Lahjavinkki miehelle sekä naiselle

Olikohan se viime joulun aikaa, kun etsin miehelle jotain kivaa lahjaideaa. Joulun alla oleva isäinpäivähän on myös hyvää ideoiden poimimisaikaa kun ihmiset eri paikoissa keskustelevat lahjoista. Jostain keskustelusta minäkin nappasin idean tähän koruun, joka meillä ei tosin isäinpäiväksi ehtinyt, mutta oli ihan yhtä hyvä joululahjaidea.

Kyseessä on siis Lumoan tekstilaatta, jota saa eri mallisina ja kokoisina versioina. Itse tilasin pelkän laatan, koska tiesin mieheltä löytyvän vanhan ketjun. Meillä mies ei ole mikään korujen pitäjä, mutta tästä hän tykkäsi todella paljon ja se on ollutkin siitä lähtien kaulassa. Koruun en halunnut nimiä, vaan siihen on kaiverrettu lasten syntymäpäivät. Onpahan helppo luntata, jos joskus sattuisi unohtumaan ;) Tuossahan voi olla myös muuta tekstiä, kuten kihla/vihkipäivä tai vaikka tyttökaverin nimi jos niin haluaa. Vain taivas on rajana! Ei tarvitse siis välttämättä olla lapsia, että tämän korun voisi ostaa lahjaksi.



Minä itse puolestani olen saanut mieheltäni Kalevalakorun Lapsi-korun. Veetin synnyttyä sain sormuksen, mutta koska en osaa sormuksia oikein enempäänsä pitää, päädyttiin tähän koruun, johon kaikki lapset saisi näppärästi samaan. Minulla onkin kolme "tynnyriä" kolmesta lapsesta. Tytöille on korussa omat kivet, Veetin tynnyri on kivetön, koska en halunnut siihen sinistä. Näin se kuitenkin erottuu tyttöjen tynnyreistä.

Minusta tämänkin idea on tosi kiva ja joskus tulevaisuudessa lasten ollessa isoja voi jokainen saada halutessaan itselleen nuo omat osansa korua. Oma koruni pitäisi käyttää puhdistuksessa koruliikkeessä, kun noita kivellisiä ei oikein voi upotella mihinkään puhdistusaineisiin ja muutenkin tuo pinta on hieman haastava puhdistaa. Oma koruni satuttiin saadaan hyvällä alennuksella kun muistaakseni Kultatähti-nimisessä verkkokaupassa oli kaikki korut -30% ja myös Kalevalakorut sisältyivät tuon tarjouksen piiriin. Ketjuna mulla on joku ohuehko papuketju, ei se Kalevalan versio. Ystävälläni on tämä kaulakoru ja ihastuin siihen heti kun bongasin sen hänen kaulastaan. Muita kaulakoruja ei tule juurikaan pidettyä, koska tämä on niin mieleinen. Ehkäpä joku teistä sai näistä nyt kipinän mitä ostaa tai pyytää lahjaksi!

Halloweenin herkut

Viikonloppuna mummulassa pidettiin lasten kanssa pienet halloweenjuhlat. Tai no, juhlista ei ehkä voi puhua, mutta tehtiin iltapäiväruoka halloweenin hengessä. Itse en sen kummemmin edes tunne halloweenin perinteitä, mutta tykkään kyllä teemajuhlista ja lapsistakin on kiva tehdä jotain vähän arjesta poikkeavaa syötävää. Joskus olisi kiva koristella myös koko talo halloween-tyyliin ja pitää vaikka lasten naamiaiset! Aiemmin olen tehnyt halloweenina mm. tätä veristä kakkua, kurkkaa ohje vanhan postauksen lopusta.

Lauantaina leivottiin lasten kanssa kummitusmuffinsseja ja nämä kummitukset olivat kyllä enemmänkin symppiksiä kuin pelottavia, kuten oli tarkoituskin.  Muffinssit tehtiin Kinuskikissan ohjeella ja lisättiin päälle vain nämä marengista pursotetut kummitukset. Silmät on tehty sulatetusta suklaasta.

Lopulta ristittiin nämä kakkakummituksiksi, koska sen näköinenhän tuo muffinssi on, kuin kummitus olisi kakannut alleen. Hyvältä maistuivat kakkoineen päivineen! :)

Ruuaksi tehtiin hämähäkkejä eli nakkeja, joiden läpi pujoteltiin spagetti raakana ja sitten keitettiin, jolloin nakille muodostui jalat. Nakkeja oli myös muumionakeissa, jotka kyllä tänä vuonna epäonnistuivat, kun menin halkaisemaan nakit ohjeen mukaan ja ne vääntyivät uunissa mutkalle. 

