maanantai 24. kesäkuuta 2019

Uusi arki, uusi päiväkoti

Tytöillä alkaa kesäloman jälkeen uusi elämä, kun hoitopaikka vaihtuu pienestä ryhmiksestä isompaan päiväkotiin. Tytöt ovat olleet koko hoitouransa tuossa samassa ryhmiksessä, jonne Veeti ja Aava menivät Aavan ollessa vuoden ja Veetin neljä vuotta. Viia liittyi mukaan remmiin reilun vuoden iässä ja Veeti ehti jo lähteä poiskin ja käydä eskarin puolestaan tuossa samassa paikassa, mihin tytöt elokuussa menevät.

Haikein mielin jätettiin vanha hoitopaikka, mutta toisaalta innolla odotetaan myös uutta arkea! Uskon, että tytöille tekee oikein hyvää mennä välillä eri ryhmiin ja hankkia ihan omia kavereita ilman, että toinen on siinä vieressä koko ajan. Aava menee siis eskarin puolelle ja Viia pienempien puolelle.


Viime viikolla meillä kävi hoitaja kotona tutustumassa Viiaan. Tämä oli meille ihan uusi käytäntö, sillä meillä ei ole aiemmin kukaan koskaan käynyt. Ehkäpä sen vuoksi, että hoitajat ovat olleet meille tuttuja vuosien ajan. Vaikka mukava tapahan tuo on ja Viia selvästi tykkäsi, että häntä tultiin kotiin katsomaan.

Torstaina kävimme sitten puolestaan tutustumassa päiväkotiin, koska eskarilaisten tutustumispäivänä Aava oli sopivasti tietenkin oksennustaudissa, eikä päässyt sinne. Kävimme siis kummankin hoitopaikassa vähän katselemassa, että miltä siellä näyttää.

Meitä vastassa olikin heti se kotona käynyt hoitaja, jonka Viia tunnisti ja reippaasti esitteli muillekin itsensä. Viia oli kyllä muutenkin niin elementissään koko tutustumisreissun ajan. Kävi uteliaana kurkkimassa paikkoja ja meni leikkimään päiväkodin leluilla innoissaan. Taisipa saada vähän jo kaveria eräästä tytöstä, joka on sitten samassa ryhmässä kun Viia aloittaa.


Aava puolestaan oli huomattavasti sulkeutuneempi, eikä oikein puhunut mitään eikä samalla lailla tutkinut tavaroita ja paikkoja kuin Viia. Luulen, että Aavaa jännittää paljon enemmän tuo uusi tilanne. Varsinkin kun eskariin ja hoitoon ei ole ilmeisesti tulossa ketään meille entuudestaan tuttuja lapsia. Lisäksi tänä vuonna tyttöjä oli niin vähän, että Aavan ryhmään tulee Aavan lisäksi vain yksi tyttö. Mikä on tietty hieman harmi, koska toivoin Aavan saavan eskarissa paljon uusia kavereita. Tyttöjä  on yhteensä siis vain viisi. Aavalla kun ei tällä hetkellä ole kovinkaan monta kaveria, vaikka selvästi kaipaisi leikkiseuraa ja on sosiaalinen jos on tuttu lapsi.

Toivottavasti eskarissa kuitenkin lähtee sujumaan ja uskon, että tavallaan on hyväkin, että on vain yksi tyttö niin on ehkä "pakkokin" alkaa kaverata hänen kanssaan ja toki pojista saa myös leikkiseuraa! Pahin tilanne olisi ollut se, että kaikki muut ryhmäläiset olisivat olleet hoidosta valmiiksi tuttuja keskenään ja Aava olisi laitettu uutena sekaan. Nyt tuo toinenkin tyttö tulee muualta eskariin.


Sisätilojen lisäksi kävimme tutustumassa pihoihin ja tytöt pääsivät jo mukaan päiväkodin touhuihin. Juhannuksen kunniaksi pihalle oli tehty tehtävärata, jossa oli maalausta, vesi-ilmapallojen heittoa, tennistä, labyrintti jne. Tuolla Aavakin sitten lämpeni jo toimintaan mukaan ja alkoi se puhekin tulla kun jännitys varmaan laukesi.

Iloinen yllätys oli se, että Aava pääsee saman opettajan ryhmään, missä Veeti oli aikoinaan eskarissa. Hänen kanssaan olimme tosi paljon silloin tekemisissä Veetin asioiden tiimoilta, joten tiedän, että olemme hyvin samoilla linjoilla asioista ja tiedän hänen olevan loistava työssään. Nyt lomailemme tyttöjen ja Veetin kanssa pari viikkoa nelistään ja viimeisellä lomaviikollani alkaa miehen loma ja käymme tekemässä pienen kesälomareissun.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti