Retkivuosi 2020

Viime vuosi taisi olla monella perheellä normaalia enemmän retkeilypainotteinen. Näin kävi varmaan meidänkin perheessä, vaikka normaalistikin tykätään retkeillä. Kokosinkin tähän kuvia jokaiselta kuukaudelta meidän retkiltä! Bongasin alkuvuodesta hauskan "52 retkeä vuodessa"-haasteen Instagramin Retkihaaste-tililtä. Tulostin kalenterin väliin lapun itselleni ja merkkailin sinne suoritettuja retkiä sekä toiselle puolelle päivämäärän kera eri retket, missä käytiin vuoden aikana. Jälkikäteen oli hauska tsekata, että missä kaikkialla tuli vuoden aikana käytyä! Täyttä määrää retkiä ei saatu kasaan, minkä arvasin jo etukäteen. Kuitenkin kiitettävät 35 retkeä tehtiin, enkä ole ihan varma onko tuossa luvussa kuitenkaan jokainen retki mukana. Retkiksi laskin sellaiset reissut, jotka kestivät vähän kauemmin tai niille otettiin eväät mukaan. Tälle vuodelle onkin jo tehty uusi haastepohja ja toivon vuodelle 2021 vähintään yhtä monta ihanaa retkeä kuin edellisellekin vuodelle tai mieluusti enemmän! Ainakin telttaöitä toivon enemmän kuin viime vuonna.

Jos Ylivieskan lähialueen retkeilypaikat kiinnostaa, niin olen kirjoittanut niistä pari postausta. Tästä löydät Ylivieskan lähialueen retkipaikat ja tästä Ylivieskassa sijaitsevat retkikohteet.

Tammikuu aloitettiin retkeilemällä Kähtäväjärvellä sekä Törmäjärvellä, jossa käytiin myös nyt lauantaina retkellä. Viime vuonna tammikuun 12. päivä lunta ei ollut nimeksikään ja lämmintä oli niin paljon, että tarkeni kuoritakilla! Mietittiin silloin, että harvemmin tulee retkeiltyä tammikuussa lumettomalla maalla.

Helmikuussa käytiin retkeilemässä Ojakylän laavulla perhepartion kanssa. Tämä olikin meidän viimeinen perhepartio, koska sen jälkeen tuli korona ja syksyllä Aava aloittikin sitten ihan oikean partion, eikä koettu enää tarvetta käydä perhepartiossa. Päästiin myös miehen kanssa kahdestaan Rukalle laatuaikaa viettämään ja siellä valloitettiin Riisitunturi sellaisella sumussa, että eipä paljon maisemia nähnyt! Se harmitti aika paljon, mutta onneksi reissu oli muuten huippu! Tuli myös kokeiltua lumikenkiä, jotka vuokrattiin Ylivieskan Ladulta edullisesti.

Maaliskuussa retkeiltiin varmaankin koronan takia normaalia enemmän. Kun päivät oltiin kotona etänä ja lapset kotona hoidossa ja koulussa, oli viikonloppuisin pakko lähteä retkelle, että seinät eivät kaatuisi päälle. Löydettiin Ylivieskasta uusi Viitajärven laavu sekä käytiin myös Kalajoen Maristossa ensimmäistä kertaa. Siellä oli hienoja isoja puita, joiden juuret olivat paljaana ja suorastaan kutsuivat kiipeilemään.

Kävimme myös ensimmäistä kertaa Lohtajan Ohtakarilla ja se oli kyllä melkein kivoin paikka viime vuoden retkikohteista. Tehtiin trangialla tonnikalapastaa ja pullia! Ehdimme myös lasten kanssa Huhmarlammen laavulle kun mies oli pois kotoa. Retkieväänä ensimmäistä kertaa nuotiobanaanit, jotka olivatkin hitti. Tehtiin myös pari pientä retkeä esimerkiksi oman kodin lähimetsään sekä erääseen keskustan metsään tyttöjen kanssa.

Huhtikuussa löydettiin taas uusi kohde Oulaisten Kyrönlammelta, jossa oli valtavan iso kivenlohkare nuotiopaikan vieressä. Retkellä oli meidän perheen lisäksi mukana myös mummu. Kävimme myös mummun ja papan kanssa Alavieskan aarnimetsässä retkellä. Tuolla olen käynyt joskus miljoona vuotta sitten sienestämässä äidin kanssa, mutta enpä muistanut paikasta oikeastaan muuta kuin sen, että taisin nähdä siellä ensimmäiset hirvikärpäset! Niitä ei kyllä ole ikävä.

Toukokuussa kiersimme Möyrynnevan luontopolun, jolla emme olleet aiemmin käyneetkään. Sen varrella oli useampi nuotiopaikka, joista ainakin yhdelle pääsee autolla perille asti. Lisäksi retkeilimme uinnin merkeissä Kekajärvellä ystävien kanssa. Kävimme myös Mustolanjärvellä helatorstaina ja silloin sattui todella lämmin ilma retkeilyyn ja Viiakin seisoo tuossa kuvassa pelkkä mekko päällä laiturilla. Kävimme myös Pyhäjoella mummun kanssa retkeilemässä ensin Rajaniemen rannassa ja makkaranpaistossa Kupuliskoskella.

