Kalastaja in action

Kyllähän se vaan niin on, että vaatteesta saa paljon paremman käsityksen kun sen kuvaa lapsen päällä, eikä jossain lattialla. Monesti vaan haluaa nopeasti saada kuvattua ja esille uuden valmistuneen vaatteen ja juuri sillä hetkellä lapsi on nukkumassa tai ei muuten vain ole yhteistyökelpoinen. Joten tässä nyt erikseen pari kuvaa kalastajahupparista ihan Veetin päällä. Alla pilkottaa myös samasta kankaasta tehty t-paita! :) 

Muikeita ilmeitä irtosi kuvaussession aikana...

 

Juuri sopivan reilun tuli tästä hupparista, sillä hiharesorit on kuvassa kertaalleen käännetty ja helmassakin on vielä kasvunvaraa. Oikein passeli siis viileisiin kesäiltoihin! Alla onnistunut kuvamuokkaus, jossa Veetin päästä kasvaa pieni pala maljakkoa ;)

 Sunnuntaina käytiin Veetin kanssa kirpparikierros ja annettiin iskän levätä rauhassa, kun kotiutui vasta aamuyöstä firman juhlista. Laittelen muista löydöistä myöhemmin, mutta koska tämä on samalla ompelutyö niin esittelen sen tässä samassa. Eli löysin siis ison poikien paidan, jossa oli kivat värit ja kangas oli ihanan pehmeää. Leikkasin siitä Veetille pienemmän koon hyödyntäen valmista helman käännettä. Applikoin eteen tuommoisen söpön hämiksen, joka roikkuu langastaan. En ole tuolla uudella ompelukoneella juurikaan applikoinut ja nyt se sujui tajuttoman hyvin! Tuli nättiä jälkeä ja sain säädöt hyvin kohdilleen.

Vauvakirja

Meillä on Veetillä ollut käytössä kaksi vauvakirjaa. Toinen oli itse tilaamani Vaukirjan "Kirja sinusta" ja toinen saatiin kastelahjaksi Veetin kummilta. Tuon Kirja sinusta halusin tilata meille sen vuoksi, että siinä oli täytettävää jo raskausaikana. Oli tilaa omille masukuville, tuntemuksille, missä asuttiin jne. Oli mukava laittaa kansien väliin myös niitä ajatuksia, varsinkin kun tätä blogia ei vielä silloin ollut ja tuskin tänne ihan kaikkea tulisi muutenkaan kirjoitettua. Toisessa kirjassa hyvä puoli oli se, että siinä riittää täytettävää pidemmälle ajalle. Tämä Vaukirja käsittelee lähinnä ensimmäistä vuotta.

Kaivoin kirjan esille ja otin muutaman esimerkkikuvan siitä, mitä kirjasta löytyy. Blurrasin tekstit, sillä niitä en halua täällä jakaa. Alla esimerkiksi vatsakuva Veetistä viikolla 34+5, onhan tuo jo aika muhkea ja raskaushormonit aiheuttivat sen, että rusketuin tuona kesänä todella hyvin. Aukeamalla on otsikot "Kun olit äidin vatsassa" sekä "Äidin vatsa kasvoi yhä isommaksi" :) Kannen ja ensimmäisen sivun välissä on tasku, johon saa laitettua vaikka kuvia. Meillä siellä on ristiäiskortit.

Viime neuvolasta pituutta onkin tullut se n. seitsemän senttiä lisää!

Kanteen saa valittua joko vaaleanpunaisen tai sinisen taustan, molemmat tulevat siis kirjan mukana. Pitäisi nyt kotona ollessa ottaa tehtäväksi tulostaa kuvia tuonne kirjan väliin, se kun on jotenkin unohtunut, hups...

