omituinen sekoitus vanhoja, hienoja kivirakennuksia ja pihalla olevia värikkäitä hahmoja, jotka ajelivat kolmipyöräisillä tai esittivät tansseja turisteille. Jotenkin en olisi voinut kuvitella olevani Vietnamissa, mikäli en olisi tiennyt ja mikäli kaikki muut turistit eivät olisi olleet muita kuin vaaleita. Lapsillehan tämä oli ihan yhtä jännä juttu kuin meillekin. Tai no, vanhat talot nyt eivät heitä kiinnosta, mutta nähtävää oli niin paljon muutakin. Varsinkin kun luvattiin mennä viimeiseksi sitten loppuajaksi huvipuistoon.

Alue oli vanhojen rakennusten lisäksi erilaisten matkamuistomyymälöiden sekä ravintoloiden peitossa. Kävimmekin syömässä ruuaksi Vietnamin reissumme ainoat sushit tuolla sellaisessa buffetissa, missä oli myös muuta syömistä, esim lapsille ranskalaisia ja lihapullia. Sushivalikoima oli valtava ja ne olivat todella hyviä. Hinta ei tainnut olla edullisimmasta päästä, niin kuin tuskin minkään ravintolan hinta tuollaisessa turistikohteessa, mutta sushista en pahaa sanottavaa keksinyt. Lähtiessämme bongasimme myös pihalta grillin, mistä olisi saanut hakea myös grilliruokaa samaan hintaan.

 Lapsille yllättäen oli mieluisin tuo Sun World, joka sijaitse kolmessa kerroksessa maan alla! Siellä oli eri kerroksissa erilaisia huvilaitteita ihan pelikoneista huvipuistovempeleisiin.

Enemmän oli ehkä pienempien lasten laitteita, mutta kävimme me Veetinkin kanssa yhdessä laitteessa yhdessäkin. Lisäksi Veeti viihtyi tietenkin peliosastolla missä oli perus pelien lisäksi myös esim VR-laseja sun muita vehkeitä. Tytöt kävivät onnellisina kaikissa pikkulasten laitteissa ja osaan saivat Veetinkin mukaan. 

Porukalla kävimme katsomassa jonkun dinosaurusnäyttelyn ja lisäksi sisällä järjestettiin erilaisia näytöksiä.

Ba Na Hillssillä saisi helposti kulutettua koko päivän! Me sovimme kuljettajamme kanssa, että hän hakee meidät kun soitamme, koska emme osanneet etukäteen sanoa kauanko meillä menisi koko paikkaan tutustuessa. Jostain syystä liput tuonne käytiin ostamassa automatkalla pienestä kojusta tien viereltä, keskeltä ei mitään. En tiedä onko ne jotain kuskien omia tuttuja, jotka niitä myyvät vai miksi niitä ei ostettu paikan päältä. Viialle tosiaan ei myyty lippua ollenkaan, vaikka hän juuri ehkä olikin yli sen metrin, minkä ylittävien piti lasten lippu ostaa. Toivoimme sitten vain, että kukaan ei alkaisi häntä tarkasti mittaamaan.

Tämä oli kyllä sellainen kohde, missä suosittelen käymään ihan sen omituisuuden vuoksi mikäli Vietnamissa jossakin Da Nangin lähistöllä liikutte! Tuon ja Da Nangin välillä oli muuten myös joku vesipuistohässäkkä Hot springs park. Menimme sen ohi tullessamme Ba Na Hilssiltä. Emme kuitenkaan käyneet siellä, koska olimme käyneet jo aiemmin siellä Vinpearl landissa.

Mikä on omituisin kohde, mihin sinä olet törmännyt matkustaessasi?

Mitä maksaa viiden hengen ulkomaanmatka?

