torstai 15. kesäkuuta 2017

Synttärikakkumietteitä

Vietämme ensi viikonloppuna Viian 2v-synttäreitä viikon myöhässä, koska oikea synttäriviikonloppu pyhitettiin miehen mummun 90v-juhlille. Vieraita ei tällä kertaa ole tulossa mitenkään erityisen paljon, mutta kyllähän se kakku kuitenkin on tehtävä! Ensin oli tarkoitus tehdä yksisarviskakku, jollaisia on vilahdellut somessa paljon, mutta koska lapsivieraita ei kuitenkaan ole kovin monta tulossa, päätin säästää idean syksylle Aavan synttäreille.

https://www.facebook.com/jenellescustomcakes/
Idea on siltä osin selvä, että haluan ehdottomasti kokeilla jotain dripcakea tälläkin kertaa. Olen jotenkin tykästynyt noihin yliövereihin kakkuihin! Päälliset on vielä vähän mietinnän alla ja täytteeksi valitsin tällä kertaa mangon. Voi olla, että nyt voi tehdä suolaista tarjottavaa vähän aikuisempaan makuun ja lapsille vaikka karjalanpiirakoita, koska niitä ne juhlissa kuitenkin ainoastaan syövät suolaisista :) Mulla on aina hienot suunnitelmat leipomusten varalle, mutta lopputulos on kyllä aina melko kaukana siitä, mitä olin ajatellut. No pääasia, että ovat maistuneet ja eipä sitä kamalasti pääse kehittymään kun leipoo niin harvoin! Aina on tullut kakut kuitenkin syötyä.

Aiempien vuosien tarjoiluista näet kuvia ainakin täällä, täällä ja täällä.

https://www.facebook.com/jenellescustomcakes/
 Mua on henkilökohtaisesti alkanut todella paljon ärsyttää tämä tasaisin väliajoin pinnalla oleva "synttärikilpailu-keskustelu". Tarkoitan tällä sitä, kun valitetaan, että miksi synttäreistäkin on pitänyt tulla jonkin sortin kilpavarustelua ja tavallinen mansikkakakku ja mokkapalat eivät enää riitäkään vaan pitää olla useaa kakkua ja keksiä ja suolaista ja vaikka mitä. Näissä keskusteluissa mennään aina siihen, että vanhemmat yrittävät muka jotenkin kilpailla siitä, että kenellä on parhaat tarjottavat tai kenellä niitä on eniten. Että kohta ei kehdata pyytää lasten kavereita omille synttäreille, jos tarjolla on "vaan" sitä kermakakkua ja sipsejä.

Koskaan ei kukaan yritäkään katsoa asiaa siltä kannalta, että ehkä toiset tykkäävät leipomisesta ja uuden kokeilusta. Itse rakastan leipomista, mutta eipä noita isotöisiä kakkuja tule muuten vain leivottua kovinkaan usein, joten synttärit ovat se aika vuodesta, kun pääsee kokeilemaan niitä  vuoden mittaan mietittyjä reseptejä. Siksi myös meidän lasten synttäreillä saattaa olla useampaa makeaa kakkua, mutta en silti koe, että meidän synttärit olisivat yhtään sen paremmat kuin naapurinkaan, jolla on sitä kermakakkua. En usko, että lapset oikesti edes kiinnittävät tuollaisiin asioihin huomiota ainakaan vertaillen. Heille se on kakku ja synttärit ja se siitä. Ei meillä Veeti edes muista kun yritän kysellä, että mitä tarjottavaa siellä kaverin synttäreillä oli. Kyllä ne tässä(kin) asiassa ovat aikuiset, joiden pitää päästä luomaan joku ihmeellinen kilpailu joka asiaan ja sitten syyllistää siitä toisia. Ehkä ne kermakakun leipojat ovat sitten niitä parempia äitejä, mutta annettakoon heidän olla, jos siitä tulee heille parempi mieli.