Tulevalle vauvalle olen miettinyt tuota samaa kirjaa, koska olisi kiva, että olisi samanlaiset molemmilla. Toinen kirja, mitä olen katsellut on tuo Paras tarina minusta-kirja, joka vaikuttaa myös todella hauskalta! Ehkä hommaan molemmat.  Mikäli tuo Vaukirjan kirja kiinnostaa, sen voi tilata vaukirjaan liittymällä. Kirjakerhossa saa lapsen ikään sopivia kirjoja, jotka näkee etukäteen esim netistä ja voi jo silloin päättää, että haluaako pakettia vai ei. Eli ei turhaan tarvitse palautella niitä, joita ei halua. Liittymistarjoukseen pääset suoraan klikkaamalla tuolla vasemmalla olevaa kuvaa!

Onko jollain teistä jompi kumpi noista kirjoista lapsilla? Mitä olette tykänneet? Ja olisiko jotain muuta vastaavaa,  mitä suosittelisitte. Tässä on vielä melko monta viikkoa aikaa punnita eri vaihtoehtoja ;)

Karkasi vähän käsistä...

Tein tosiaan yhtenä iltana neuvolakortin kannet kaverini vauvan kortille. No, tämä kansien ompelu karkasi vähän käsistä ja innostuin tekemään yhteensä seitsemät kannet, joisa ensimmäiset tosin olivat liian pienet neuvolakortille :) Tarvisiko kukaan lukijoista kansia? Näihin siis mahtuu joko lasten tai aikuisten kortti. Hinta 10e/kpl sisältäen postikulut. Muffinssit on menossa kaverille, joten niitä ei voi ostaa. Kaksi oikeanpuoleista on tehty kierrätyskankaista. Tuo vihreä tähti on luonnossa hieman tummempi, sitä samaa vihreää kuin Veetin välikausitakissa :)

Mikäli kiinnostuit, varaa tähän alle kommenttilootaan ja laita postilla yhteystietoja osoitteeseen nauravanappi@gmail.com.

EDIT: Varattu tähti, pöllöt sekä punaiset sydämet! Vihreää tähteä on vielä lisää, jos joku semmoiset haluaisi :)

Kalastajaa tuutin täydeltä

Hain pääsiäisen aikaan Pehemiältä tätä aivan ihanaa Leena Rengon suunnittelemaa kalastajakangasta. Yleensä ostan tiettyyn tarpeeseen kangasta, mutta poikkeuksellisesti tätä ostin metrin ja harmittaa, että en ostanut enempää! Meillä oli tänään pienellä porukalla ompelulanit ja vihdoin tämä ihanuus pääsi työn alle. Olin kerrankin ahkera ja sain laneilla tehtyä pipon, vuorellisen hupparin ja t-paidan Veetille.

Ensimmäisenä tein tämän t-paidan alta pois, koska sen ompelussa ei kovin kauaa mene. Kaavana sama Raide, kuin helistinpaidassakin. Kaikki kankaat ja resorit Pehemiältä. Toivottavasti tulee kuuma kesä, että tämä pääsee kovaan käyttöön!

Välisurautuksena tein Veetille uuden kevätpipon. Tarvettahan ei todellakaan taida olla, mutta minkäs teet, kun tämä on vaan niin ihanaa kangasta, että pienetkin palat pitää hyötykäyttää.

Haastoin itseni ja tein elämäni ensimmäisen vuoritetun hupparin vetoketjulla sekä helmaresorilla. Kokoamisjärjestystä mietittiinkin sitten melko monen naisen voimin, kun kukaan ei ollut vastaavaa tehnyt. Saumat saatiin kuin saatiinkin piiloon ja opin ehkä myös tekemään nuo resorit niin, että ne saumat ei näy. Jos vain muistan opit vielä ensi kerralla ;)

Kaavana tässä on Ottobren Funny fox 4/12. Olikohan se pienin koko 98cm ja sillä siis leveys ja pituus sitten vähän oman pään mukaan, kun lisäsin siihen tuon vetskarin. Vuori on trikoota ja hupun vuori joustista. Tätä olen kaavaillut viileämmille kesäpäiville. Pitää vielä sovittaa, että kuinka paljon tämä on iso...  Tähän olen kyllä todella tyytyväinen ja mielestäni onnistui hyvin ja on siististi tehdyn näköinen ainakin omalla mittapuulla! Helmakin taisi olla jopa suora, vaikka kuvassa se vedättääkin toiseen suuntaan ;)

