Pikavisiitti

Käytiin eilen yhden yön kestävällä pikavisiitillä Jyväskylässä juhlimassa kummipojan yksivuotissynttäreitä. Lahjaksi tein Ottobren Nukkumatti-kaavalla yöpuvun kokoa 86cm. Omaan silmään tämä näytti ainakin aika sopusuhtaiselta kaavalta. Kankaan sain joulukalentervaihtosta ja se riitti juuri tähän yökkäriin. Kivan pirteät värit päällä näkee varmasti pirteitä unia! En ole silittänyt pukua ennen kuvan ottoa ja vetskarikin vähän kupruilee. Ensimmäistä kertaa ompelin myös tuommoisen vetoketjun, joka menee haarakiilaa pitkin lahkeeseen asti.

Sain myös raidatkin lähes täydellisesti kohdistettua, mistä olen todella ylpeä ja se vähän hillitsee pettymystä siitä, että vetoketju kupruilee. Onneksi sitä ei kukaan vieras ihmisinen yöllä näe! Tultiin kotiin tänään iltapäivällä ja askartelin tuossa sytykeruusuja toivottavasti koko loppuvuoden tarpeisiin! Onhan se ihan nopeaa hommaa, mutta harvoin saan aikaiseksi. Nyt kutkuttaisi korkata tuolta kaapista eräs neulos ja tehdä itselle hupparimekko. Taidan mennä siis kaavoja kaivelemaan. Hyvää yötä!

Itsenäisyyspäivänä

Nyt se alkoi, joulun odotus nimittäin! Olen ostanut pari joulukukkaa ja jopa punaisen kynttiltän ja kaivanut kaapin perukoilta punaisia kynttilänjalkoja. Äitini toi minulle myös tänään pienenpienen joulukuusen, koska meille ei todennäköisesti isoa kuusta kotiin tule. Emme vietä aattoa kotona, joten emme varmaan kuustakaan hanki. Olisihan se ihana, mutta ehkä mulle riittää vielä tänä vuonna tämä pikkuinen versio.

Päivä meni jouluostosten merkeissä miehen työpaikalla, jossa tarjoaan vuosittain henkilökunnalle mahdollisuus ostoksien tekoon itsenäisyyspäivänä kaupan ollessa muulta väeltä suljettuna. Iltasella sytyttelin kynttilöitä ympäri taloa ja laitoin spotifystä soimaan Raskasta joulua- levyn. Takkaan sytytettiin tuli ja talo haisi pipareille, joita Veeti leipoi mummun kanssa ja koristelikin ihan itse. Olivat onneksi jättäneet mulle vähän taikinaa, koska se on paljon parempaa kuin valmiit piparit! Tein sen kaiken lisäksi ihan omin kätösin eilen. Elämäni ensimmäisen piparitaikinan tein jo viikolla, mutta siitä unohtui sokeri, joten piti ottaa eilen uusintayritys. Hups.

Lasipurkkiin valojen sekä noiden mustien palleroiden seuraksi on päässyt villalankapallot, joita askartelin tässä yksi päivä. Niihin voisi laittaa vielä rautalangasta narukoukut, että niistä tulisi kuusenkoristeita, mutta koska sitä kuusta ei ole niin laitoin ne tuonne. Sisällä siis pelkkä styroksipallo, jonka ympärille on liimattu erilaisia villalankoja. Aika kivan näköisiä tuli!

Ja tässä sitten se meidän pikkiriikinen joulukuusi. Onhan se aika symppis vai mitä?

Oksille ripustin niitä askartelumassasta tehtyjä tähtiä ja ompeluryhmässä viime vuonna järjestetystä  secret santa-vaihdosta saamani virkatut joulutähdet. Massakoristeisiin pujotin joulunpunaiset narut vähän väriä tuomaan.

Tuunasin tuota kirpparikynttilänjalkaa lisää ja laitoin noita helmiä rautalankaan ja kiersin jalan ympärille. Alkuperäinen tarkoitus oli laittaa ne tuohon yläpuolen uraan, mutta helmet olivat liian isoja ja niitä oli liian vähän. Tuo alapuolikin jäi hieman vajaaksi, mutta laitoin sen vajaan osuuden taakse, jolloin se ei näy. Olisiko kenelläkään vinkata, että mistä saisi halvalla tuommoisia puuhelmiä?