https://www.noveltybirthdaycakes.org/
Meillä on myös ollut synttärikoristeita, toisiinsa sopivat kertakäyttölautaset ja servetit, mutta mitä sitten? Ei kai se ole keneltäkään muulta pois eikä se saa minua ajattelemaan, että jonkun toisen lapsen synttärit olisivat jotenkin vähemmän arvokkaat, jos servetteinä on serlapalaset. Veetillä oli myös kaverisynttäreillä Minecraft-teema, mutta en oleta, että kaikkien synttäreillä on joku tietty teema.
 
https://www.instagram.com/p/BF0uLzPnxdp/
Itse en ainakaan tunne ketään, joka järjestäisi kivoja juhlia vain sen takia, että saisi näyttää olevansa parempi kuin muut. Mulla on monta kaveria ja ystävää, jotka tykkäävät minun laillani leipomisesta, eikä kukaan heistä kilpaile muiden kanssa asialla. Ehkä silloin kun itse olin pieni, olivat mokkapalat sitä uusinta uutta ja meidän isovanhempamme ajattelivat, että miksi pitää tuollaisia vääntää, eikö se pulla ja kuivakakku kelpaa. Ei silloin ollut leipominen muutenkaan samanlaista kuin nykyään kun välineitä on vaikka millaisia, samoin aineita mistä tehdä.

http://www.hintofvanillablog.com/home/2016/2/26/strawberry-and-vanilla-cake
https://www.instagram.com/p/BMIomZEjf65/
Ymmärrän myös niitä äitejä, jotka vievät lapsensa ja muutaman kaverin vaikkapa Hoploppiin synttäreitä viettämään. Jos asuu vaikka pienessä kaksiossa niin on varmasti kivempi viedä lapsilauma pois kotoa ja jos valitsee muutamia kavereita vain mukaan, ei hintakaan välttämättä eroa juurikaan kotona vietettyjen synttäreiden hinnasta, koska leivontatarvikkeet eivät tosiaankaan ole ilmaisia. Lisäksi joku toinen hoitaa vielä siivouksen juhlien jälkeen ja itse pääset takaisin siistiin kotiin. Eli sekään ei välttämättä ole sitä, että halutaan päteä vaan selkeästi käytännön syy tai se, että voimat eivät ehkä juuri sillä hetkellä riitä järjestää muuta. Tuttava varasi paikallisesta monitoimihallista yhden hallilohkon, missä pojat pelasivat sählyä ja riehuivat pari tuntia. Hinta taisi olla jotain parinkympin luokkaa ja siellä oli tarjolla jotain pientä syötävää. Kuulostaa kalliilta, mutta ei sitten ollutkaan. Miksi tästäkin pitää vääntää joku ihme paremmuustaistelu? Ihmisillä on erilaisia tapoja juhlia, joten muistakaa, että ei aina ole kyse mistään kilpavarustelusta.

http://drsugars.blogspot.fi/2017/02/ystavanpaivakakku.html
Pakko myöntää, että sen verran oikaisin kakun teossa, että tilasin naapurin mieheltä kakkupohjan, koska jostain syystä en ole tähän ikään mennessä oppinut tekemään kakkupohjaa kunnolla ja tämän miehen pohjat puolestaan ainakin kuvien perusteella ovat täydellisiä! Itselle jää sitten se mukavin osuus eli täyttäminen ja koristelu. Huomenna saadaan ilmeisesti anoppi yökylään, joten saan ehkä rauhassa leipoakin illan ilman, että joku lapsista roikkuu jalassa kiinni :)

Millaisia ajatuksia tuo synttäreiden kilpavarustelu herättää? Onko teillä tuttavia, jotka selvästi yrittävät vaan pistää paremmaksi kuin muut vai leivotaanko heilläkin vain leipomisen ilosta?

