Maanantaina olikin se ahkera päivä, mutta tiistaina en tehnyt yhtikäs mitään! Tai no kävin ystävää ja hänen vauvaansa katsomassa ja loppupäivä menikin jotenkin tajuttoman nopeasti. Eilen pidin ompelupäivän eli silloinkaan en tehnyt mitään "oikeaa". Vaikka siis tokihan ompelu omasta mielestäni on järkevää. Nyt kun voi esimerkiksi tehdä lapsille niitä kesävaatteita, mitä en ole aiemmin saanut aikaiseksi tehdä.
Tänään olinkin ahkerampi ja siivosin sillä aikaa kun sähkömies vaihtoi meidän kiukaan kärvähtänyttä vastusta. Pitäisi myös ehkä siivota vaatehuone, lasten vaatekaapit taas kerran, pestä omatkin toppakamppeet pois ja hinnoitella kirppistavaroita. Ja uuni ja mikrokin kaipaisivat pesua jääkaapin lisäksi. Kun listaa noita pitäisi tehdä- asioita, tulee mieleen ihan jokin muu sana kuin loma. Toisaalta poden huonoa omaatuntoa, jos vain laiskottelen, koska kuitenkin saan olla kotona yksin päivät ja omaa aikaa on yllin kyllin, vaikka tekisinkin noita vähemmän mukavia kotihommia. Toisaalta olisi taas kiva nyt vain olla rennosti, kun kohta on sitten kotona vauva ja kaksi lasta 24/7 ja silloin aikaa on satavarmasti erittäin vähän.
Mulla tahtoo olla vaan semmoinen, että se siivous tarttee tietynlaisen inspiraation, mitä ilman siitä ei oikein tahdo tulla yhtään mitään. Inspiraation iskiessä sitten on pakko siivota vaikka keskellä yötä jos siltä tuntuu. Eli nyt tässä sitten odotellaan sitä inspistä sille koko talon lattiasta kattoon kuuraukseen. Ja heti edellistä lausetta kirjoittaessani muistin, että myös sauna pitäisi pestä ja seinät ja katotkin pyyhkiä! Ehkäpä teen ne sitten kun laskettu aika on mennyt ja yritän saada epätoivoisesti synnytystä käynnistymään :)
Huomenna ajattelin pitää leivontapäivän ja leipoa jotain piirakkaa ja ehkä sämpylöitäkin? Nyt jos olisi fiksu, niin leipoisi pakastimen täyteen herkkuja, joita voisi tarjota vieraille sitten kun vauva on syntynyt. Ehkä pitää ottaa joku viikko semmoinen pakasteen täyttö päivä :) *Lisää senkin listalle*
Miten teidän muiden äitiyslomapäivät sujuvat tai sujuivat jos siitä on jo aikaa? Toki olen siinä mielessä hieman erilaisessa asemassa, että lapset ovat vielä toistaiseksi hoidossa. Jos lapset olisivat kotona, ei kamalasti tarvisi miettiä, että mitä sitä tekisi. Onko muilla samanlaisia tunteita siitä, että pitäisi tehdä kamalasti kaikkea ennen kuin se vauva syntyy? Ihan niinkuin se maailman siten pysähtyisi ja mitään tekemättä jäänyttä ei voisi enää sitten tehdä.
Eilen tosiaan käytin päivän ompeluun ja tuloksena valmistui yksi body, caprileggarit, leggarit, toppi ja kesätunika Aavalle. Lisäksi leikkasin yhden lyhythihaisen bodyn, mutta se on vielä ompelematta. Päivän aikana olisi varmasti ommellut enemmänkin, jos olisi yhtään tehokkaampi kuin minä :)
Kuvituksena tässä tekstissä on osa noista eilen valmistuneista vaatteista. Sydänkuosinen on uusimman Ottobren tweet tweet-toppi, jonka frillat onnistuin ilmeisesti ompelemaan juuri väärin eli etufrilla taakse ja toisinpäin.
Kokona topissa 92cm, jonka helmaa jatkoin vähän ja tein rullapäärmeen. Tämä käy nyt oikeastaan tunikanakin leggareiden kanssa ja lisäksi shortsien kaverina.
Vähän saa vielä olkaimia vetää kireämmälle, että ei ole ihan noin avonaisen näköinen tuo kaula-aukko. Ja nyt sitten toivotaan sitä kuumaa kesää, kun olen kerta kesävaatteita ommellut!
Aavan lemppariksi tuli kuitenkin tämä Siiri ja myyry-tunika. Tätä kokeltiin ensin ja sen jälkeen tuota sydäntoppia. Vähän ajan jälkeen Aava kuitenkin nyki topin helmaa ylöspäin ja sanoi pois ja osoitti sitten tuota Siiri ja myyry tunikaa ja sanoi että tuo. Eli nyt se vissiin alkaa se vaatteiden itse valitseminen, mikäli sattuu vahingossa jäämään kaksi vaihtoehtoa esille!
