keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

Arki nelistään

Mainitsinkin aiemmin, että miehen isyysloma loppui tältä erää ja hän palasi maanantaina takaisin töihin. Jäätiin siis ensimmäistä kertaa kaikkien kolmen lapsen kanssa kotiin päiviksi ja mies tulee sitten iltapäivällä neljän ja viiden välillä kotiin. Ensimmäinen päivä meni hyvin, kun pihalla sattui olemaan ensimmäinen hellepäivä ja oltiinkin ulkona monta tuntia aamulla ja toiset mokomat iltapäivällä.


Aika kului lapsilla hyvin pihalla kun ensin käytiin vähän vaunulenkillä ja vanhan kodin puistossa. Note to self: älä juo aamulla isoa, neljän desin kuppia kahvia ennen puistoon lähtöä. Pakko oli lähteä melko lyhyen ajan jälkeen kotia kun äidillä tuli pissahätä! Lapset on helppo käyttää jossain syrjässä pissalla, mutta itsepä ei kehtaa mennä puskapissalle puistoon...


Meidän käytettynä ompelututulta ostetut Carenat on nyt testattu pariin otteeseen ja on kyllä hyvät menopelit. Plussaa isoista säilytyskoreista, joista toiseen pelkästään mahtuu Aavan potkupyörä. Olen huomannut, että helpoin on ottaa tuplat, vaikka Aava haluaisikin lähteä pyörällä. Jossain vaiheessa potkuinnostus yleensä loppuu ja sitten kinutaan syliin. Nyt voin nakata pyörän koriin ja Aavan rattaisiin ja matka jatkuu. Vaunuverho pitäisi vain tehdä tuohon, kun tuo vanhojen rattaiden verhon on liian iso.



Maanantaina saapuivat myös meidän uudet rattaat, mutta niistä lisää käyttökokemuksia kun on päästy kunnolla testailemaan!


Eilen käytiin Haapavedellä kyläilemässä lasten kanssa. Siellä hurahtikin useampi tunti. Hienosti olen siis buukannut ohjelmaa näille päiville, että ei tarvitse sadesäällä olla sisällä keskenään lasten kanssa hermoja menettämässä ;) Tänäänkin oli onneksi lämmintä, joten lähdettiin taas aamulla lenkille ja toiseen puistoon ja oltiin omalla pihalla.


Veeti tosin painui naapuriin leikkimään ja Aavan ja Veetin hoitokaverit tulivat puolestaan meille leikkimään Aavan kanssa. Aika ihanaa, että tuommoiset viis vee ja koululainen viitsivät Aavan kanssa leikkiä! Hyvin sujui tytöiltä leikit, melkein paremmin mitä sitten kun Veeti tuli kotiin. Vauva sattui nukkumaan, joten sain kaikessa rauhassa tehdä ruuan valmiiksi, kun tytöt viihdyttivät Aavaa. Melko luksusta sanoisinko.


Eilen kävin myös testaamassa uudet rattaat pienellä lenkillä ja ulkoilutin samalla Halpa-Hallista (!) ostettuja juoksutrikoita. Olen katsellut netistä jotain kivanvärisiä ja näillä oli niin vähän hintaa verrattuna merkkituotteisiin, että en empinyt hetkeäkään, vaan nappasin ostoskoriin. Tiesittekö muuten, että halppiksessa on myös äitiys- ja imetysvaatteita?!? Itse törmäsin niihin alerekissä, joten en tiedä että olisiko niitä ollut jossain lisää myös normaalihintaisena.


Puistot ovat kivaa vaihtelua ainaiselle omalla pihalla olemiselle, mutta ainakin tuossa meidän lähipuistossa oli niin järkyttävän paljon sääskiä, että en pystynyt siellä kovin kauan olemaan. Jostain syystä kaikki sääsket aina kuppaa mua ja muut lähellä olevat säästyvät pistoilta.


Yritin tänäänkin olla mahdollisimman aurinkoisessa paikassa, mutta ei auttanut kun sääskiä oli joka paikassa. Omalla pihalla niitä ei näin lämpimänä päivänä onneksi ole kovinkaan paljoa.




