maanantai 4. tammikuuta 2016

Jumittaja

Meillä uusi vuosi on alkanut melko vauhdikkaissa merkeissä. Paria päivää ennen uuden vuoden vaihtumista Viia nimittäin päätti, että on ihan tylsää vaan ryömiä ja kontata ja päätti siis nousta seisomaan. Ikää tytöllä oli tuolloin se noin 6½kk. Jos Viia olisi meidän ensimmäinen lapsi, olisin tosi innoissani siitä, että näin aikaisin on kehittynyt ja seisoo, mutta nyt kolmannen kanssa voin sanoa, että noh, äiti ei ehkä ole ihan niin innostunut... Maan tasolla oleva lapsi on niiiin paljon helpompi, mitä tuollainen puolivuotias, jolla ei ole minkäänlaista vaarantajua vielä.


Viia nousi ensimmäistä kertaa seisomaan vielä Malm-lipastoa vasten, josta ei saa edes kunnolla kiinni, koska kaikki laatikot olivat suljettuina. Siitä se vaan punnersi menemään. Nyt ei pysy hetkeäkään maan tasalla, vaan koko ajan pitäisi saada seistä jotakin vasten. Yleensä se on lelulaatikko, josta on kiva nakella samalla kaikki lelut pois. Tasapaino on suhteellisen hyvä tai voiko se nyt ihan älytön tuon ikäisellä ollakaan, mutta muksahduksia sattuu ihan liian paljon! Mietin jo, että pitääkö tässä lähteä ostamaan jotain pehmustetta kypärää, kun toinen kaatuilee parhaimmillaan sen parikymmentä kertaa päivässä maahan :/


Välillä Viia osaa jopa laskeutua itse takaisin polvilleen tuosta, jolloin pääsee jatkamaan kontaten tai ryömien matkaa, mutta yleensä jää jumiin seisalteen ja alkaa kamala huuto. Joskus tupsahtaa myös pyllylleen jalat laatikon kylkiä pitkin ja siitä ei kyllä pääse pois.


Kuten sanoin, tämä uusin taito ei ole äidille se kaikista mieluisin, kun nyt pitäisi olla silmät myös siellä selässäkin. Vessassa käynti tulee suorittaa mielellään kymmenessä sekunnissa, jotta lapsi ei sillä aikaa loukkaa kovin pahasti itseään tai vaihtoehtoisesti lukita Viia mukaan vessaan. Jossa toki voi nousta seisomaan kalusteita tai vessajakkaraa vasten... Ruuanlaitto on myös mielenkiintoista, kun heti kun saa kädet vaikkapa lihapullataikinaan, kuuluu jostain kolahdus ja huuto.


On se myös niin hurjan näköistä, kun tuommoinen pikkuinen muka kovasti seisoo! Veeti oli saman ikäinen kun kääntyi ensimmäisiä kertoja selältä mahalleen! Semmoinen olisi ollut hyvinkin mieluinen vaihtoehto tälläkin kertaa. Kova kiire tuntuu vain olevan tällä tytöllä kehittyä. Meillä onkin kuulunut aika paljon itkua viime päivinä kun Viia on jossain jumissa koko ajan. Aivan niin kuin olisi vaihdettu meidän iloinen lapsi johonkin vähän vähemmän tyytyväiseen :)


Nyt sitten kauhulla odotellaan, että mitä ja kuinka nopeaa seuraavaksi! Onko teillä ollut lapsille jotain kypäriä vai annetaanko lapsen vain kolhia päänsä? Meidän kenelläkään tutulla ei ole semmoista, eikä meilläkään ole koskaan ollut, joten ei mitään hajua, että käyttääkö niitä joku ja milloin?

22 kommenttia:

  1. Meillä oli myös tytöt tuollaisia hoppuilijoita, pystyyn ihan liian aikaisin :) Koskaan en mitään kypärää käyttänyt. Muksahduksia tuli, mutta ei onneksi mitään pahempaa ikinä. Yllättävän äkkiä ne taidot siitä kehittyy vaikkei ajatus oikein tuossa iässä olekaan mukana :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No näin määkin ajattelin, että seuraa vähän että alkaako se pysyä siellä pystyssä vai otetaanko jatkuvasti ihokontaktia lattian kanssa. Tuo laattalattia vähän hirvittää, että jos siihen muksahtaa. Nyt siirsin lelukorin aina päiväksi matolle kun siinä se eniten kiipeää!

      Poista
  2. Ajattelin ommella konttauskypärän sellaisista pehmustetuista suikaleista ja tarranauhalla kiinni. Kuvaa minulla ei ole mutta googlettamalla vois löytyä.

    VastaaPoista
  3. Huh huh, kuulostaa tosi hurjalta! Minä oon aina naureskellu mielessäni konttauskypärille, jotka on mun mielestä tarkotettu ylivarovaisille äiteille (tai siis semmosten lapsille) mut tuossa tilanteessa hankkisin varmaan sellasen. :D Se on kuitenkin vähän eri asia nousta ensimmäisen kerran seisomaan tukea vasten 9kk iässä kuin 6,5kk iässä! Tsemppiä äitille ja lapselle intoa oppia nopeasti laskeutumaan alas hankalistakin paikoista ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin määkin oon ajatellut ja nauranut, että mihin niitä tarvitaan! Nyt vaan hirvittää ku muksii parhailaan viiden minuutin välein ittiään :D

      Poista
  4. Eikä mikä vauhtimimmi! :D Mä varmaan ostaisin sen kypärän, tai todennäköisesti joudunkin ostamaan. Meidän Mila (5kk) on myös kovin vauhdikas, toivottavasti viihtyy lattiantasossa vielä kuukauden jos toisenkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan, että teillä saadaan vielä hetki hengähtää ennen nousuvaihteen löytymistä! :)

      Poista
  5. Me hommattiin kuopukselle konttauskypärä kun alkoi kanssa 6kk iässä könytä pystyyn ja käveli tukia pitkin. Irrotti otteensa ja pisti silmät kiinni. Vauhtia on vieläkin aika tavalla nyt vuosi myöhemmin. Mustelmia siellä täällä :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuolla hieman jo vähentynyt se muksahtelu ja on välissä hoksannut, että miten pääsee alas :) Toiset on vaan vauhdikkaampia kuin toiset!