 *sisältää mainoslinkkejä, pelkkä klikkaus ei tuo minulle rahaa

Koska rakastan matkustamista, rakastan myös lukea juttuja koskien sitä ja myös selailla ihmisten matkabudjetteja, jos niitä on jossain näkyvillä. Yleensä ei ole, koska raha on vieläkin tabu. Kaikki tietävät, että ei sitä ilmaiseksi matkusteta, mutta toisaalta hinnoista ei voi silti puhua. Siksi usein kuvitellaan, että kaukomaan matkat maksavat meidänkin porukalta vaikkapa kymppitonnin. Ja kyllä kai ne äkkiä maksavatkin, jos varaa pakettimatkan toimiston kautta. Itse näen mieluummin vaivaa ja etsin lennot ja hotellit itse ja säästän siinä sievoisen summan rahaa. Se myös mahdollistaa sen, että on vara matkustaa useammin.

Ba Na Hills Da Nang

Toiset eivät puolestaan arvosta halvalla matkustelua, koska silloin ei kuulemma voi olla hyvä loma. Kyllä, luit juuri ihan oikein. Olin kerran osallisena fb-ryhmän keskustelussa Thaimaan matkojen hinnoista. Erehdyin kertomaan meidän viisihenkisen perheen matkan hinnan ja sen, paljonko meillä rahaa kului kahden viikon lomalla ja sain kommenttia, että ei varmaan ollut häävi loma jos piti pihtailla rahassa. No, me tykätään vain olla rannalla ja altaassa ja tutustua paikalliseen elämään. Ei tarvita vesijettiajeluita ja kalliita ajanvietteitä tehdäksemme lomasta upean. Meidän Thaimaan lennot nimittäin maksoivat silloin muutama vuosi sitten 1100e koko perheeltä ja se oli jotenkin porukan vaikea uskoa. Satuttiin vain saamaan ihan superhyvä tarjous, jossa Aavasta ja Veetistä ei tarvinut maksaa mitään muuta kuin verot ja Viia meni sylivauvan hinnalla vielä.

Tänä vuonna olemme matkustaneet kahdesti ulkomaille ja ajattelin vähän avata meidän reissujen kustannuksia. Haluaisin tuoda esille sitä puolta, että halvemmallakin voi päästä, mitä matkatoimistojen valmismatkat maksavat ja monesti matka kaukomaahan voikin olla halvempi kuin vaikka joku viikon etelänmatka lähempänä. Varsinkin kun vaikkapa Thaimaassa syö koko porukka kympillä ja Euroopan kohteissa saa sitten varata rahaa melkein saman kuin Suomessa näin kärjistetysti. Suomimatkailu onkin törkeän kallista juuri ruuan vuoksi. Meidän perheen ravintolareissu maksaa melkein järkiään satasen, joten tämän vuoksi ei kamalasti harrasteta Suomilomailua.

Keväällä olimme koko perhe kaksi viikkoa Vietnamissa ( blogijuttuja esim täällä , täällä ja täällä). Varasimme lennot Qatarilta, jolla aiemmin lensimme myös Thaimaahan. Hinnat ovat usein hyvin kilpailukykyisiä verrattuna muiden yhtiöiden hintoihin. Lennot kulkevat Dohan kautta eivätkä ole siis suorat, mutta me mieluummin teemme muutaman tunnin vaihdon, mitä maksamme vaikkapa tonnin enemmän. Tässä asiassa raha valitettavasti menee kotimaisuuden edelle.

Mitä se Vietnamin loma sitten maksoi?

Lennot viideltä hengeltä 2453e

Hotelli Hoi Anissa 286e viideltä yöltä

Hotelli Da Nangissa 466e kuudelta yöltä

Majoituksesta olisi voinut vielä helposti säästää, mutta halusimme majoitukset uima-altaalla sekä järkevällä sijainnilla. Da Nangin hotellimme oli muutaman sadan metrin päässä rannasta ja siinä oli erikseen pari makuuhuonetta ja olohuone. Pienemmälle porukalle on varmaan helpompi löytää vielä edullisempi majoitus. Budjetti yöpymiseen oli kuitenkin alle 70e mikä on mielestäni vielä ihan kohtuullinen, varsinkin pääsiäisen aikaan kun muitakin matkaajia saattaa olla liikkeellä.