15 kommenttia:

  1. Minäkin tykkään leipoa ja parhaimmillaan se on ihanan rentouttavaa puuhaa!

    Lasten synttäreihin olisi ihana panostaa ja tehdä jotain spesiaalimpaa,mutta toteutus on aina ollut kuitenkin helppoa ja hyvää-tyyliin. Oon huomannut että perus kermakakku on ihan ykkönen ollut aina ja toinen on ihan perus kinkkupiirakka :D
    Yksi mikä myös maistuu aina on suklaapiirakka! Lapset saavat koristella ja päättää synttäreiden teeman, yleensä koristelevat myös kakun ja uskon että yhdessä tekemisestä jää kaikkein parhaimmat muistot, ei siitä kenen kakku oli kaunein...tai siitä että äiti hikipäässä otsakurtussa touhunnut synttäreiden eteen.
    On ollut myös onnistuneita pakastekakku synttäreitä;)

    Kyllähän sitä toki aina ihailee kun joku on tehnyt mahtavia luomuksia, mutta minä oon laajojen linjojen tyyppi ja maku on tärkein:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mää en millään taas malttais leipoa montaa kertaa samaa, niin synttäreillä on sit usein jotain uutta. Kermakakkua meillä ei oo tainnut olla ihan perinteisenä koskaan, koska en itse innostu siitä ja lapset yleensä syövät mieluummin muuta kuin kakkua. Paitsi mokkapalakakku oli tykätty lasten keskuudessa!! Mokkapaloista tykkään itsekin, joten niitä meilläkin voisi olla synttäreillä :D

      Meillä kun mummu on tulossa yökylään niin ei kukaan varmaan edes malttaisi leipoa äitin kanssa, kun touhuavat mummun kanssa. Saan siis rauhassa leipoa eikä tartte olla otsa kurtussakaan kun se vaikein osa eli pohjan teko on ulkoistettu :D

      Poista
  2. Ihan totta! itse tykkään myös hirveästi järjestää juhlia ja miettiä kaikkia yksityiskohtia ja syömisiä. Enkä ajattele että yrittäisin sillä nostaa mitään panoksia. Mutta oma lapseni ei kyllä ikinä ole kommentoinut mitään synttäreistä... aina on kivaa kun on juhlat, oli ne oikeastaan millaiset tahansa kunhan on kavereita tai yksikin :D Harmittaa että itselle on välillä tullut sellainen anteeksi kun olen panostanut fiilis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ihan tyhmää, että joutuu pyyteleen anteeksi tai vähättelemään omia tekemisiään, jos oikeasti ne on tehty vain siksi että tykkää värkätä! Ihan älytöntä, että kaikkeen vedetään tuo kilpailikortti mukaan. Sama kuin se, että jos perhe haluaa kesälomalla käydä reissussa, niin sekin on kilpailua kun kaikki ei pääse ja lapselle riittää lähipuisto ja yhdessä olo aikuisten kanssa. Varmaan riittääkin, mutta eikö aikuisilla ole koskaan oikeutta haluta mitään tai käydä reissussa silloin ainoana hetkenä kun se on mahdollista kun on lomaa :D

      Poista
  3. Vau mitä kakkuja 😍 tuli leipomisvimma 😆

    VastaaPoista
  4. Ihan tavanomaisia leipomuksia tehdään.Tänään ostin syyskuun synttäreille rekvisiittaa täältä Jenkeistä.Koristeita on täällä vaikka ja kuinka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tavanomainenkin käsittää monenlaita. En ole tainnut tehdä kuin kerran tavallisen kermakakun hillolla ja kermavaahdolla, joten meillä tavanomainen tarkoittaa ihan muuta :) Sielläkin vissiin harrastetaan kilpavarustelua, kun on rekvisiitasta vara valita ;) :D

      Poista
  5. Ainakin sulla on mennyt koko synttärikeskustelu ohi kovaa ja korkealta. Ei kai kyse ole mistään kakuista vaan eriarvoistumisesta. Vai missä keskustellaan siitä, etteikö syntymäpäivillä saisi olla kakkua?