Katsottiin vähän myös linnan juhlia ja hamailtiin Veetin kanssa. Tässä muutamia tuotoksia, jotka silitettiin. Nämä ovat keskeneräisiä ja jalostuvat vielä johonkin muuhun tarkoitukseen kuin pelkiksi koristeiksi.

Tämmöisissä merkeissä meni meidän itsenäisyyspäivä. Nyt pyjama päälle, sohvan nurkkaan istumaan ja kudin käteen. Myös glögi kelpaisi, mutta unohdinpa eilen ostaa, joten haaveeksi jää. Hyvää itsenäisyyspäivää teille kaikille!

Ilman teitä, selvinneitä jostain sieltä, 

 puhuisimme nyt vierasta kieltä. 

Ilman heitä, joiden ristit ovat puuta, 

 olis arkipäivä kuudes joulukuuta. 

 Pertti Mäenpää

Marimekon esiliinan muokkausta

Kävin viime viikolla kirpparikierroksella ja löysin pöydän, jossa myytiin kympillä Marimekon Purnukka-kankaisia essuja. Essujen malli oli semmoinen vyötärölle yltävä, joiden merkitystä en ole oikein koskaan ymmärtänyt. Harvemmin itse ainakaan sotken pelkkiä housuja jos sotkua on tullakseen vaan kyllä se paita sotkeutuu ekana. Näitä väitettiin uusiksi, mutta mielestäni puuvillassa oli kyllä selvää kulumaa. Ostin kuitenkin, koska Marimekon essut maksavat kaupassa noin 40e ja esiliina on ollut työlistalla jo varmaan pari vuotta!

Vaikka esiliina oli vyötärömallinen,oli siinä tarpeeksi kangasta pieneen muokkaukseen. Leikkasin vain essun reunasta pienen palan pois ja käänsin reunan uudelleen sekä kiinnitin kiristysnarun uudelleen. Siitä poisleikatusta palasta tein sitten tuon yläosan sekä kaulan ympäri menevän narun, joten nyt mulla on sitten ylös asti yltävä essu niin ei paita sotkeudu!

Tiistai-illan pyhitin hyväntekeväisyyteen, sillä sain pyynnön eräältä tutulta, että josko haluaisin lahjoittaa hieman ompeluaikaa uuden lastensairaalan hyväksi. Facebookin Sydänpyllyt- ryhmässä on menossa hyväntekeväisyyshuutokauppa, jonka tuotto menee uuden lastensairaalan hyväksi. Tuttava lahjoitti minulle tarvikkeet lakkeihin ja minä surauti ne kokoon. Huudettavana on neljä lakkia kokoa 1-3v sekä neljä lakkia kokoa 3-5v eli jos haluaa näin joulun alla osallistua hyväntekeväisyyteen, niin tässä on mahdollisuus. Harmittavan vähän olen ehtinyt osallistua mihinkään muuhun hyväntekeväisyyteen, vaikka projekteja on nyt menossa meidän ompeluryhmässä useampi. Vauvalakkejakaan en ole tehnyt yhtään! Ne on nämä tonttujutut, mitkä vie näin joulu alla muutenkin tuota rajallista aikaa. Kohta on kuitenkin kaikki lahjukset valmiina, joten voi keskittyä sitte taas muihin hommiin. Niin ja mikäli huutokaupassa ei tärppää lakki omalle kohdalle niin minulta ehtii vielä jouluksi tilata noilla samoilla kuoseilla olevia lakkeja.

Lopuksi hieman asiaan liittymätön kuva, mutta katsokaapa mitkä löytyi kaapin perältä, kun siivosin ompsua? :) Raukat olivat unohtuneet sinne päättelemättöminä, joten korjasin asian.

Kasvua ja kehitystä

Ajattelin kirjoitella vähän vauvakuulumisia, vaikka nyt ei mikään täysi kuukausi täytykään. Ensi viikon maanantaina tulee täyteen jo hurjat kolme kuukautta. Aava on kasvanut ja kehittynyt ihan valtavasti. Vaatteissa Aava käyttää jo pääosin kokoa 68cm ja voi olla, että meillä on jotenkin pienikokoisia vaatteita, koska osa tuostakin koosta on jo pieniä. Tokihan kestovaippa vie tilaa jonkin verran.