Ruokarahoja en laskenut tähän, koska Suomessakin pitäisi syödä ja tuolla ruoka oli kuitenkin edullisempaa. Emme käyneet muutenkaan juurikaan ostoksilla ja nähtävyyksiinkin meni maltillisesti rahaa. Eniten rahaa meni Ba Na Hillssin reissuun, koska hissiliput ylös olivat todella kalliit. Ne maksoivat hinnaston mukaan noin 30e aikuiselta ja 26e lapselta. Meidän kuski vei meidät ostamaan lippuja ja muistaakseni katsoivat Viian alle metriseksi, koska ei taidettu maksaa kolmatta lasten lippua ollenkaan. Yhteensä hinta oli kuitenkin yli satasen, mutta sillä sai matkat edestakaisin maailman pisimmällä vaijerihissillä sekä sisäänpääsyn tuonne Ba Na Hillssille, mikä oli kyllä hieno paikka ja siellä oli myös sisähuvipuisto lapsille. Siitä en olekaan vielä kirjoittanut blogiin, pitää korjata asia!

Toiseksi kallein oli tuo Vinpearl Land, joka maksoi noin satasen koko porukalta, mutta oli kyllä joka pennin arvoinen.  Muutoin ei käytetty juurikaan rahaa muuta kuin ruokaan ja taksikyyteihin. Marble mountainin pääsymaksu oli muutamia euroja eikä lapsista taidettu maksaa mitään.

Yhteensä majoitus ja matkat siis maksoivat 3205e yhteensä viideltä hengeltä. Epäilen, että tuolla hintaa ei matkatoimiston kautta pääsisi melkein kahdeksi viikoksi Vietnamiin.

Kesälomareissu puolestaan suuntautui Pärnuun ja sieltä vuokrasimme Airbnb-asunnon, jonka hinta oli 533e neljältä yöltä. Ei mitenkään edullinen, mutta hotelleja ei ollut tarjolla viidelle hengelle lähellekään samaan hintaan. Lisäksi käytin matkustuspisteitä, joten sain vähennettyä summasta vielä 75e pois ja näin hintaa jäi 458e. Laivaliput Helsingistä Tallinnaan sekä buffetit kumpaankin suuntaan matkatessa maksoivat yhteensä 274e. Lisäksi bensaan saa varata varmaankin parisataa euroa, koska ajoimme Helsinkiin omalla autolla ja sieltä vielä Pärnuun ja takaisin. 

Kallein maksullinen juttu Pärnussa oli kylpylässä käynti ja sekin maksoi vain 36e. Lisäksi kävimme Minizoossa, jonka hinta oli meille kaikille yhteensä noin 20e. Muutoin rahaa meni lähinnä ruokaan ja Latvian reissuun, josta haimme hieman juomia miehen 40v-synttäreille.

Pärnun loman kustannukset olivat siis 732e + käyttörahat eli nähtävyyksiin ehkä satanen ja sitten ruokaan menneet rahat. 

Kahden ulkomaanmatkan kustannukset viideltä hengeltä ja vajaalta kolmelta viikolta tänä vuonna ovat siis olleet matkojen ja majoitusten osalta noin 4000e. 

Viime vuonna kävimme ystäväperheen kanssa viikon Kroatissa. Lennot bongasimme Finnairin tarjouksesta ja ne maksoivat muistaakseni noin 1200e meidän perheeltä ja majoitus kymmeneksi päiväksi omassa asunnossa 700e. Yhteensä kymmenen päivän Kroatian reissun matkustuskustannukset olivat siis alle 2000e eli vain 400e/pää ja matka-aika oli pidempi kuin viikko. Käyttörahoja on ehkä turha eritellä, koska ihmisillä on niin erilaiset tavat kuluttaa lomalla. Toinen käyttää kympin päivässä, toinen pari sataa.

Kroatiassa me teimme asunnolla aina aamupäivän ruuan, että lapset pääsivät sen jälkeen heti vähän levähtämään ja illalla sitten söimme ravintolassa. Tuolla säästi sievoisen summan jo ruokakuluissa. Tuollakaan rahaa ei kamalasti mennyt mihinkään ylimääräiseen. Kävimme kansallispuistossa sekä Hvarin saarella, mutta siinäpä ne maksulliset reissut olivatkin. Bussilla pääsi näppärästi liikkumaan muutaman euron hintaan.

Lisäksi "tienasimme" lentolippujen hinnat takaisin Vietnamin lomallamme, sillä meidän vaihto Dohassa oli neljä tuntia myöhässä ja sen vuoksi olimme oikeutettuja saamaan lentoyhtiöltä korvauksia. Korvausten suuruuden voit katsoa täältä löytyvästä taulukosta.  Me laitettiin suoraan käsittelypyyntö omasta korvauksesta Airhelpille, koska en löytänyt Qatarille oikein edes yhteystietoja Suomen päähän mihin olisin ottanut yhteyttä. Ja ehkä jonkun muun lentoyhtiön kanssa olisin helpommin alkanut vääntää itse, mutta jotenkin koin, että helpoin edetä muuta kautta.

Noin kolme viikkoa kesti päätöksen tulemisessa ja meille kilahti tilille rahaa noin 2200e korvauksena myöhästyneestä lennosta. Airhelp otti siitä summasta oman osuutensa, joka oli aika suolainen, mutta toisaalta sen maksoi mieluusti kun sain itsekin tuon yli 2000e. Saatiin sillä siis kuitattua lentoliput, joten oikeasti meidän matka maksoi alle tonnin :D Jätettiin korvausrahat nyt pesämunaksi seuraavaa reissua varten. Suosittelen kyllä tutustumaan tuohon sivustoon noista korvauksia, todella moni ihminen ei varmasti tajua noita hakea! Lisäksi saatiin kentältä kuponkeja, jolla päästiin ilmaiseksi syömään ravintolaan.

Tässä nyt vähän hintatietoa matkustukseen. Toki summat voisivat olla paljon halvempia jos olisi mahdollista valita loma mihin aikaan vuotta tahansa. Meidän on ollut pakon sanelemana varata pidemmät lomat pääsiäisen tienoille, että ei ole tarvinut ottaa palkatonta lomaa. Jos voi valita ajankohdan täysin itse, voi bongailla niitä vielä edullisempiakin hintoja ja majoituksia! Halpoja lentoja bongailen usein esim Ebookersin *kautta. Hotellit Aasian lomille olen varannut joka kerta Agodan *kautta, koska siellä hotellit ovat olleet yleensä hakukoneiden halvimmat.

Suositteko te pakettimatkoja vai näettekö vaivan ja kokoatte matkan itse?

Iso-Syötteellä vaeltamassa lasten kanssa (Pytkyn pyrähdys)

Kävimme viime viikonloppuna hieman ruskaretkeilemässä sekä vaeltamassa Iso-Syötteellä lasten kanssa. Noin viikkoa aiemmin sain idean, että jos käytäisiin vapaana viikonloppuna pieni mutka pohjoisemmassa ihailemassa maisemia ja tsekkaamassa ruska-aika. Ei sillä, etteikö sitä kaunista ruskaa olisi täällä meillä kotonakin! Täällä on kuitenkin niin aakeeta laakeeta, että korkeuseroista saa lähinnä uneksia. Niinpä aloin tuumasta toimeen ja varasin meille mökin viikonlopuksi. Syksy näyttää olevan edullista mökkeilyaikaa, sillä kahden makuuhuoneen mökkimme maksoi vain 130e koko viikonlopulta.

Mies oli melkein koko viikon reissussa, joten pakkailin täällä kotona yksin meidän kamat valmiiksi ja lähdettiin sitten perjantaina töiden jälkeen ajelemaan kohti Iso-Syötettä kun mies saapui kotiin ja sai omat kamansa kasaan. Tein vielä torstaina illalla mukaan valmiiksi ruokaa, että ei tarvisi lauantain vaelluksen jälkeen alkaa miettiä ruuanlaittoa. Varsinkin kun ajattelin, että ei varmaan jakseta lähteä mitään ravintolaa etsimään, varsinkaan kun ei tiedetty oliko ne tähän aikaan edes auki. Mentiin siis pienellä budjetilla, koska emme käyttäneet tällä kertaa rahaa ulkona syömiseen. Tai no, mihinkään muuhunkaan kuin ruokaostoksiin Kaakkurin Cittarissa :D Vaellukselle meillä oli makkaroita sun muuta retkievästä mukana.