    -Heidi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä viittaatko tällä synttärikeskustelulla johonkin tiettyyn, esimerkiksi blogikirjoitukseen? Itse olen törmänny kyllä ihan sellaisiin keskusteluihin, missä on rehellisesti puhuttu kilpavarustelusta vanhempien kesken tässä yhteydessä. Että pitää olla hienompaa ja parempaa kuin muilla. Kilpailuksi on laskettu se, jos synttäreillä on teema/ohjelmaa/liikaa tarjottavaa. Näissä keskusteluissa en muista nähneeni mitään juttua eriarvoistumisesta vaan rehellisesti siitä, että vanhemmat muka kilpailevat keskenään siitä, kenen lapsilla on parhaat juhlat.

      Toisaalta, lapset tulevat erilaisista perheistä. On köyhiä perheitä ja varakkaita ja jotain siltä väliltä. Kukaan ei ilmeisesti saisi kesälomalla matkustaa tai vaikka vuokrata sitä pomppulinnaa synttäreillä pihalle, koska kaikilla ei ole mahdollisuutta ja se eriarvoistaa lapsia? En tiedä millaisessa maailmassa tuollainen olisi käytännössä mahdollista toteuttaa, että kaikki eläisivät tismalleen samanlaista elämää, jotta kenellekään ei tulisi paha mieli siitä mitä toisella on ja toisella ei. Tuntuu hassulta, että toisten pitäisi jättää tekemättä jotain sen vuoksi, että kaikki eivät pysty sitä tekemään. Itse en tule varakkaista kotioloista, mutta ei se minulta ole ollut pois, että toiset ovat voineet matkustaa vaikka kaksikin kertaa vuodessa ulkomaille tai järjestäneet niitä synttäreitä jossain maksullisessa paikassa.

      Tunnut miettineen/seuranneen tätä asiaa ja keskustelua, niin mielenkiinosta kysyn, että miten tuo eriarvoistamisen poistaminen käytännössä tapahtuisi? Itse kun en keksi, että miten sen saisi maailmasta kylvettyä pois niin kauan kuin ihmiset tienaavat eri määriä tai käyttävät eri kohteisiin rahansa. Jotkus synttärit nyt ovat aika pieni osa lapsen elämää, enkä edelleenkään usko, että lapsilla on tämän suhteen läheskään niin suurta ongelmaa kuin vanhemmilla.

      Poista
    2. Tämmöisen muuten löysin pienellä googletuksella :) Ei sanaakaan eriarvoistamisesta vaan aikuisten kilpailusta ;)http://www.huonoaiti.fi/lasten-synttarit-ovat-syvalta/

      Poista
    3. Kaivoin sulle ihan valmiiksi luettavaa:

      https://www.avi.fi/documents/10191/4663952/Terhi+Tuukkanen%2C%20Lasten+ja+nuorten+eriarvoistuminen/0881830a-f75f-471b-a839-597b0d83a720

      http://www.hs.fi/elama/art-2000005226018.html

      http://www.lansivayla.fi/artikkeli/95932-lastenkutsut-muuttuivat-aitien-kilpavarusteluksi

      Missään ei kyllä ole toistaiseksi kielletty kakun leipomista.

      -Heidi

      Poista
  6. Kysyn uudelleen: Missä on kielletty kakkujen leipominen?

    Aikuisten kilpavarustelu on ihan aito osa sitä eriarvoistumista. Sen sijaan että tarttuisit jossain keskustelussa johonkin yhteen kommenttiin, kannattaisi todella miettiä mistä se kaikki kumpuaa. On mahtavaa, että joku perhe voi tehdä maailmanympärysmatkan joka vuosi, mutta ei ole mahtavaa, että osa perheistä joutuu miettimään perutaanko joulu ja riittääkö rahat makaroonipussiin. Väitätkö todella, ettei tämä näkyisi myös aikuisten tavassa järjestää lasten synttäreitä? Tekee minut aika surulliseksi.

    Se, että Huono Äiti -blogisti ei puhu omassa tekstissään eriarvoistumisesta, ei ihmetytä minua. Eikä ihmetyttäisi sinuakaan, jos vaikka googlettelisit kuka on kyseessä.