Kehitystä tulee joka päivä ja oma luonne alkaa näkyä. Katseella seurataan todella tarkasti ja Aavaa voi jo naurattaa puhelemalla ja ilveilemällä. Muutaman kerran ollaan kuultu jo ääneen nauramistakin! Aava on todella jäntevä vauva ja viikonloppuna mummulareissulla kääntyi jo ensimmäistä kertaa selältä mahalleen. Ennen Aava on päässyt kääntymään selältä mahalleen meidän sohvalla, koska sohva viettää hieman tuonne selkänojaan päin. Nyt kääntyminen kuitenkin tehtiin tasaisella alustalla vuodesohvan päällä ja toistettiin ihan matolla lattialla! Tarkoitus oli kurkata Veetin vauvakirjasta vastaava päivämäärä, mutta enpä muistanut. Sen verran katsoin aikaisemmin, että Veeti käntyi mahalta selälleen neljän kuukauden iässä. Aavalla on siis ilmiselvästi kovempi kiire liikenteeseen ja veljen leikkeihin mukaan.

Tällä hetkellä meillä on menossa ilmeisesti se kolmen kuukauden tiheän imun kausi, sillä normaalisti 3-4 tunnin ruokavälit ovat vaihtuneet tuntiin tai pariin. Öisinkin saa herätä syöttämään vähän väliä. Viime yönä herätyksiä oli ainakin yhdeltä, kolmelta ja viideltä ja sen lisäksi vielä ennen Aavan heräämistä ainakin kerran tai kaksi. Ruokaa siis uppoaa! Pääosin mennään rintamaidolla, mutta yötä vasten Aava on saanut myös korviketta, kun tuntuu, että nukahtaa tissille niin nopeasti, että ei ehdi syödä tarpeeksi ja heräilee sitten vähän väliä nälkäänsä ennen kuin me ehditään edes mennä nukkumaan.

Ollaan vihdoin saatu sitä nukkumisrytmiä muutetua siten, että Aava menee yöunille samaan aikaan Veetin kanssa siinä kasin ja ysin välissä. Yöunet kestävät suunnilleen sen 12h ja ensimmäiset päiväunet otetaan aamulla pari tuntia heräämisen jälkeen. Ne ovat myös päivän pisimmät unet ja kestävät kahdesta neljään tuntiin. Yleensä iltapäivällä nukutaan toiset unet, jotka tosin kestoltaan ovat ehkä puolen tunnin luokkaa. Toisinaan saattaa tulla vielä vartiksi nukahtaminen, mutta aamupäikkärien jälkeen ei sellaista selkeää päiväunirytmiä oikein ole. Nukkuu jos nukuttaa.

Kaivoin esille muutamia Veetin suosikkileluja vauva-ajalta ja laitoin niitä lelukaaresta roikkumaan. Ja ihme kyllä Aava innostui katselemaan ja koskemaan varsinkin Lamaze-leijonaa, joka oli myös Veetin suosikki vauvana. Pitkän tosin Aava katseli leluja ihmeissään. Tähän mennessä kun lattialla ei ole oikein edelleenkään viihdytty. Mieluiten Aava on sylissä ja siinäkin pystyasennossa tai liikkeessä. "Vauva-asentoon" ei tyydy eli olemaan selälleen sylissä vaan alkaa heti vängätä siitä pois tyytymättömänä. Yrittää myös koko ajan vääntää itseään istuvampaan asentoon.

Mahalleen kääntymisessä on muuten myös huonoja puolia. Aina nälkäisenä sängyssä Aava alkaa vääntämään itseään jostain syystä mahalleen. Yrittää ilmeisesti hakea patjasta tissiä tai jotain. Tällä hetkellä Aavalla on myös nuha ja mahalleen meno saa nenän vuotamaan normaalia enemmän. Ei yhtään hyvä yhtälö, koska siitä seuraa kitinää ja nenän rohinaa. Yleensä myös käsi jää sinne vartalon alle ja sehän se vasta mukavaa onkin...

Joulukuun yleisin postaus?