Laitettiin suolaiseksi tarjolle myös erilaisia ruisleipäkeksejä ja nachoja sekä tuorejuustoja. Lapset tykkäävät dippailla noita ja oli meillä salaattiakin, ettei ihan nakkilinjalla vedetty.

Ai niin ja oli meillä myös makeita muumioita, eli vähän samalla periaatteella tehty kuin nakkimuumiot, mutta sisällä oli hilloa.

 Vietettiinkö teillä halloweenia?

Ulkoilua ja viilavaatetta

 *kaupallinen yhteistyö Jujuna / kaavat saatu

Mies on ollut keskiviikosta asti reissussa ja Viia sopivasti juuri silloin kuumeessa, joten ollaan loppuviikosta vietetty aikaa lähinnä neljän seinän sisällä. Viikonlopuksi oli sovittu mummulareissu, jota ei peruttu kuumeen vuoksi. Onpa helpompi kun isommat voivat ulkoilla ja olla normaalisti kun jompi kumpi meistä aikuisista voi olla Viian kanssa sisällä. Eilen illalla kuume alkoikin jo laskea ja tänään aamulla ei kuumetta ollut, joten uskalluttiin hetkeksi uloskin kunnon lämpimällä varustuksella. Viiakin oli innoissaan, kun pääsi ulos eikä tarvinut kökkiä taas yhtä päivää sisällä.

Talvi katosi ihan yössä parissa ja jäljelle jäivät vain peilijäällä olevat kadut ja liukkaat kalliot sekä satunnaiset lumikasat, jotka eivät ole vielä kohdanneet voittajaansa lämpimästä kelistä. Viimeiset kasat luovuttavat varmaan huomenna kun on luvattu vesisadetta. Näillä keleillä ihan parhaat ulkovaatteet ovat kyllä vuorilliset kura-asut! Viialla on Aavan vanha Ticetin asu ja Aavan haalari onkin matkahuollossa odottamassa noutamista. Harmillisesti saapumisilmoitus tuli kun oltiin jo matkalla mummulaan.

Viialle puettiin varalta vielä villaa alle, että ei ainakaan palelluta itseään pienen ulkoilun aikana, kun on ollut juuri kuumeessa. 

Itse suosin ulkoilussa ja urheilussa myös villaa alukerrastona, sillä se lämmittää ja hengittää hyvin, jolloin vaatteet eivät tunnut hikoillessa märältä eikä tule niin helposti vilu. Mulla on pari merinopaitaa, joista toinen on itse tehty (huonon mallinen) ja toinen on Woolpower-merkkinen. On ollut tarkoitus ommella lisää merinopaitoja ja nyt otin vihdoin härkää sarvista kun pääsin testaamaan Jujunan koko perheen kerraston kaavoja. Kaavojen pitäisi piakkoin tulla myyntiin ja ne on valmiiksi kaavoitettu villalle, joten väljyyksiä ei tarvitse itse pohtia.

Tämä onkin ehkä nopein toteutus ikinä, sillä pdf-kaava kolahti sähköpostiin juuri silloin, kun mies oli sopivasti työreissussa. Innolla odotin iltaa, että lasten mentyä nukkumaan pääsisin ompeluhommiin. Tappelin ensin langattoman tulostimen kanssa, jonka sain toimimaan soittamalla miehelle pienen puhelinkonsultaation. Melkein luovuin toivosta, mutta onneksi sain asennettua tulostimen kuitenkin. Mikähän siinä on, että tekniikka temppuilee vain ja ainoastaan silloin, kun olen yksin kotona? Tulostin kaavat ja leikoin ja ompelin paidan saman illan aikana. Mietin, että olisi voinut tehdä hienoja tehosteompeluita peittarilla, mutta päädyin kuitenkin ensin ompelemaan tavallisen version, että näkisin istuvuuden ennen kuin tekisin mitään valtavan aikaa vievää. Harmittaisi vain nähty vaiva, jos paita olisikin todella epäistuva.

