Ylivieskan retkipaikat

Ollaan aina retkeilty paljon ja uusien paikkojen etsiminen on mukavaa! Itse kyllästyn helposti siihen, että käydään aina samassa paikassa retkellä. Siitä sain idean tehdä pari postausta Ylivieskan ja lähialueen laavuista/nuotiopaikoista sekä retkipaikoista, joissa ollaan käyty lasten kanssa. Ensimmäinen postaus käsittelee Ylivieskassa sijaitsevia paikkoja ja toiseen ajattelin koota tietoa lähialueen paikoista, joissa ollaan käyty. Laitan pienen kuvauksen ja esimerkiksi sen, että pääseekö autolla lähelle, paljonko on kävelyä tai pääseekö vaikka lastenrattailla perille asti.

Huhmarlampi

Sijainti Huhmarin ulkoilukeskuksen läheisyydessä, Huhmarlammen rannalla. Viitoitus Huhmarlammen metsäautotieltä ja hiihtoladulta.

Laavu ja puuliiteri kauniilla paikalla pienen Huhmarlammen rannalla. Paikalle pääsee perille asti autolla ja liiterissä on aina ollut Tähän mennessä valmiit puut. Helppo retkipaikka lasten kanssa, mutta tietysti pieniä pitää valvoa, että eivät pääse veteen. Talvella ollaan kävelty järveä pitkin tuonne vastarannan metsiin, siellä oli myös jonkin sortin kota!

Kähtäväjärvi

Tarkkaa osoitetta en löytänyt, mutta täältä näkee laavun paikan.

Autolla pääsee melkein perille, kävelyä ehkä sata metriä :) Sijaitsee järven rannalla, toisella puolella on suoaukea. Paikalla on liiteri, mutta varkauksista johtuen sinne ei ilmeisesti enää viedä puita vaan pitää ottaa omat mukaan. Keväällä tie saattaa olla todella huonossa kunnossa, joten todella matalalla autolla en välttämättä lähtisi tai jättäisin sen vähän kauemmaksi matkan varrelle.

Tämä on meidän yksi lempparipaikoista, mutta tuntuu olevan just nyt tosi kovalla käytöllä eli rauhassa ei välttämättä saa olla. Kaunis paikka sekä kesällä että talvella. Kannattaa huomioida, että järven rannalla tuulee todella kovasti! Kannattaa varata reilusti vaatetta, jos tuulisella kelillä suuntaa tuonne.

 Törmäjärvi

Törmäjärvellä on kolme tulipaikkaa ja sinne pääsee joko Törmälän leirikeskuksen pihalta Löytyntie 457 tai autolla grillikatoksen viereen, mutta äkkiseltään en löytänyt osoitetta jälkimmäiselle vaihtoehdolle. 

Tärmäjärven kierrokselle tulee mittaa noin 3,5km, mutta leirikeskukselta voi kävellä suoraan tuohon Törmäjärven rantaan makkaranpaistoon. Matka on varmaan alle kilometri. Ensimmäisen grillikatoksen luota löytyy myös huussi. Tuossa on myös hiekkaranta ja varmaan siinä kesällä voisi uida. Meillä ei ole koskaan ollut uimakamppeita mukana.

Järven toiselta rannalta löytyy partiolaisten maja, jonka läheisyydessä on myös laavu ja yleensä puita. Joskus tosin joutuu kirveshommiin pilkkomaan niitä.

Reitti on muuten ihan helppokulkuista, mutta toisessa päässä järveä on jonkin verran kivikkoa. Meidän lapset on kuitenkin kiertäneet tuon ihan ongelmitta.

Toisessa päässä järveä on Hyväntoivoinniemi, jossa sijaitsee Niemen kota. Siellä oli ainakin viimeksi käydessämme myös puita. Varalta otimme kuitenkin grillikatokselta jokainen muutaman kalikan mukaan.

Törmäjärvellä on tosiaan bonuksena kolme tulipaikkaa. Jos ensimmäinen on varattuna, voi aina mennä seuraavalle! Ja kauniit maisemat täälläkin ympäri vuoden :)

Mustolan laavu

Törmälän leirikeskus Löytyntie 457 3km matka kodalle TAI Valkialan metsätie 269 1km matka kodalle.