    -Heidi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos linkeistä, kävinkin ne lukemassa heti, enkä ole niihin aiemmin törmännytkään! Asiaa voisi myös ajatella siten, että toisten synttärien kautta sen köyhemmänkin lapsen on mahdollista päästä joskus osallistumaan synttärijuhliin, jos kotona ei rahatilanteen vuoksi sellaisia ole mahdollista pitää. Kyllä lapsi varmasti tykkää noista tapahtumista, jos kotona semmoista ei ole mahdollista saada. Ja kyllä, se on ikävää, että Suomessa on perheitä joilla ei ole vara aina ostaa ruokaa. Mutta se, että toinen perhe lakkaa käyttämästä rahojaan yhtään mihinkään, ei tuo ruokaa siihen toiseen perheeseen. Kulutus on kuitenkin se, joka pitää myös talouden pyörimässä. Samalla rikkaampi voi tarjota myös muille mahdollisuuden sellaisiin kokemuksiin, joita he eivät muuten koskaan voisi saada. Vaikkapa sen muutaman tunnin siellä Hoplopissa. Asioilla on aina monta puolta.

      Ja ehkä on niitäkin, jotka järjestävät juhlia tehdäkseen muut kateellisiksi ja tekevät sen kilpavarustelun nimissä? En tiedä, en ole täällä koskaan törmännyt sellaisiin ihmisiin, joista tuossa kilpavarustelujutussa puhutaan. Ehkä täällä meilä päin ei vielä ole ollut niin övereitä synttäreitä kellään, että lapset eivät kehtaisi kutsua ketään omille synttäreilleen jos ne ovat "vain kotona". Meillä ei myöskään jaella vieraille mitään lahjapusseja kun saapuvat synttäreille ja mun puolesta kenenkään ei tarvisi tuoda lahjaakaan, että synttäreille osallistuminen ei jäisi siitä kiinni, että ei ole vara osallistua synttäreihin. Myös kahdenkymmenen euron lahja kaverisynttäreille on mielestäni todella kallis ja ehkä vaivaannuttavakin, jos joku toisi sen vielä rahana.

      Ja mihinkään yhteen kommenttiin en ole juttuani perustanut. Olemme lukeneet vain todennäköisesti eri keskusteluja. En ole väittänyt missään, että kukaan olisi kakun leipomista kieltänyt. Voit toki lainata tekstistäni sen kohdan jos sen sieltä löydät. Minä haluan vain puuttua siihen, että kaikki eivät järjestä teemasynttäreitä sen vuoksi, että haluaisivat jotenkin päteä vaan siksi, että oikeasti tykkäävät järjestää juhlia ja se tuntuu olevan nykyään kiellettyä tai pidetään juuri kilpailuna. Tottakai perheet joilla on enemmän rahaa, voivat laittaa rahaa enemmän synttäreihin, koska köyhemmällä ei taloudellisesti ole mahdollista käyttää tuollaisiin rahaa. Mutta silti itse vieroksun ajatusta, että pitäisi suunnilleen lopettaa synttärit sen vuoksi, koska kaikilla ei ole vara niitä lapsilleen tarjoa. Ei se eriarvoisuus sillä poistu, ellei sitten kielletä ihan kaikkia synttäreitä, jouluja, lomia tai ylipäätänsä mitään mitä rahalla saa, koska kaikilla ei rahaa ole.

      Vietetäänkö teidän perheessä sitten ollenkaan lasten synttäreitä, jos se asettaa teidän lapset (jos niitä on?) ja köyhien lapset eri asemaan, koska köyhillä ei välttämättä ole juhlia ollenkaan? Sinänsä mielenkiintoinen aihe, mutta jotenkin en usko yksien synttäreiden olevan eriarvoistumisessa se suurin ongelma.

      Poista
    2. Ja mitäpä tästä vänkäämään kun olen hakenut blogitekstilläni ihan eri asiaa, kuin mistä sinä puhut, joten tuskin tästä mitään yhteistä lopputulosta tulee :)

      Poista