Valitsin vanhaan paitaan verraten koon 38, mikä oli täydellinen valinta. En halua, että kerraston paidat ovat liian löysiä, koska niiden pitää mahtua tarvittaessa myös toisen paidan alle. Pituutta lisäsin helmaan hieman, koska haluan että se yltää kunnolla housujen sisään ja peittää vähän pyllyä. Kaavassa on takaosa paidasta hieman pidempi, mikä on ehdottomasti hyvä juttu! Kaava istui yllättävän hyvin ainakin omalle yläkropalle. Mitään muutoksia ei tarvinut tehdä. Kaavassa on valittavissa poolokaulus sekä resorikaulus ja itse valitsin resorin, koska kaulattomana poolot näyttävät päälläni todella kauhealta. Vaikka eihän tuota alupaitaa sinänsä juuri kukaan näe :) Jujunan blogista pääset katsomaan lisäkuvia muista vaatteista.

Villoissa olen lapsillakin suosinut juurikin merinoa, koska se on mukavan ohutta ja kutittamatonta. Aiemmin olenkin kirjoitellut meidän viime vuoden villavaatteista täällä. Monet tavallisesta villasta tehdyt vaatteet ovat selkeästi paksumpaa kuin merinovilla ja ulkovaatteet tuntuvat helpommin ahtaalta, kun välissä on paksu kerros. Merinovilla harvemmin myöskään kutittaa samalla lailla kuin tavallinen villa. Meillä ei oikein lapsilla osata kerrastoja käyttää ja leggareina housuihin tulee helposti polvipussit, koska merinossa ei ole elastaania. Ajattelin, että lapsille voisi ommella hihattomia merinopaitoja, jotka mahtuisivat hyvin tiukempienkin pitkähihaisten kanssa eivätkä jäisi kurttuun päällypaidan kanssa. Sisätiloissa en osaa myöskään välikerrastoja lapsilla käyttää, joten helpoin on sisävaatteiden päälle puettava lisäkerros, että hoidossa esimerkiksi ei tarvisi ennen ulkoilua riisua sisävaatteita, että saisi ne kerrastot ulkoilua varten vaatteiden alle.

Fleecejä en ole enää ostanut, koska niistä irtoaa mikromuovia koko vaatteen eliniän ajan aina pesun yhteydessä. Käytössä on ainoastaan vielä popin windfleecet, jotka sopivat vielä kaikille ja niitä harvoin pestään. Ei ole varmaan sen ekologisempaa nakata sopivaa vaatetta roskiin. Ehkä noiden jälkeen siirrytään sitten kokonaan villavaatteisiin. Toki tuota mikromuovia tulee muualtakin, mutta esimerkiksi sertifioidussa luonnonkosmetiikassa sitä ei ole ja pienilläkin teoilla voi vähentää sen määrää. Nykyisin tosin on keksitty myös villafleece, mutta itse en ole sitä päässyt koskaan kokeilemaan, että tuntuuko se vastaavalta kuin fleece? Kuulostaa aika kätevältä materiaalilta :)

Käytetäänkö teillä kerrastoja vai päällepuettavia välikerroksia? Merinoa vai fleeceä?

Varustautumista talveen

Vaikka talvi tälläkin kertaa hieman meinasi yllättää, ei se onneksi yllättänyt niin pahasti, etteikö meillä olisi ollut jemmassa lapsille toppakampetta. Yllätyksenä se tuli lähinnä siksi, että syksy hurahti jotenkin todella nopeasti ohi! En jotenkin edes tajunnut, että on ihan normaalia, että lunta ja pakkasta tulee lokakuussa :) Tuntuu vain siltä, että syksy oli todella lyhyt. Olenko ainut, josta tuntuu tältä?

Toppakamppeet olen jemmannut alesta edellisen vuoden takaa ja onneksi melkein kaikki hanskoja ja muutamia loskareita lukuunottamatta löytyi valmiiksi kaapista. Aavalle ostin viime vuoden black fridayna Jollyroomista ensimmäistä kertaa Didriksonin haalarin. En tiedä miksi en ole näitä lapsille osannut aiemmin ostaa, vaikka omat takit ovat jo vuosia olleet samaa merkkiä ja aivan loistavia! Hassun ohkaisen tuntoinen haalari, mutta lukemani mukaan oikein lämmin ja toimiva. Malli vaikuttaa myös hyvälle. Näissä erikoisuutena on se, että hihoja ja lahkeita pystyy "jatkamaan" yhden koon verran eli noissa on ompeleet jotka ratkomalla hiha ja lahje vielä vähän pitenee. Pitkäikäinen haalari siis jos niska-haara riittää eikä lapsi kasva talvien välillä hillitöntä pyrähdystä.