Mun lanittaessa mies ja Veeti viettivät isä-poika-aikaa ja kun tulin kotiin, niin syötiin yhdessä ja käytiin viemässä Veetin kanssa mies firman juhlien etkoille. Sitten käytiinkin Veetin kanssa saunomassa ja laitoin pojan nukkumaan ja nyt mietin, että mitähän sitä illan päälle tekisi. Ehkä katson vaan telkkarista jotain hömppää ja kaivan kutimet esille ja nakuttelen jotain samalla. Toisaalta voisi ehkä ommella, mutta luulen, että päivän ompelujen jälkeen taidan kuitenkin kallistua tuonne sohvan puolelle... Rauhallinen lauantai-ilta tiedossa siis.

Normi päivä

Yritin eilen parhaani mukaan muistaa pitää kameraa näkyvissä ja kuvata teille meidän normaalin päivän. Siis semmoisen, jolloin Veeti on kotona eikä hoidossa. Aamulla herättiin joskus tuossa puoli kasin maissa. Yleensä herätys on seiskan ja kasin välissä. Hyvinä aamuina vasta puoli ysin maissa, jolloin ehdin herätä itsestään ennen Veetiä ja saatan nauttia teekupposen ennen kuin makkarista kuuluu huuto: "heräsin jo!".  Herättyään Veeti katsoo kakkosen lastenohjelmat ja itse lueskelen sillä aikaa blogeja ja tarkistan facebookin. Saatan myös juoda teetä tai laittaa pyykkejä. Mitä nyt milloinkin. Joskus ompelen jopa lastenohjelmien aikana. Jossain välissä teen meille aamupalan. Itselle puuroa ja Veetille yleensä muroja. Tällä viikolla Veetikin on syönyt puuroa muutamana aamuna hillon kanssa. Itse olen yrittänyt nyt skarpata syömällä maitotuotteita ja yritän juoda maitoa ainakin sen pari lasia päivässä. Neuvolasta määrättiin jo kalkkitabletit, mutta en muista syödä niitä ja ne on myös pahanmakuisia, niin yritän lisätä maitotuotteiden määrää, että saisin kalkin niistä.

Eilen harrastettiin myös yökkärisiivousta, eli ajattelin pestä vessat sillä aikaa kun tulee pikkukakkonen, mutta Veeti halusi tulla avuksi siivoamaan. Yleensä annankin sitten Veetille meidän Touch me-siivoushanskan, jolla saa pyyhkiä pölyjä tasoilta. Reippaasti Veeti auttaakin. Ainut ongelma on se, että jotain puhdistusainetta pitäisi saada koko ajan suihkutella hanskaan ja tähän mennessä se on riittänyt, että leikisti laitetaan eli pullon korkki on kiinni. Eilen kuitenkin Veeti hoksasi aukaista jo noita korkkeja kiertämällä ja sumutteli hanskaan lasinpesuainetta...

Meillä on siis yleensä siivouspäivä torstai, kun Veeti on hoidossa, mutta koska nyt on kotiviikko niin yritän siivota Veetin kanssa kahdessa erässä. Torstaina siivoan vessat ja perjantaina imuroin ja pyyhin pölyt sekä pesen lattiat.

Tässä kuvassa pilkottaa meidän erittäin esteettinen puuloota eli joku vanha lihaloota varastosta. Tosin tuossa sitä pidetään vain silloin, kun laitetaan tulia takkaan. En ole vieläkään keksinyt, että minkälaisetn säilytysjutun haluaisin puille.