      Poista
  6. Meillä poika nous kans tukea vaate seisomaan 6,5kk iässä. Meillä joka paikassa laattalattia. Ne konttaus kypärät oli liian isoja pojan päähän niin ei sitten ostettu, joskus oli vaahtomuovinpala pipon sisällä,:)aika nopsaan kuitenkin tasapaino kehittyi ettei muksahduksia enää tullut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä tosiaan tullut mieleen, että koko ei välttämättä riitä. Tuokaan ei oo mikään isopäinen. Ehkä pidetään pipoa tarvittaessa niin vähän pehmentää :)

      Poista
  7. Ohhoh! Meillä Hilla vaan ryömii hurjaa kyytiä ja lankuttelee, mutta konttaaminenkin uupuu vielä. Mutta ehkä se on vaan hyvä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin on hyvä! Kunhan ei nyt lähtis tosta käveleen niin tänkin kans vielä pärjäis :D

      Poista
  8. Aivan mahdoton vauhti Viialla! Harkitsisin minäkin konttauskypärää tuossa tilanteessa, ainakin jos ei pian ala löytyä tasapainoa enemmän. Meillä vauhti on tasaantunut, vaikka oppi silloin 5,5kk ryömimään niin nyt edelleen vain koittaa kontata ja istua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai siellä on jo istumatreenit! Meillä on muut istunut joskus kahdeksan kuukauden iässä.

      Poista
  9. Hmm, ensimmäinen kommenttini ei jostain syystä näy, joten kokeillaan uudestaan.

    Ihana vekkuli tyttö ja ilme on niin tyytyväinen :)

    Olisi kiva kuulla teidän tavallisesta arjesta kolmen lapsen kanssa, onko isommat hoidossa jne.

    Annu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pistetäänpä korvan taakse! Lapset on virikehoidossa ja olen vähän vältellyt siitä kirjoittelua kun en jaksa sitä paskamyrskyä mikä siitä seuraa kun sen mainitsee :D

      Poista
    2. Olisi myös kiva kuulla miten teidän lapset autossa matkustaa kun mua mietityttää että miten ihmeessä autoon mahtuu 2 turvaistuinta ja vielä yksi turvakaukalo ja kuka istuu milläkin paikalla :D
      meillä on siis loppukesästä tulossa perheenlisäystä ja takapenkki näyttää jo nyt (2 turvaistuinta) niin kapealta, etten usko että sinne vielä vauva mahtuu :D
      Itse uuvuin kuopuksen syntymän jälkeen ja nyt ollaan suunniteltu että laitetaan myös isommat lapset hoitoon, osa-aikaiseen tai virikepaikalle syksyllä...ihan vaan jos ja kun vauva valvottaa öisin niin saisin levätä sitten edes päivisin, pelkään niin kovasti ettei taas käy liikaa voimille. Että ymmärrän kyllä kun haluatte pitää isommat osittain hoidossa, vaikka ei uupumisen vaaraa edes olisi.

      Annu

      Poista
    3. Täällä perähikiällä ja lähistöllä asuvat yleensä ymmärtääkin, kun eihän täällä oo oikeastaan mitään kerhotoimintaa, missä lapsi jäis ilman vanhempaa kerhoon vaikka muutaman kerran viikossa. Isommissa kaupungeissa asuvat ei ehkä ihan ymmärrä, että täällä myös puistot on tyhjiä, ainakin tuo meidän eikä tuolle isommalle löydy päivisin mistään oman ikäistä seuraa :/

      Matkustamisesta voisinkin joskus kirjoitella, koska ollaan mietitty isompaa autoa :D Meillä on nyt Mazda 6 ja takapenkillä kuskin takana Viian kaukalo telakalla. Keskellä Aava turvaistuimessa naama menosuuntaan (kun ei mahdu toisin päin) ja reunassa Veeti ja sillä on korokeistuin, josta jouduttiin ahtauden vuoksi se selkänoja poistamaan. Että huonosti mahdutaan mekin. Lisäksi vanhin ei saa ite turvavyötä kun on niin ahdasta, joten me joudutaan se sullomaan kiinni :/

      Poista
  10. Ihana toi viimesen kuvan jumsuit! Millä kaavalla se on tehty?

    Meillä kans esikoinen nousi tukea vasten seisomaan puolivuotiaana. Ihan järjetöntä! Sai olla vahtimassa ihan koko ajan vieressä, ettei vaan loukkaisi itseään. Hän ei osannut laskeutua - päästi vain irti ja kaatui selälleen. Onneksi toinen lapsemme nousi vasta kymmenkuisena seisomaan tukea vasten. Kuopus on nyt puolivuotias ja onneksi vasta kierii, pyörii ja peruuttaa (ei siis ryömi, konttaa eikä nouse tukea vasten). ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jumppis on Villikon 68cm kaavalla tehty ilman saumanvaroja ja lisätty huppu :)

      Meillä ei onneksi päästä irti! Se vasta kamalaa ois. Harjoittelee onneksi nyt laskeutumista, niin ei ihan vieressä tartte koko aikaa kytätä! Meillä näemmä menee niin, että jokainen lapsi vähän kirii edellistä kiinni näissä liikkumisasioissa :)

      Poista