Viikko siis jo puolessa välissä ja hengissä ollaan selvitty eikä hermotkaan ole vielä kovin pahasti menneet, vaikka eihän nuo lapset mitään tottele :) Huomenna äitini tuleekin varmaan käymään ja vihjailin vähän lasten ulkoiluttamisesta, että saisin itse siivota rauhassa. Perjantaina meillä on jo vauvan yhden kuukauden neuvola ja sen jälkeen lähdetään lasten kanssa ensimmäistä kertaa mummulaan yökylään niin, että vauvakin on mukana. Mies on viikonlopun töissä niin kivempi lähteä sinne, kun siellä on sitten muutakin seuraa itselle kuin lapset. Ja perjantaina on tiedossa ulkona syömistä ihanien naisten kanssa Kalajoella!




Vauvalla alkoi eilen ilmeisesti tiheän imun kausi. Melko tarkka kaveri kun tasan kolme viikkoa tuli eilen täyteen ja siinä kolmen viikon tietämillähän tuon kauden pitäisi olla. Vauva nimittäin käytönnössä tankkasi koko illan. Mies oli talkoohommissa ja lapset nukkuivat ja ajattelin ommella vähän vauvan mentyä nukkumaan. Mutta tulikin sitten katsottua 8mm-elokuva pitkästä aikaa! Vähän pelkäsin, että tankataanko meillä yölläkin, mutta ei onneksi. Vauva syö aika tarkasti puoli neljän maissa joka yö ja parhaimmillaan toisen kerran vasta sen jälkeen, kun mies on lähtenyt töihin. Eka unipätkä kestää noin yhdestätoista sinne puoli neljään.Yöllä syöntejä tulee vain se kaksi keskimääräisesti ja äiti on tästä kyllä enemmän kuin kiitollinen! Tosin nyt on varmaan hyvä aika koputtaa puuta :)

18 kommenttia:

  1. Hei. Kuulin blokistasi ystävältäni, kun hän ihmetteli ääneen tapaasi kirjoittaa varsin pikkutarkasti, hyvin yksityisen oloisista asioistasi.

    Olen nyt lukenut postauksiasi, sillä seurauksella, että olo on varsin hämmentynyt, ja olen jopa vähän järkyttynyt.

    Oletko koskaan ajatellut, että haluavatkohan lapsesi, että koko heidän elämänsä jaetaan yksityiskohtia myöten koko maailman luettavaksi? Että heidän kuvansa on koko maailman käytettävissä? Oletko tullut ajatelleeksi, että naapurisi tietävät kysymättä, kuinka teillä eletään, mitä syödään, kenen kanssa kyläillään, milloin itkettää ja milloin naurattaa.

    Olet taitava ompelija. Olet myös taitava valokuvaaja. Olet myös taitava kirjoittamaan. Postauksesi on ihana muisto itsellesi ja lapsillesi tästä ajasta. Mutta nimenomaan kuitenkin vain teille. Kannattaa ihan oikeasti harkita, onko järkevää jakaa koko elämä tuntemattomien kanssa. Suojele lapsiasi. Netin vaaroista ei varoitella turhaan, vaikka et selvästi olekaan sitä (onneksi) vielä joutunut omakohtaisesti kokemaan.

    Anna blogi kirjoituksiin, sen ajattelemiseen, suunnitteluun ja kuvien kuvaamiseen käytetty aika lapsillesi. He tarvitsevat sinua. Maailma pärjää ilman teidän perheen yksityisiä asioita.

    Bloggaaminen voi olla myös henkireikä. Jatka silloin ihmeessä sitä. Mutta käytä harkintaa. Älä jaa koko elämääsi täällä. Silloin ystävillesi ja naapureillesi jää jotain, mitä kysyä. Kuulumisten kysyminen ja kertominen kasvokkain on paljon tärkeämpää kuin se, että ne lukee netistä.

    Niin, ja Onneksi olkoon vauvan syntymän johdosta. Lapset Ovat aarteita. <3 Suojele heidän elämäänsä.

    Ystävällisin terveisin, äiti Pohjanmaalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kyllä ajatellut noita asioita, samalla lailla kuin varmasti kymmentuhata muuta perhebloggaajaa Suomessa ja miljoonia muita ulkomailla. Tämä on oma tapani tehdä tätä blogia, joka on minun ja teen sitä niinkuin parhaaksi näen. Ehkä näistä keskustellaan joskus lasten kanssa riidellen kun ovat vanhempia tai sitten eivät. Blogia kirjoitan lasten ollessa nukkumassa, joten tämä aika ei heiltä ole pois. Itse tykkään lukea blogeja, jotka ovat elämänmakuisia niin iloineen kuin suruineen, enkä jaksa lukea sellaisia blogeja, joissa ei esimerkiksi lapsia näy vaikka niistä puhutaan.