Me jätimme auton Törmäjärven grillikodalle vievän tien varteen, ei siis menty leirikeskukselle. Tuonne Mustolannevalle pääsee kun kävelee ensin partiolaisten majalle järven toiselle rannalle ja siitä jatkaa merkittyä polkua eteenpäin. Matkaa tuli noin 2,7km suuntaansa. Metsätieltä olisi ollut lyhyempi, mutta me tykätään kävelläkin.

 
Paikalla oli "autiotupa", jossa pystyisi nukkua ja lisäksi pieni kota ja myös sauna. Pienen kävelymatkan päässä oli myös tuo Mustolanjärvi, joka on pienehkö suojärvi. 

Perillä oli puuliiteri ja ulkohuussi. Oikein mukava paikka, meille ensimmäinen kerta täällä oli nyt helatorstaina. Tosin jälkikäteen kuulin, että alueella liikkuu karhuperhe!

 
Viitajärven laavu

Tämä oli meille uusi tuttavuus, eikä oikein päästy selvyyteen, että mistä tänne pääsee oikeasti. Me mentiin ojia pitkin, koska niissä oli vielä kantava jää. Tällainen opastus löydettiin, mutta silti ei sitä oikeaa polkua ehkä bongattu "Viitaperä 10 (Oulainen), josta n. 1km laavulle tai Lorvikallion metsätie 70 (Ylivieska), josta n. 300m laavulle."

Tämä siis pienen järven rannalla ja näytti kyllä siltä, että ei täällä kamalasti ole väkeä käynyt. Ellei sitten vahingossa oltu jossain väärällä laavulla :D Nähtiin joutsenia tuossa suolla, joten lintuja voi bongata ja ilmeisesti järvessä myös kalastetaan. Tuossa laavun kohdalla ei taida kesälläkään olla vettä, vaan enemmän heinittynyttä suota.

Tänne voi mennä, jos hermo ei pala pienestä etsiskelystä. Meillä oli parisuhde ja usko koetuksella kun paikkaa ei alkanut näkyä eikä kuulua ja lapsilla oli nälkä. Laavulla puita oli vaikka muille jakaa, koska varmaan muutkaan ei olleet löytäneet perille.

Möyrynnevan luonto- ja riistapolku Vähäkangas

Polun alkupiste on Vähä-Pylvään metsästysseuran pihalla osoitteessa Rääkkyläntie 16. Pihalta lähdetään kyltin osoittamaan suuntaan. Polun alku oli hieman hakusessa (ei pelkästään meillä, vaan muillakin!), joten kun saavut tuon peltoaukean päähän, mene vasemmalla puolella olevaan metsään hirvitornin kohdalta. Älä lähde oikealle, vaikka siinä kiva silta onkin ja jokin luontotaulukin. Matka oli meidän mittauksella noin 7km ja paikoitellen piti ylitellä ojia hyppimällä. Toki varmaan vuodenaika vaikuttaa tähän, että miten pääsee kulkemaan. Tulipaikkoja oli matkan varrella kaksi. Toiseen pääsee autolla viereen ja toinen oli metsässä.

 Tämä oli mukavan vaihtelevaa maastoa. Oli lehtimetsää, havumetsää, pellon viertä ja suomaisemaa.

Tähän alla olevaan laavuun olisi päässyt suoraan autolla viereen, mutta meidän matka jatkui seuraavalle laavulle.Tässä Paanusaaren laavulla oli myös huussi ja puuliiteri.

Möyryn laavu oli meidän ruokapaikka tällä kertaa. Puitakin löytyi laavulta, tämä varmistettiin etukäteen tutuilta, jotka olivat käyneet viikkoa aiemmin paikalla. Täällä oli myös wc. Jos ei jaksa koko reittiä kiertää, voi etsiä kartasta tämän Möyryn laavun ja jättää auton mahdollisimman lähelle ja kävellä vain sen pätkän tieltä laavulle ja takaisin.