Tässä erittäin huono kuva myös uusista "DIY Papu-leggareista". Eli harmaat leggarit, joissa polvien kohdalla mustat paikat vai miksi noita nyt sanoisi. Leggarit on myös uusimmasta Ottobresta, mutta caprien sijaan täysmittaiset. Koko 92cm oli hyvä koko Aavalle leveyden puolesta.
Tunika on tehty Ottobren Hoopsin kaavalla koossa 92cm ja jatkoin vain helmaa ja levensin sitä, että sain tunikan. Leveyden puolesta olisi voinut olla numeroa isompikin koko! Meinaan näemmä tehdä Aavalle vähän kittanoita vaatteita kun en ymmärrä, että se oikeasti on niin paljon rotevampi kuin Veeti on koskaan ollut. Veetille sai saman mittaisena tehdä varmaan 74-80cm leveitä vaatteita ja Aavalle menisi hoikista kaavoista jo koko 98cm! Niin eri mallisia ovat nuo meidän lapset.
To do-listalle voisi lisätä vielä sen, että pitäisi sovituttaa Veetin viime vuotiset kesävaatteet, jotta näkisi mitä tarvitsee lisää vai tarvitseeko mitään. Lista vain kasvaa kasvamistaan, ei paineita!
Että työntäytteisiä äitiyslomapäiviä teillekin, jotka satutte tällä hetkellä semmoisella olemaan! Laittakaapas muuten kommenttia, jos olette kotona äitiyslomalla. Olisi kiva tietää, onko siellä lukijoissa paljon samassa tilanteessa olevia :)
Voi että,miten kiva tuo sydäntoppi! Ja hei, elä liikaa ahkeroi. Tee aina se,mikä tuntuu eniten huvittavan ja lepää, kerää voimia ja nauti.
VastaaPoistaMää nautin jo kyllä pelkästään siitäkin, että vaikka joutuiskin siivoamaan, saa sen tehdä yksin ilman apukäsiä tai jaloissa roikkuvaa puolitoistavuotiasta :D
PoistaNautihan huolella lomapäivistä ilman lapsia, kotitöitä ehtii tehdä toistekin ;) Pikkuisen harmittaa, kun en itse voinut ennen vauvaa ä-lomaa pitää, vaan olin loppuun asti koulussa ja Otson kanssa, jäi vauvaan "valmistautuminen" vähille. Ihania vapaapäiviä sinne :)
VastaaPoistaPaitsi, että ei niitä kyllä välttämätä ehdi tehdä sitten kun lapsia on kolme! Mutta jos jakais joka päivälle jonkun tosi pienen kotityön ja rentoilis sen jälkeen loppupäivän :)
PoistaHuonolla tuurilla se maailma todella "pysähtyy" kun vauva syntyy joten tee toki ne haluamasi asiat nyt. Nimim. mitään ei saa tehtyä vaikka olisi oikeasti pakko.
VastaaPoistaNo niinpä! Teidän lisäksi mielessä on hyvin tuoreessa muistissa Aavan vauva-aika kun vain syli kelpasi, eikä päikkärit ollut todellakaan pitkiä! SIllon siitä omasta ajasta ei kyllä paljon nautittu! Onneksi sinäkin saat kohta kotia apukäsiä, eikös se loma ala ihan pian?
PoistaAlkaa onneksi! Vielä viikonlopun kun jaksaa. Ihan eri tavalla ymmärrän sua nyt. Ei sitä voi tajuta ennenkuin omalle kohdalle osuu. Se todella syö naista!
PoistaMeillä Aava onneksi kuitenkin nukku edes sen tunnin päivässä muualla ku sylissä! Mutta joo, kyllähän se oli rasittavaa aikaa, mutta eipä sitä oikeasti enää muista niin hyvin, että kuin paljo ahdisti sillon! Ehkä sitä sylissä oloa kestäis paremmin jos lapsi nukkuis päivässä vaikka yhdet kunnon unet eikä silleen, että kahdet päikkärit yhteensä reilun tunnin :/ Mut hei, suunniteltiin Päivin kans et miten ois ompelusessiot meillä kun K jää kotiin, et voit jättää L:n sille päivällä ja tulla vaan vauvan kanssa! :) minä voin olla varasylinä, kun mulla on kuitenkin joka päivä aikaa ommella hos haluan.
PoistaJoo, ilman muuta! Tosi hyvältä kuullostaa :)
PoistaVoi miten ihania kuvia!!
VastaaPoistaÄrsyttävän sumeita vaan aina kun nuo mallit tahtoo olla liian liikkuvaisia ;)
PoistaMinä olin samanlaisessa tilanteessa joulukuussa. Esikoinen hoidossa päivät ja itse äitiyslomalla vauvamahaa kasvattelemassa. Muistan hyvin tuon ristiriidan ja mietteet; kotityöt vs. levähtäminen. Ja päivät sujahti ohi noin vaan... Kiitos mukavasta blogista, oon jo pitemmän aikaa seurannut mutta en oo kovin usein tainnut kommentoida.
VastaaPoista-Anniina- www.raidoilla.blogspot.com
Kiva, että kommentoit kuitenkin nyt! Tänään meinasin olla ahkera, mutta kahvittelinkin sen sijaan kaverin kanssa ;)
Poista