      Nykyaikana soitellaan ja nähdään paljon harvemmin esimerkiksi sukulaisten ja ystävien kanssa, jotka kauempana asuvat ja tämä antaa myös heille mahdollisuuden elää arkea meidän kanssa ja nähdä lapsiamme ja mitä he puuhaavat. Mulle henkilökohtaisesti on ihan sama kuka tietää mitä meillä syödään ja missä on vierailtu. Kuten sanoit, tämä on minun henkireikäni tällä hetkellä aika kiireisen arjen keskellä ja koska aikaa ei ole pitää kahta "päiväkirjaa", on tämä sellainen meidän perheelle sekä myös sukulaisille ja ystäville. Monesti selaan vanhoja tekstejä ja muistelen asioita, jotka ilman blogia olisin ehkä unohtanut. Niitä pieniäkin asioita. Sellaisena paikkana tämä pysyy, ainakin toistaiseksi :)

      Ja kiitokset vauvaonnitteluista!

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Kiitos, sitä veikkaan tarvitsevani jos tulee kahden viikon sadeputki vaikka eteen :D

      Poista
  3. Hei!

    Touhua riittää :) on kyllä hyväuninen vauva :) unista tulikin mieleen, meneekö teillä Aava mitenkä nyt illalla nukkumaan? Meillä kun meinaa olla saman ikäisen kanssa ongelmia ja muistelen että joskus kirjoitit että teilläkin se oli hankalaa?

    Mukavaa kesän jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aava menee nukkumaan öö kohtalaisesti :) Vaatii siellä huoneesas käyntiä ja välissä syliin nostamista, että malttaa nukahtaa. Aavalle luetaan kirja ja annetaan hali ja pusu ja laitetaan sänkyyn, jossa yleensä vielä saatetaan laulaa laulu ja samalla silitellään päätä ja sitten lähdetään pois huoneesta. Yleensä huutelee sieltä perään eikä malta rauhoittua, mutta käydään sitten aina välissä siellä rauhoittelemassa. Ei siinä onneksi yleensä mene kuin se 15-20min, että nukahtaa.

      Poista
  4. Toivottavasti ajan myötä opit nauttimaan kolmesta ihanasta lapsestasi myös ihan vaan olemalla vain heidän kanssa, onhan sinulla koko syksy ja talvikin edessäsi kotiäitinä kolmen lapsen kanssa. Harmi, jos jo parin päivän jälkeen päälimmäisenä kerrottavana on tunne, että lapset vain koettelevat hermoja ja keksittävä kaikenlaista menoa, että ei tarvitse heidän kanssa olla keskenään. Mukavia kesäpäiviä sinulle ja lapsille vaikka ei kovin hyvät kesäkelit olekaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lähinnähän tässä on pointtina se, että ensimmäistä kertaa meillä on mukana myös tuo vauva joka vaatii näin alussa paljon aikaa varsinkin kun nyt on tiheän imun kausi menossa ja vauva on paljon rinnalla. Samalla myös opetellaan siihen, että pitää saada arki rullaamaan kolmen lapsen kanssa. Pitkään jatkuneet sateet ja sisällä olo on ainakin meillä yleensä aiheutanut sen, että lapset "hyppivät seinille" kun eivät pääse pihalle purkamaan energiaa ja sitten on kaikilla hermo enemmän tiukassa. Tämän vuoksi on kiva järkätä sadepäiville semmoista puuhaa, että lapsille on esimerkiksi kavereita, eikä mun ole tarve keksiä jatkuvasti uutta tekemistä, kun vauvakin vaatii osansa. Kaikki tämä varmasti menee hyvin kunhan nyt vähän totutellaan siihen, että pitää pystyä huomioimaan kaikkien kolmen tarpeet kerralla ilman toista aikuista. Se oli pointti tässä :) Mutta kukainenkin saa lukea tekstin miten haluaa!

      Arki helpottuu sitä mukaa kun vauvalla muodostuu joku rytmi ja arkea voi rytmittää sen mukaan. Toki nautin lasten seurasta, mutta nautin myös toisten aikuisten seurasta, varsinkin jos siellä on lapsille kavereita, jolloin hekin nauttivat. Veeti ainakin jo kovasti kaipaa kaveriseuraa ja onneksi naapurista onkin löytynyt uusia kavereita, joiden kanssa olla välissä.

