Museokeskus Vapriikki lasten kanssa

Tampereen lomaltamme mies ja Veeti toivoivat pääsyä pelimuseoon. Selvisi, että tuossa Vapriikin museokeskuksessa oli samaan aikaan useita eri näyttelyitä ja kaikkiin pääsi samalla lipulla. Aikuisilta lippu maksoi 12e ja meidän lapset olivat iän puolesta vielä ilmaisia, joten konkurssia ei tuosta reissusta tullut. Toki itseäkin kiinnosti pelimuseo, kun on tullut lapsena kuitenkin pelattua Super Mariota sekä vielä pienempänä Commondorea hoitopaikassa. Myös aikuisiällä olen ennen lapsia pelannut jonkin verran miehen kanssa pleikkarilla ja pelannut yksin läpi jopa Heavy rain pelin, jota mies ei ole tainnut koskaan pelata! Vähän mietin etukäteen, että miten tytöt jaksaa kiertää jossain pelimuseossa. Siksi olikin helpotus kuulla, että samassa rakennuksessa oli myös muita näyttelyitä ja varsinkin se nukkemuseo.

Pelimuseossa oli esillä pelien historiaa Suomessa ja erilaisia konsoleita tietenkin. Lisäksi siellä oli erittäin paljon eri pelejä, joita pääsi itse testaamaan. Tästä Veeti oli yllättäen erityisen innostunut. Tytötkin saivat pelata pädillä jotain lasten peliä, olikohan se Hertta. Meillä on ollut pädillä pitkään Lola-oppimispelejä, mutta nyt vasta itselleni selvisi, että nekin ovat suomalaisia!

Joitakin tuttuja hahmoja siellä oli meidänkin lapsille, kuten Super Mario ja Hertta-pelin hahmo. Veeti tunnisti myös muita, joita itse en ollut koskaan kuullutkaan. Ja olihan se melko nostalgista päästä pelaamaan myös Hugo puhelinpeliä ihan oikealla lankapuhelimella sekä Slick 'n' slide peliä, jota joskus hakattiin ystävän pikkuveljen kanssa tietokoneella oikein olan takaa. Koska museo oli kuitenkin meistä miehelle se tärkeämpi juttu, meni oma keskittyminen lähinnä siihen, että estin tyttöjä koskemasta sellaisiin tavaroihin mihin ei saanut ja siirryttiinkin sitten pikkuhiljaa tyttöjen kanssa nukkemuseon puolelle.

Pelikonsoleita eri vuosikymmeniltä. Muistatteko tuon Nintendon pyssyn ja legendaarisen Duck Huntin??

Aavakin pääsi kokeilemaan Hugo-peliä!

Näyttelytilaan oli myös sisustettu huoneita tietyn pelikoneen ympärille sen aikakauden tuotteilla. Nämä huoneet olivat ehkä parasta antia ja oli hauska katsoa, kuinka hienosti ne vastasivat aikakauttaan. Mieskin tuumasi eräästä huoneesta, että oli olisi hyvin voinut olla hänen huoneensa lapsena. Tällainen hyllykkö löytyy varmasti jos ei monen omasta lapsuudenkodista niin ainakin mummolasta!

Seitsemänkymmentäluvun Viia istumassa nojatuolilla, jollaiset olisi voinut olla myös vaarini talossa joskus. Ainakin jotkut hyvin vastaavat hieman erilaisella kankaalla siellä taisi olla.

Museoon oli sisustettu myös vanhan ajan pelikauppa. Itse luulin aluksi, että tuo on lahjamyymälä ja ihmettelin kun siellä ei ollut myyjää :D Mies valaisi tyhmää, että se on vain rekvisiittaa.

Mies työskentelee tälläkin hetkellä osittain pelien parissa ja tämä olisi varmasti ollut hänelle nuorena unelmatyö :D

Tyttöjen kanssa suunnattiin sitten nukkepuolelle ja jätettiin miesväki ihastelemaan pelimaailmaa. Hauska oli nukkenäyttelykin. Löytyi leikkimökkiä, nukkeja todella kaukaa menneisyydestä tähän päivään ja erilaisia nukkekoteja.

Omasta mielestäni kaikista siistein juttu oli nukkemuseossa tuo iso pienoismallitalo, joka esitti kerrostaloa ja joka sen sivulla oli pienoismalleja eri aikakausien huoneista. Yhdellä sivulla oli keittiöt, toisella olohuoneet jne.

Tässä yksi esimerkki yhdestä tuollaisesta pienestä huoneesta lähempää. Melkoista sorminäppäryyttä ja viitseliäisyyttä saa olla, että tämmöisiä jaksaa väkertää! Vaikka varmasti hyvin terapeuttista hommaa sellaiselle ihmiselle, joka jaksaa tällaisia tehdä.

Nukkemuseon läheisyydessä oli myös leikkipaikka, jos tuntuu, että pitää välillä päästä hieman purkamaan energiaa. Ennen nukkenäyttelyä oli muuten jotain palkittuja vuoden luontokuvia. Käykää ihmeessä katsomassa, olivat todella vaikuttavia!

Aikaahan tuolla olisi saanut menemään vaikka koko päivän, jos olisi kiertänyt kaikki näyttelyt. Me menimme tuonne aamusesta, joten oli pakko lähteä syömään ja suurin osa näyttelyistä jäi katsomatta. Tosin ei oltu ajateltukaan, että mennään muihin kuin nukke- ja pelinäyttelyyn. Luonnontieteellinen museokin olisi varmasti ollut hieno! Extrana poikettiin Veetin toiveesta viikinkiaikaiseen museoon ja tultiin poistuessa sieltä myös kivinäyttelyn läpi. Niissäkin riitti lapsille ihmeteltävää, kun oli tuollaisia "timanttikiviä".

Museokäyntien ei aina välttämättä tarvitse olla mitenkään tylsiä ja lapset voi hyvin viedä museoon, jos aihe on sellainen, mistä löytyy heillekin mielenkiintoisia juttuja. Itsekään en jaksa mennä mihinkään taidemuseoon, koska sellainen ei itseäni kiinnosta, mutta tietyn tyyppiset jutut saa tämänkin sivistymättömän maalaisen menemään kulttuurin pariin :)

Oletteko te käyneet lasten kanssa Vapriikissa ja mitä tykkäsitte?