Kenkinä Aavalla on loskakeliin Kavatin Gimot, jossa on irroitettava villasukkaosa sisällä. Pakkaslille on Bisgaardin nahkakengät ja muuhun käyttöön Eccon goret. Loskarit ja nahkakengät on ostettu Facebookin kirpparilta ja Eccot Prisman -50% alesta. Onnistuin ostamaan tismalleen oikean kokoisen kengän! Nahkakenkiä on tarkoitus pitää myös sitten kauppakenkinä.

Takkina Aavalla on Molo Kidsin Hestia, jonka satuin bongaamaan vielä puoleen hintaan kesällä jostain verkkokaupasta. Tässä mitoitus minusta aika naftia, sillä vertailin pitkään kokoa 116 ja 122 ja lopulta päädyin isompaan! Aavalla on pituutta hieman reilu 110cm. Se 116cm olisi mennyt myös, mutta en tiedä olisiko hihat jääneet kevätpuolella lyhyiksi. Tämä on malliltaan sellainen, että ei näytä liian isolta ollenkaan. On todella muhkea ja lämpimän oloinen takki ja ajatus on pitää tätä myös kauppatakkina, niin saadaan yksi vaatekappale minimoitua kun ei tarvitse sellaista erikseen ostaa.

Viialle on myös samainen Didriksonin Migisi, ihanan vaaleanpunaisena!  Olikohan sävy joku dusty pink tai vastaava. Nämä ovat muuten todella reilua mitoitusta. Viia oli kesäkuussa noin 90cm pitkä ja haalari on samankokoinen. Meidän viime talven HM:n haalari oli itseasiassa isompi, kun se oli 92cm :D Tässä on todella paljon kasvunvaraa ja Aavankin haalari on 110cm eli sama kuin Aavan pituus ja kasvunvaraa on siinäkin todella paljon. Näissä on kuitenkin vyötäröllä kiristysmahdollisuus ja kun haalari on kapeahko, ei se ole säkki vaikka onkin kasvunvaraa.

Toppahanskat ovat Name itin ja niissä on osittain villavuori. Aavalla on vastaavat Reiman Tominot, mutta Viia jää niissä niin pahasti kahden koon väliin, että se olisi ollut kuin lapio Viian kädessä. Nämä Name itit ovat huomattavasti sirommat! En muutenkaan käsitä mikä järki on tehdä hanskat niin, että saman koon pitäisi mennä kolme vuotta! Koot kun ovat 2-4 eli saman hanskan pitäisi mennä kolmen eri kokoisen lapsen käteen. Meillä tuo koko on sopiva Aavalle, jolla todellakin on isompi käsi kuin Viialla. Pienessä kädessä se reiluus vielä korostuu, kun lapsen on vaikea tehdä mitään valtavalla hanskalla.

Kauppatakkina Viialla on paikalliselta Fb-kirpulta ostettu Zaran takki. Ostin myös viime vuonna Prismasta -50% alella Lassien toppikset, mutta takki uupuu vielä. Että jos nurkissa pyörii 92/98 kokoista takkia jonkin sortin ominaisuuksilla, niin olisin kiinnostunut! Näiden lisäksi käytössä on molemmilla vielä fleecevuorilliset kurapuvut loskakeleihin. Voi olla, että siirrytään viikonloppuna taas niihin, kun on vissiin luvannut taas lämpimämpää keliä.

Loskareina Viialla on Vikingin Ultrat, jotka esittelinkin jo täällä. Kengät ovat näin lyhyen käytön jälkeen vaikuttaneet todella hyviltä! Kuivan kelin kenkinä Viialla on Reiman Freddot (samat kuin Veetillä), jotka onnistuin molemmille ostamaan muistaakseni -40% alella. Pakkaskenkinä on nahkasaappaat villavuorilla. Nämä ovat myös kauppakengät. Kolmilla kengillä siis mennään, kuten tähänkin asti! Tosin Veetillä on toistaiseksi vain kahdet ja voi olla, että enempää ei tulekaan. Veetin talvea ja välikautta esittelin aiemmin jo täällä.

Talveksi ostin Kärkkäiseltä Metsolan merinovillapipon Viialle ja Aavalle on vihdoin sopiva monta vuotta sitten alekorista hamstrattu Fredriksonin lakki. Kuvassa Aavalla on muuten Reiman Taag, sillä irrotettavalla kokovuorilla ja silllä ollaan menty pikkupakkaset villapuvun kanssa ja hyvin on tarennut.