Valitsimme vaelluskohteeksi Pytkyn pyrähdys- nimisen reitin, jolla oli mittaa yhdeksän kilometriä. Tosin kaikkinensa matkaa tuli parkkipaikalle siirtymiset mukaan lukien himpun vajaa 12km. Jätimme auton kellarilammen lähellä olevalle p-paikalle ja kävelimme siitä reitin alkupisteeseen. Kiersimme reittiä vastapäivään, koska halusimme jättää makkaranpaiston viimeiselle laavulle.

Reitillä näkyi monenlaista maastoa. Lenkki alkoi pienellä suo-osuudella ja siirtyi siitä kulkemaan vaaran päällä. Paljon näkyi reitillä maastopyöräilijöitä, vaeltajia vähemmän. Myös joku polkujuoksutapahtuma osui samalle päivälle. Välillä näkyi saniaisten peittämää maata ja välillä heinikkoa tai katajaa, joten melko moninaista oli luonto reitin varrella.

Vaaroilta laskeuduttiin takaisin matalampaan maastoon ja taas päästiin ylittämään isoja suoalueita. Jostain syystä suot ovat minusta todella kauniita ja ihan yhtä rauhoittavia paikkoja kuin metsätkin!

Noin neljän kilometrin jälkeen (muistaakseni) saavuimme päivämajalle, joka oli reitillä toinen tulentekopaikka. Ensimmäinen oli se Kellarilampi, mistä lähdimme liikkeelle. Tuvassa olikin tulet ja tupa täynnä porukkaa. Pysähdyimme tuonne vähän huilimaan ja syömään leipiä, että lapset jaksaisivat sitten kävellä sinne varsinaiselle ruokapaikalle.

Viia käveli tuonne Riihituvalle asti omin jaloin, sitten alkoi päikkäriaika painaa ja siirtyi miehen selkään Tulaan. Monesti olen miettinyt, että joko Tulasta kohta voisi luopua, mutta on se vaan loistava kapistus tällaisilla pidemmillä matkoilla, joita ei voitaisi vielä tehdä mikäli reppua ei olisi. Viia viihtyy repussa ja osaa pyytää päästä sinne kun väsy iskee. Viia onneksi painaa vain sen 15kg, että kantaminen on vielä siedettävää.

Pytkyn pyrähdys oli merkitty muistaakseni keskivaativaksi reitiksi, mutta minusta se ei nyt mitenkään kamalan vaativa ollut jos meidän lapset sen kävelivät. Maasto oli todella helppokulkuista lähes koko ajan. Vaativin osuus oli varmaan nämä portaat, jotka lähtivät Lauttalammen laavulta. Ajatuskin noiden kiipeämisestä nosti pulssia ja pisti jalat maitohapoille! Normaalistihan nämä varmaan mennään alaspäin, mutta koska kierrettiin toiseen suuntaan niin piti kavuta ylös.

Pienenä miinuksena reitillä oli se, että molemmat laavut olivat parkkipaikan vieressä ja täynnä porukkaa. Helppo kun on käydä vaikka vain paistelemassa makkaraa ilman, että käy juurikaan kävelemässä kun pääsee autolla viereen. Itse tykkäisin, että laavu olisi jossain hieman rauhallisemmassa paikassa. Jouduttiin vähän odottelemaan jopa vuoroa, että saimme omat makkaramme tulille.

 Miten lapset sitten jaksoivat kiertää reitin?

Yllättävän hyvin! Veetistä tiedettiin, että jaksaa kävellä. Onhan hän kiertänyt jo kuusivuotiaana pienen karhunkierroksen 12km kävellen. Aava jännitti ehkä eniten, koska ei ole noin pitkästi kävellyt koskaan eikä häntä kyllä painon vuoksi oikein jaksa enää juurikaan kantaa. Viian kanssa ei ollut hätää, kun tiedettiin hänen viihtyvän Tulassa. 