Kekajärvi

Sijaitsee osoitteessa Isokankaan metsätie 228. Paikalla sijaitsee kaksi vuokrattavaa mökkiä sekä rantasauna, joka yleensä lämpenee joka sunnuntai avantouimareille. Poikkeuksena tietenkin tämä koronakevät. Paikalla on laavu ja tulisija, mutta omat puut pitää ottaa mukaan. WC taitaa muuten myös löytyä mäen yläosasta, emme ole tainneet sitä vain koskaan käyttää. Täällä olen käynyt nyt toukokuun aikana kolmesti uimassa ja tuntuu nyt olevan tosi suosittu paikka niin retkeilijöiden kuin uimarienkin keskuudessa!

Autolla pääsee ylätasanteelle ja nuotiopaikalle on portaat, joten pyörätuolilla esimerkiksi ei pääse, mutta rattailla mahdollisesti jos jaksaa kantaa ne ylös ja alas.

Toivottavasti tästä postauksesta on apua sinulle, joka et ole vielä niin paljon Ylivieskan retkeilykohteisiin tutustunut. Ja miksipä ei myös kokeneemmalle konkarille, jolta joku paikka on jäänyt käymättä :) Seuraavassa postauksessa siirrytään sitten tosiaan lähikuntien retkeilypaikkoihin! Ja jos teillä on näistä jotain lisättävää, niin voin toki lisätä tekstiin muutakin oleellista infoa.

Namut

Heipä hei piiitkästä aikaa! Täällä on ollut varmaan yhtä hiljaista kun eteläsuomalaisessa kauppakeskuksessa viime aikoina, heh heh. Jos joku tätä sattuu lukemaan vuosien päästä niin huomiona, että että koronavirusepidemia jyllää just nyt. Ajattelin kuitenkin keskittyä tässä postauksessa johonkin ihan muuhun, nimittäin villasukkiin! Tykkään yleensä tehdä sukkia sellaisesta 7 veljestä-paksuisesta langasta, koska siitä saa nopeasti sukat valmiiksi. Nyt kuitenkin olen yrittänyt tehdä myös niitä ohuempiakin sukkia, koska ne ovat jalassa jotenkin istuvammat ja eivät myöskään niin kuumat.

Nämä kuvan sukat ovat nimeltään Namut ja niiden ohje löytyy maksullisena Ravelrystä. Ohje on suomalaisen Maria Kostamovaaran, jonka blogi kulkee nimellä Nupunupu.  Periaatteessa nämä osaisi varmaan tehdä ilmankin ohjetta, mutta itse tykkään ostaa ohjeen, koska ei se niin monta euroa maksa ja kilauttaa muutaman kolikon heidän kassaan, jotka jaksavat näitä kirjoittaa muille.

Nämä oli jotenkin mukavat neuloa ja yllättävän nopeasti valmistuivat Dropsin Fabel-langasta. Joku väri saattoi olla jotain muutakin lankaa, koska osa väreistä löytyi omasta takaa ja pari kerää taisin ostaa. Kantapään ohjetta en jotenkin tajunnut tai jaksanut alkaa kokeilla, joten tein näihin tavallisen tiimalasin. Tosin en ole vieläkään hoksannut miten se tehtäisiin niin, että jälkikäteen ei tarvitsisi jostain paikkoa reikiä...

Kuvaajan näissä kuvissa on muuten toiminut yhdeksänvuotias poikani! Ehkä saan nykyään helpommin otettua sovituskuvia kun houkuttelen hänet vain kameran toiselle puolelle :)

Millaiset villasukat olette itse viimeksi neuloneet? Saa vinkata alle vaikka kivoja malleja, tekniikalla ei niinkään ole väliä :)