      Mukavia kesäpäiviä sinnekin ja toivotaan, että edes välillä saataisiin nauttia niistä aurinkoisistakin päivistä, sillä ainakin meillä kaikki nauttivat enemmän ulkona kauniissa säässä olemisesta mitä sisällä olemisesta :)

      Poista
  5. Niin tuttuja ajatuksia siltä ajalta ko kolmas synty ja arkea kolmen lapsen kotiäitinä alettiin harjottelemaan. Tsemppiä! Pian se jo tuntuu normaalilta.
    Ja vinkkinä vaan ano-kommentoijille, että äiti-ihmisellä on yleensä jo valmiiksi huono omatunto siitä, ettei vietä tarpeeksi aikaa lastensa kans. Ei sitä kuormaa oo pakko muitten enää lisätä. Varsinkaan kun näyttää siltä, että aihetta huomauttamiseen ei todellakaan ole.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Joo sehän tässä pelotti kun ei ole tottunut olemaan kolmen lapsen kanssa, joista yksi on vielä pieni ja toinen vauva, että miten se arki rullaa kun kaikki vaativat yhtä aikaa huomiota. Toisen kanssa oli aikanaan helpompi, kun Veeti oli jo sen verran iso, että ei ollut vaipoissa jne. Aava on kuitenkin vielä pieni ja vaatii apua ja huomiota ja vauvakin pitäisi hoitaa ja Veetiä huomioida :) Mutta Suomi, kaikkien mielensäpahoittajien luvattu valtakunta ;) Aina saa jostain valittamisen aihetta jos on tarve päästä negatiivisesti kommentoimaan :)

      Poista
  6. Minä olen nyt se anonyymi joka kyseli aavan nukkumaan menemisestä. Kiitos vastauksesta, toivottavasti meilläkin pian helpottaisi :)

    Nyt en malta olla kommentoimatta, että miten minä en saa tästä postauksesta mitään valitusvirttä kuulumaan vaikka kuinka lukisin...ehkä olen sitten itse pahempikin valittaja.

    Mukavia tekstejähän nämä ovat ja aitoja! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minkälaista teillä se nukkumaanmeno tällä hetkellä sitten on? Toivottavasti helpottaa! Ja kiva, että sinä et lukenut tätä valitusvirtenä, koska sellaiseksi se ei ollut tarkoitettu vaan lähinnä semmoiseksi, että miten se ensimmäinen viikko yksin lasten kanssa menee kun kaikki on uutta :)

      Poista
    2. No nyt on oltava pikku-herran vieressä niin kauan että nukahtaa...muuten alkaa silmitön itkuhuuto ja mulla kun ei kestä sydän huudattaa...

      Poista
    3. joo ei semmosta kestä kuunnella :/ Meillä enemmän yleensä kitisee perään tai huutelee jotain. Jospa se siitä ajan kanssa. pitääkö kauankin unta odotella?

      Poista
    4. Semmonen 45min-1h. Nyt ollaan tehty niin että makoillaan pinniksen vierellä eikä "tehdä mitään". Aiemmin väliin siliteltiin tai miuten rauhoiteltiin. Nytkin päikkäreille mennessä huomasin että yrittää vaan kauheasti saada meidät tekemään jotakin, ei sillä mikään hätä ole. Tätä taktiikkaa täytyy nyt käyttää, ollaan vieressä ja esitetään nukkuvaa :D eiköhän se jossakin kohtaa huomaa että ei auta kikkailut :)

      Poista
  7. Tsemiä arkeen <3 Kyllä uusi tulokas tuo aina oman mausteensa päiviin, ja hetki menee varmasti ennenkuin alkaa rullailemaan :)

    t.Nadja/napsahduksia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Onneksi tuo uusin tulokas vaikuttaa olevan aika tyytyväinen tapaus ja nukkuu paljon! Äsken veteli neljä tuntia päikkäreitä ja Aava nukkui samaan aikaan niin ehdittiin rakennella legoilla sillä aikaa Veetin kanssa. Että kyllä se tästä.

      Poista
  8. Heh, enpä minäkään valituksia tekstistä löydä. Päinvastoin! Vauva on tyytyväinen ja ilmatkin ovat jollainlailla suosineet niin ettei kenenkään ole tarvinnut tylsistyä. Satun tietämään ihan tosielämästä että Laura kyllä lastensa seurasta nauttii ja tykkää keksiä semmoista puuhaa joka miellyttää kaikkia. Siinä ei ole mitään väärää. Sapettaa, kun anonymiteetin turvista huudellaan mitä sattuu..

    VastaaPoista