Veetille olisi tarkoitus ostaa vielä joku lämmin, tupsuton pipo. Millaisia pipoja teillä on koululaisilla? Tupsuton siksi, että se menisi näppärästi myös kypärän alle. Merinovilla esimerkiksi olisi plussaa!

Back to fit päivitys!

Nyt mennään jo yli puolen välin tuossa Fitverstaan 12 viikon Back to fit-valmennuksessa* ja ajattelin päivitellä hieman väliaikatietoja. Itsellä on meinannut kaksi flunssaa pukata päälle tässä kuukauden sisällä ja treenimäärät ovat jääneet sen vuoksi melko vähäiseksi, mikä on tietenkin harmittanut kovasti. Mutta näitä sattuu ja se on normaalia elämää, että välillä otetaan rennommin.

Ajattelin laittaa tähän muutamia esimerkkejä mun treeniviikoista ja kuten huomaatte, niin viime aikoina kerrat ovat jääneet vähemmälle, kun välissä on ollut päiviä tai viikko ettei ole voinut tehdä mitään. Mutta sellaista se syksy ja flunssakausi on!

Lisää paloa kuntosalille ovat luoneet myös uudet, ihanat salikengät, jotka sain mieheltä synttärilahjaksi. Tilasin kengät itse 21run-nettikaupasta ja niiden saapuminen kesti monta viikkoa, koska alekengät olivat loppuneet varastosta ja niitä tilattiin lisää. Tässäkin päti kuitenkin sanonta, että hyvää kannattaa odottaa. Tilauksen olisi saanut peruakin, mutta eipä mulla ollut kiire joten mieluusti säästin Suomen hintaan verrattuna kolmisen kymppiä ja odottelin ja käytin vanhoja sillä aikaa. Entiset salikengät olivat oikeasti juoksukengät ja himpun verran isot vielä salihommiin, joten ihana saada kunnon välineet! Oon sen verran vaativa urheilija, että jos välineet ei pelitä, jätän mieluummin urheilematta :D

*tuotteesta saatu alennusta 

viikko 38

alakroppa 1 + kävely 1,5h 

yläkroppa 1

vatsalihastripla + pihatyöt

1,5h kävely

pyöräily 1h

viikkot 37

vatsalihastripla+cardio

yläkroppa 2+alakroppa 2

alakroppa 1

vatsalihastripla

1h kävely

Viikko 40

yläkroppa+alakroppa 

1,5h kävely

vaellus

viikko 41

alakroppa2+yläkroppa 1

alakroppa 1

1,5h kävely

Jos aikaa olisi enemmän, voisi viikossa tehdä siis kaksi yläkroppa ja kaksi alakroppatreeniä ja niiden lisäksi 2-3 vatsalihastriplaa ja vielä cardiot päälle! Tuolla yhdistelmällä saisi varmasti jo huikeita tuloksia, mutta itse menen sillä määrällä, minkä pystyn järkevästi sovittamaan arkeen perheen ja ompelutöiden lisäksi. Varsinkin näin joulun alunen tahtoo muutoinkin olla kiireaikaa tonttulakkitilausten kanssa. Teen yleensä salilla kaksi treeniä kerrallaan, että viikossa ei tule neljää salikertaa. Lisäksi yritetään miehen ollessa reissussa suorittaa lasten kanssa aerobisia ja käydä vaunulenkeillä ja tähän asti olen myös niinä päivinä esimerkiksi kahvakuulaillut kotona ja tehnyt vaikka noita vatsalihastriploja. Ne on näppärä tehdä kotonakin! Vähän harmittaa siinä mielessä tuo pakkasen tulo, että tiedän kahvakuulailun jäävän vähemmälle kun sisällä sitä voi tehdä vain lasten nukkuessa. Pihalla oli näppärä heilutella kuulaa lasten leikkiessä omiaan. Sisällä se olisi melko hasardi idea!