Halla-tunika Paapiin kaavakirjasta naisille

*yhteistyössä Paapii

Sain tässä keväällä arvostelukappaleen kirjasta Paapiin kaavakirja naisille. Linkistä pääset selaamaan kuvia, jossa näet kirjan malleista kuvia, niin ei tarvitse osaa sikaa säkissä.
Kirjassa on monipuolisesti erilaisia kaavoja ja todella laajat koot kaavoissa (xxs-xxxxl), joten ei ainakaan jää ompelu siitä kiinni, että omaa kokoa ei löydy! Kirjan kuvitus on kaunis ja ompeluohjeet mielestäni selkeitä myös vasta-alkajille. Moni kaava on myös sellainen, että hieman muokkaamalla alkuperäistä saa taas uuden version, jos on kokeneempi ompelija. Minusta on hienoa aina löytää kaava, joka istuu esimerkiksi yläosasta sellaisenaan niin siitä on helppo sitten muokata erilaisia variaatioita, jos kirjan versiot on jo käyty läpi :)

Ompeluaikaa itselle on ollut valitettavan vähän, mutta yksi viikonloppu päätin sen verran varastaa aikaa ompelulle, että pääsin testaamaan ensimmäistä kaavaa kirjasta. Ensimmäiseksi vaatteeksi valikoitui Halla, johon ihastuin nähdessäni kuvia eräässä ompeluryhmässä. Kaava on oikeasti tarkoitettu joustocollegelle, joten valitsin riskillä koon M, koska tein tämän trikoosta. Olen surkea mittomaan kaavoja, joten teen aina hieman summan mutikassa jonkin koon mukaan. Tässä yläosa istuu oikeastaan täydellisesti, mutta alaosa oli himpun tiukempi mitä toivoin. Itselle vinkkinä, että ehkä kannattaa opetella käyttämään niitä kirjan kokotaulukoita!

Olen pidentänyt kaavaan helmaa, koska halusin leggariversion, koska käytän niin vähän housuja. Alakuvassa näkyy kirjan kuva ja oikea pituus eli juuri pyllyn peittävä.

En yleensä osaa pitää kauluksellisia vaatteita, koska ne ahdistavat mun kaulaa helposti ja tulee semmoinen tukahduttava tunne. Vähän riskillä siis otin tämän mallin. Tässä kuitenkin tuo kaulus on iso ja se kaula-aukko kauluksen alla on myös iso eli kaulus (vai huppu?) ei tule kaulaa vasten.

Hitsi kun en tajunnut ottaa tuosta huppukauluksesta sivukuvaa! Tuo on siis normaalisti löysä kaulus, vähän kuin vesiputouspääntie, mutta sen saa nostettua myös hupuksi! Lisäksi kun vetää takin päälle niin tuon kauluksen saa vähän kuin tuubihuiviksi takin päälle :) Laitoin siitä Instaan kuvankin.

Tämä oli mieluinen kaavalöytö ja haaveilen jo yksivärisestä ja jostain värikkäämmästä kukkaversiosta! Jos mietitte kokoa niin sanoisin, että ei ainakaan reilua mitoitusta tämä Halla ole. Mulla on vaatteita sekä M että L koossa ja tästä olisi tosiaan varmaan saanut olla vähintään se L ellei XL mikäli olisin tehnyt kirjan mukaisesta materiaalista.

Jos kaipaat itsellesi kaavakirjaa, josta löytyy peruskaavat esim leggareihin, paitaan, mekkoon jne niin kannattaa tsekata tämä kirja. Itse meinasin kyllä seuraavaksi testata leggarikaavaa, kun alkaa olla nykyiset henkkamaukan leggarit niin puhkikuluneet... Ainoa miinus kirjassa on se, että en osaa taitella kaava-arkkia takaisin oikeaan asentoon, mutta mulla on tuo sama ongelma jokaisen kaava-arkin kanssa :D

Suosittelenpa muuten samalla hankkimaan sen Paapiin kaavakirjan lapsille! Siinä on maailman paras leggarikaava hoikalle lapselle. Näyttää olevan muuten melkein puoleen hintaan Paapiilla tuo lasten kirja, jos olet sen aikonut hankkia. Ja nyt monella on varmaan enemmän aikaa ommellakin, jos sattuu olemaan vaikka koronakaranteeniussa kotona.

 Onko sulle nämä Paapiin kaavakirjat tuttuja entuudestaan?