Siivoilun jälkeen lähdettiin taas pariksi tunniksi puistoon, mutta siellä ei ollut kameraa mukana. Ollaan nyt tällä viikolla törmätty puistossa muutamaan kivaan äitiin ja lapseen ja aika on mennyt paljon nopeammin, kun ei ole tarvinnut yksin seistä puiston laidalla. Veetikin on vedellyt ulkoilujen päätteeksi kolmen tunnin päikkäreitä. Harmi kun toinen pojista on virikehoidossa samassa hoitopaikassa kuin Veeti ja tietenkin aina niinä päivinä, kun Veeti on kotona eli ei tulla kyllä näkemään. Tällä viikolla molemmat olivat yhtä aikaa kotona, koska hoitopaikalla sairastettiin. Ei siis olla nähty aikaisemmin kuin tuolla puistossa ja yhtäkkiä puheista tuli selville, että poika on se, joka tuli virikehoitoon kun Veeti siirtyi osapäiväiseksi hoitolapseksi :) Pieni on maailma näemmä.

Aurinko sulattaa jo kivasti lumia pois ja sen näköiset oli kyllä meidän ulkokamppeetkin, että kuraa on näkyvillä. Haalari oli polvia myöten kurassa, joten tultiin kodinhoitohuoneesta sisälle ja vietiin haalari suoraan pesuhuoneeseen, josta lykkäsin sen illalla pesukoneeseen.

Ulkoilun jälkeen syödään lounas. Yleensä lämmitellään eilisen iltapäiväruuan jämiä. Veeti söikin kaapista löytyneet lihapullat, makaroonit ja kastikkeet ja minä tekaisin salaatin loppujen lihapullien seuraksi itselleni.

Ruuan jälkeen luetaan yleensä satu ja Veeti menee päikkäreille. Kello on siinä vaiheessa jotain yhden kieppeillä. Kun Veeti nukahtaa, siivoan meidän ruokajutut pois ja järkkään muutenkin tavaroita paikoilleen. Päivästä riippuen saatan joko siivota, katsella sarjoja telkkarista, ommella, piirtää kaavoja, blogata ja mitä nyt mieleenkin tulee. Keittiössä näyttääkin pitkin päivää jota kuinkin tältä ja nopsaa sitten aina siivotaan sotkut suurimmaksi osaksi pois, ennen kuin mies tulee töistä ;)

Eilen laitoin vielä leivän uuniin. Tein sitä samaa pataleipää minkä ohjeen postasin, mutta tein puolitoistakertaisen taikinan ja vehnäjauhojen sijasta käytin hiivaleipä- sekä täysjyvävehnäjauhoja ja hyvää tuli silläkin sekoituksella!

Kylvin myös muutamat siemenet eli basilikaa sekä ruohosipulia kesäksi.

Saatiin myös kaverilta testiin muutamia tuotteita, jotka hän oli saanut buzzador-kanpanjasta. Minulle Decubalin rasvoja ja puhdistusaine sekä Veetille pari Muksun marjakiisseliä.

Veeti nukkui sen kolme tuntia ja sen jälkeen syödään pieni välipala, koska yleensä reilun tunnin päästä päikkäreistä syödään jo päivällinen. Veeti siis heräsi vasta neljältä kun nukkui niin pitkään.

Välipalaksi Veeti söi vadelmakiisselin niistä näytteistä ja tykkäsi tosi paljon. Lautanen tyhjenikin ennätysvauhtia. Tokihan meillä normaalisti tehdään kiisselit itse eikä osteta kaupasta, mutta voisin hyvinkin ostaa noita välipalaksi vaikka johonkin reissuun, jossa tarvisi nopsaan jotain syömistä. Noita voisi varmaan juoda myös mukista.