Kesäkuun retkeilyt aloitettiin miehen kanssa kahdestaan yhden yön retkellä Samalajärven kansallispuistoon. Majoituttiin teltassa järven rannalla ja saatiin mukavia seuralaisia leiriin. Nautittiin luksusiltapalasta juustoineen ja kuohuviineineen ja lapsettomasta ajasta kahdestaan. Sekä kuunneltiin yöllä vähemmän nautinnollisia joutsenten kiljumisääniä.

 

 Juhannus vietettiin ystäväperheen kanssa telttaillen Pietarsaaren Fäbodassa.  Paikka oli todella kaunis ja täydellinen telttailuun lasten kanssa! Saatiin myös olla melko rauhassa juhannuksesta huolimatta ja kelitkin suosivat, vaikka merivesi jäistä olikin. Lapset nauttivat ystäväperheen lapsien seurasta ja me aikuiset saatiin höpötellä omiamme. Ehdottomasti tänä vuonna uudestaan telttareissulle juhannuksena, jos vain kelit sen sallivat! Loppukuusta ehdimme myös käydä Veetin kanssa kahdestaan yhden yön reissun riippumattoilemassa. Molempia taisi vähän jännittää. Veetiä se eka yö riippumatossa ja minua sen lisäksi se, että olin ensimmäistä kertaa metsässä yötä ilman toista aikuista. Nukkuminen oli surkeaa, mutta jäipä kiva muisto kahdenkeskisestä retkestä Veetin kanssa.

Heinäkuussa käytiin syömässä retkitortillat Oulaisten Piurukkanevalla ja kerättiin samalla pieni määrä hilloja jätskin päälle laitettavaksi. Tuokin oli uusi kohde meille! Olisi vain vaatinut kaikilta kumpparit,  koska oli paikoin melko märkä retkipaikka. Olihan tuo iso suoalue.

Teimme kesälomareissun Saariselälle, missä valloitimme niin Kiilopään kuin Pyhä Nattasen. Rakastuin lappiin, jossa en ole aiemmin juurikaan kesällä käynyt. Maisemat olivat huikeita ja lapsetkin viihtyivät yllättävän hyvin. Kaipuu jäi päästä uudelleen lappiin, mutta vielä ylemmäksi.

Kuun viimeisenä viikonloppuna tehtiin lasten kanssa koko perheen telttaretki Peuranpolun varrella sijaitsevalle Raatejärvelle. Paikka oli kaunis ja nukuttiin hyvin. Yksin ei oltu, mutta taas sattui mukavaa porukkaa paikalle, joiden kanssa istua iltaa ja lapsilla riitti kavereita. Tällaisia retkiä kaipaisin ensi kesälle enemmänkin, että oltaisiin ihan yötä retkellä.

Elokuussa kävin tutustumassa aikuisten partiotoimintaan Törmäjärvellä. Lisäksi valloitimme ystävän ja hänen tyttöjensä kanssa Meksin kalliot Himangalla. Tuokin oli hieno paikka ja luontopolun varrella mm. lampaita. Kävimme myös Jyväskylässä lasten serkkujen synttäreillä ja kävimme siellä jo melkein perinteisesti makkaranpaistoreissulla.

Syyskuussa ehdimme retkeillä Viian kanssa kahdestaan lähimetsässä, käydä ystävien kanssa Kukonkylällä Sievissä, bongailla lintuja Raudaskylällä sekä tulistella Huhmarlammella mukana omat lapset sekä naapurin lainalapsi. Paistettiin ensimmäistä kertaa roiskeläppää (mikropizzaa) nuotiolla ja yllättävän hyvältä maistui!

Lokakuussa kävimme Pyhäjoella Rajaniemenrannassa koko perheen voimin lättyjä paistamassa. Lisäksi pääsin laatulomalle Ystävän kanssa Rukan maisemiin. Kävimme Valtavaaralla sekä Pienellä Karhunkierroksella ja parannettiin maailmaan sushin ja viinin voimin. Aivan superihana reissu!

Marraskuussa otin ystävän lapsineen meidän kyytiin ja hurautimme Pyhäjoelle merenrantaan retkelle. Kelit olivat vielä melko lämpimät ja maa lumeton. Tuosta ylärivin keskimmäisestä kuvasta voisi kuvitella olevan lämpimämpikin kuukausi menossa, jos mulla ei olisi kevytyntuvatakki päällä. Kävimme myös iltapalalla Kähtäväjärvellä oman perheen kesken. Pimeässä illassa nuotion ääressä ruokailussa on vain se jokin tunnelma! Sitä samaa ei saavuta keittiön pöydän ääressä muroja mutustamalla.

 

Joulukuussa ei ehditty retkeillä kuin kerran ja sekin Jyväskylässä serkkujen luona kun kävimme koko serkusporukan kanssa makkaranpaistossa. Pitänee korjata tilanne tässä kuussa ;)

Miltä näyttää sun retkivuosi 2020? Tuliko vietettyä aikaa enemmän luonnossa kuin aiemmin?