Kun lähtee lasten kanssa vaeltamaan, pitää muistaa vain mennä lasten vauhdilla ja ehdoilla. Vaikka kyllä se kieltämättä välillä otti pannuun, kun toiset jäivät hidastelemaan joka paikkaan :D Me kuitenkin keksittiin tyttöjen kanssa kaikkea kivaa mielikuvitusjuttua matkan varrella. Veetillä puolestaan oli lupa kerätä pokemoneja reitin varrelta, joten hän lähti oikein mielellään mukaan!

Esimerkiksi puihin maalatut reittimerkinnät olivat nappeja, joista painamalla sai aukaistua näkymättömän oven ja siksi sitä piti aina painaa ennen kuin pääsi eteenpäin. Aava myös siivosi ja lakaisi matkalla neulasia polulta hirveällä kepin karahkalla laulaen samalla itse keksimäänsä siivouslaulua. Lisäksi kuljettiin erilaisissa paikoissa; ensin tonttumetsässä, sitten keijumetsässä, prinsessamaassa, keppimaassa jne. Tietty aika matkattiin aina yhdessä erilaisessa metsässä/maassa ja sitten keksittiin uusi. Välillä bongailtiin sieniä ja kilpailtiin, että kumpi löytää niitä enemmän.

Ruokailun jälkeen Viiakin jaksoi taas kävellä, joten olisiko Viialle tullut sellainen seitsemän kilometriä matkaa ja muilla tosiaan se himpun vajaa 12km. Viimeinen kilometri oli lapsille selvästi pisin ja tuntui, että siinä vaiheessa Aava ei olisi millään enää jaksanut. Reippaasti sitten kuitenkin lopulta käveli itse.

Koska oltiin syöty aika vasta laavulla makkaraa, ei viitsitty mennä suoraan mökille syömään reitin loputtua. Niinpä päädyimme ajelemaan autolla vielä Syötteen päälle ja kierrettiin pieni kilometrin mittainen Huippupolku ja kävimme katsomassa maisemia näköalatasanteelta.

Tuo pieni polku kannatti kyllä kiertää, sillä maisemat tuolta korkealta olivat upeat! Luonto oli kyllä muutenkin todella kaunis joka paikassa, koska se oli verhonnut itsensä jo syksyn väreihin.

Iso-Syötettä suosittelen kyllä retkikohteeksi lasten kanssa ja varsinkin tuota Pytkyn pyrähdystä. Jos meidän eskarilainen sen kävelee, ei koululaisilla ole varmasti mitään ongelmia jaksaa tuota matkaa. Varsinkin kun reitti oli helppokulkuista pieniä mäkiä lukuun ottamatta.

Sunnuntaina ennen ruokailua ja kotiin lähtöä kävimme vielä kiertämässä Vattukurun luontopolun , joka oli pituudeltaan vain pari kilometriä. Siinäkin olisi oiva retkikohde lasten kanssa, koska matka oli lyhyt ja noin puolessa välissä oli kurun pohjalla hienolla paikalla laavu ja tulentekopaikka! Meillä ei tällä kertaa ollut eväitä mukana, koska olimme vasta syöneet aamupalan.

Muutoin Syöte oli aika hiljainen näin syksyllä, eikä palveluita kamalasti ollut tarjolla. Pieni kauppa löytyi ja ilmeisesti pari ruokapaikkaa. Meille jäi vähän semmoinen tunne, että Iso-Syöte on aikoinaan ollut vilkas matkailukohde talvisin ja jäänyt ehkä vähän unholaan sen jälkeen. Nyt alueeseen on selvästi alettu panostaa, sillä sinne rakennettiin vaikka ja mitä ja lapsille oli myös tehty leikkialueita ja puistoja.

Tämä pieni vaellusreitti kyllä vahvisti sitä kipinää, että pitäisi päästä Lappiin vaeltamaan joskus vaikka ihan telttaillen! Se minulta on vielä kokematta, mutta uskoisin rakastuvani Lapin karun kauniiseen luontoon. Ehkä ensi vuonna sitten?