Illalta ei olekaan kuvia, koska lähdin miehen tultua kotiin kauppaan ja kävin lisäksi uimassa pari kilometriä uimahallissa ja mies ja Veeti jäivät kotiin touhuilemaan. Sen jälkeen Veeti menikin jo kylpyyn, iltapalalle ja nukkumaan. Iltatoimet aloitetaan joskus seiskan jälkeen ja kasiin mennessä pyritään saamaan lapsi sänkyyn. Iltasatu meillä luetaan melkein joka ilta. Poikkeuksena vain ne illat, jolloin nukkumaanmeno jostain syystä viivästyy ja kello on paljon. Veetin mentyä nukkumaan pesin vielä pyykkiä ja viikkasin puhtaita kaappiin. Söin vielä iltapalaksi tuoretta leipää ja rahkaa ja katsottiin miehen kanssa telkkarista sarja.  Semmoinenpa on meidän peruspäivä. Kuulostaako yhtään tutulta?

Leipuri hiiva, hän asuu...

 ...ilmeisestikin meidän kotikadulla ja vielä samassa numerossa kuin me! Jätetään se osoite kuitenkin nyt mainitsematta, vaikka se tuohon otsikon jatkoksi olisi sopinutkin. Tein tänään parasta leipää ikinä. Hakkaa valehtelematta aikaisemmat leipäkokeiluni ihan sata-nolla. Etsiskelin Pinterestistä kivoja leipäohjeita kokeiltavaksi ja usealta eri boardilta löysin tämän, jonka linkitin sitten omallekin seinälleni. Ohje on vaaleaan leipään, jota ei tarvitse vaivata ollenkaan ja se kohotetaan yön yli ja paistetaan seuraavana päivänä savipadassa.  Kuulostaa täydellisen helpolta!

Ohjeen otin täältä ja tässä se myös kopioituna tänne talteen.

Vaivaamaton ja vaivaton leipä
7dl vehnäjauhoja
2tl suolaa
0,5tl kuivahiivaa
3,5dl lämmintä vettä (n. kädenlämpöistä)

Sekoita (mielellään lasikulhossa) kuivat aineet keskenään, kaada vesi joukkoon ja sekoita puukauhalla taikina sekaisin. Peitä taikina tiukasti tuorekelmulla (tarttuu lasiastiaan parhaiten) ja anna kohota 12-18 tuntia.
Lämmitä uuni 225 asteeseen ja laita kannellinen pata kuumenemaan samalla. Kaavi taikina jauhotetulle pöydälle, lisää jauhoa myös taikinan päälle ja pyöräytä palloksi. (Tässä kohtaa voit lisätä leipään esim. yrttejä tai ripotella sen päälle suolakiteitä.) Peitä löyhälti tuorekelmulla ja anna levätä puoli tuntia. Heitä taikinapallo kuumaan pataan, laita kansi päälle ja paista puoli tuntia. Ota kansi pois ja paista vielä ilman kantta 15 minuuttia. Nauti pala taivasta voin kanssa. 

Kuten ensimmäisestä kuvasta näkee, käytin tuommoista kannellista peruspataa tämän tekemiseen. Onko tuo nyt sitten kokkipata vai mikä nimeltään. Vetoisuus on noin kolme litraa ja se riitti juuri sopivasti tämän kokoisen leivätn tekemiseen. Padassa paistaminen ilmeisesti saa aikaan tuon, että kuori on ihanan rapea ja sisus kuitenkin mehevän pehmeä. Suosittelen tätä kyllä kaikille, kun eihän tässä voi edes epäonnistua! Ostin kaupasta jo täysjyvävehnäjauhoja ja alan testailemaan erilaisilla jauhosekoituksilla tätä.

Ja koska uuni oli valmiiksi lämmin, tein vielä satsin puolukkamuffinsseja pitkästä aikaa. Uskalsin herkutella kun aamulla oli neuvola ja painoa oli tullut melko maltillisesti. Luulin lukeman olevan paljon suurempi, joten hyvillä mielin söin muutaman muffinssin Veetin mentyä nukkumaan ;) Ohje muffinsseihin löytyi Kinuskikissan juhlakirjasta, mutta löytyy varmasti myös netistä luulisin.