Ja sitten niihin tuloksiin! Olen elävä esimerkki siitä, että puntaria ei todellakaan kannata tuijotella, koska itsellä koko tänä aikana on paino noussut puoli kiloa, mutta vyötäröltä on kuitenkin lähtenyt senttejä. Paino on otettu vielä sellaisena päivänä, että en ole juuri pariin päivään salilla käynyt. Sekin kun kerryttää kiitettävästi nestettä kroppaan.

vyötärö -6cm

reisi +2cm

pohje +1,5cm

paino +500g

lantio -1cm

hauis +-0

Toivon noiden plussalukemien olevan lihaskasvun aiheuttamia, vaikka toisaalta tuollaiset pienet erot tulevat jo mittausepävarmuudesta. Vyötäröltä on lähtenyt tosi paljon senttejä, vaikka tuntuu että se ei näy eikä tunnu missään :D Nyt kun tämä puolentoista viikon jyrän alle jäänyt olo taas helpottaa, pääsin takaisin treenaamisen pariin. Viime viikon saldo jäikin yhteen rauhalliseen rataslenkkiin tyttöjen kanssa sekä sunnuntain perhepartion kolmen tunnin ulkoiluun. Eilen kävin pitkästä aikaa salilla ja tänään juoksemassa. Loppuviikon mies onkin reissussa, mutta tehdään sitten aerobista ja kotijumppaa. Paljon olisi ajatuksia treenaamisesta/liikunnasta ja ulkonäöstäkin, mutta jätetään ne toiseen kertaan.

Ps. mitä te puette päälle juoksulenkille pakkassäällä? Olen juossut tosi vähän talvella, enkä oikein tiedä mitä sinne laittaisi päälle, että ei palellu :)

Tukkaoperaatio 2017 ja pikkutytön polkkatukka

Moni teistä on varmaan kuullutkin puhuttavan Tukkaoperaatiosta? Lyhyesti ja ytimekkäästi siinä kerätään lahjoitushiuksia, joista valmistetaan tukkapäähineitä syöpään sairastuneille lapsille. Päähine voi olla vaikka pipon tyylinen, josta näkyy alta hiuksia kuten muillakin lapsilla. Aika kattavan artikkelin aiheesta voit lukea tästä Ylen kirjoituksesta . Virallinen Tukkaoperaatiopäivä on nyt sunnuntaina, mutta täällä Ylivieskassa Parturikampaamo Siluet leikkasi jo torstaina hiuksia lahjoituksiin. Operaatiopäivänä hiuksensa lahjoittaneille hiustenleikkuu oli ilmainen, vain postimaksu 3e maksettiin omasta pussista. Valitettavasti ilmoittautumisaika lahjoitusleikkauksiin taisi mennä umpeen, mutta toivottavasti näitä järjestetään myös muina vuosina. Meidän pienestä kaupungista oli mukana huikeasti kolme eri parturia!

Aavan kavereista moni on saanut viime aikoina lyhyemmän tukan ja Aavakin on haikaillut "kesätukan" perään, vaikka kesä jo menikin. Aavan hiuksia ei ole koskaan leikattu ja latva on aika ohkainen. Kun luin ensimmäistä kertaa tästä tempauksesta, päätin, että nyt voidaan leikata vihdoin tukka lyhyeksi kun se voidaan samalla lahjoittaa hyvään tarkoitukseen.

Eilen mentiin sitten Aavan kanssa parturiin, jonne piti mennä puhtailla ja pestyillä hiuksilla, jossa ei ole esimerkiksi hoitoaineita. Aluksi hiukset mitattiin, että leteistä tuli riittävät 17cm pitkät ja letitettiin. Sitten vain nips naps, letit irti ja talteen. Hiukset leikattiin normaalisti ja parturi laittoi Aavalle vielä letin ja vähän pinkkiä sprayväriä.

Tämä oli Aavan ensimmäinen parturikäynti ja selvästi tyttöä vähän jännitti. Aava sai päälleen hienon prinsessa viitan ja odotellessa tikkarinkin, kun ajat olivat vähän myöhässä. Nätisti istui kuin tatti paikoillaan koko leikkauksen ajan ja tykkäsi myös lopputuloksesta. Vitsi miten hiusten malli saa Aavan näyttämään niin paljon isommalta tytöltä! Mittaa jäi kuitenkin sen verran, että tuo menee vielä saparoille ja pienelle ponnarille sekä saahan tuohon lettejäkin vielä tehtyä.

Lopussa katseltiin sitten yhdessä, että millaiset letit sieltä päästä irtosi!

Harmittaa, että en tiennyt tällaisesta mahdollisuudesta kun leikkasin oman tukkani lyhyeksi. Mun paksusta tukasta ois varmaan tehnyt jo pari peruukkia :D Muistelen myös, että tukkaa pystyy lahjoittamaan myös muulloin, mutta toki silloin se parturimaksu tulee itse maksaa ja hoitaa itse se postitus.

Onko joku teistä menossa lahjoittamaan hiuksia?