Melkein voisin vannoa, että joulukuun yleisin blogipostaus käsittelee joululahjatoiveita jossain muodossa. Ja mitä muut edellä niin sitä minäkin tällä kertaa perässä. Ja itse asiassa nyt onkin hyvä käsitellä joululahjoja, koska en ole keksinyt lapsille oikeastaan mitään lahjaideaa! Itse ollaan yksi paketti ostettu Veetille jemmaan jo aikoja sitten ja muuta ei meiltä varmaan saa. Kuitenkin kummit ja sukulaiset tuovat paketit niin se riittää. Kaikki lahjoja ostavat aina kysyvät, että mitä meillä tarvitaan tai haluaan lapsille. Ja tähän kysymykseen yritin nyt miettiä vastauksia, että ei tulisi kamalasti mitään ylimääräistä roinaa, millä ei sitten olekaan käyttöä.

Äidiltäni olen pyytänyt Veetille aikuisten peittoa ja itse tilasin siihen Hobby hallin hobbaloilta fanttilakanat. Taisin siis hieman valehdella tuolla aikaisemmin, onhan Veetille siis meiltä toinenkin lahja! Isäni pisti pakettiin Reiman huopakengät koville pakkasille.

Musta on aina kiva antaa myös kummeille jotain ideoita lahjojen suhteen, koska itsestä on kiva ostaa myös semmoisia lahjoja, joille on tarvetta. Yleensä kun perheissä leluja on liiankin kanssa. Vaatetta Veeti ei oikeastaan tarvi, mutta yöpuvuista on huutava pula, koska kaikki vanhat ovat jääneet pieneksi. Eli Oulun tontut voisi olla nyt kuulolla! Koko saisi olla suunnilleen 104/110. Aavan toiset kummit hommaavat myös yöpuvun mun toiveesta. Jotenkin niitä ei tule tehtyä itse. Lisäksi Veeti tarvisi lämpimät hanskat pakkaskeleille. Mietinkin tilaavani mahdollisesti tuommoiset Nallukka-nahkarukkaset, niin pysyisi sormet lämpiminä. Siinä olikin sitten Veetin "tarpeelliset" lahjat.

Selasimme tänään yhdessä lelukuvastoa, että olisiko siellä ollut mitään mieleistä. Meillä on ilmeisesti harvinainen lapsi, kun ei oikein mitää halunnut. Itse toivoisin Veetille legon peruspalikoita, noita kuvassa näkyviä, joilla voisi rakennella mitä vaan. Synttäreiden aikaan ne olivat loppuneet joka paikasta ja nyt meillä on paljon pikkulegoja, mutta ei noita perusosia, millä voisi muuten vain rakennella. Toinen lelutoive voisi olla jotain kauppaleikkeihin tai ruuanlaittoon liittyvää. Luulen, että esimerkiksi pienet, muoviset ostoskärryt olisivat todella mieluiset ja mahdollisesti jotain leikkiruokia. Meillä jotain ruokia on, mutta enemmän voisi olla tuommoisia pieniä elintarvikepakkauksia. Ollaan kyllä pesty leikkeihin oikeita pakkauksia, mutta ne vie aika paljon tilaa.

Kaikki haluavat myös tietenkin muistaa Aavaa jollain lahjalla ja en ole keksinyt yhtään mitään sen yöpuvun lisäksi! Ainoa mikä tuli mieleen, on tuo Iittalan Lysti-lastensarja, johon kuuluu lautanen ja muki. Se olisi pitkäaikainen lahja. Mitä te muut vauvojen äidit toivotte vauvoille lahjaksi? Tai mitä ylipäätään on lahjalistalla?

Periaatteessahan mitään leluja ei tarvisi, mutta jotenki tuntuu itsestä, että olisiko lapselle ankea joulu jos paketeista paljastuisi pelkästään vaatteita ja lakanoita... Ja tiedän, että ne lahjat eivät ole tärkeintä joulussa, mutta kyllä ne varmasti tuommoiselle pienelle lapselle valitettavasti ovat.

Kuusiteema jatkuu

Koska innostuin noista kuusista niin paljon olouoneen puolella, piti myös leikkihuoneseen saada oma kuusi. Tämän toteytin washiteipillä, koska se on helppo repiä seinästä irti joulun jälkeen. Kuusi ei ole mikään kamalan iso, mutta onpahan nyt edes jotain. Teippasin tämän eilen illalla ja aamulla Veeti ihmetteli, että miksi seinään on ilmestynyt kuusi. Sanoin, että joulutonttu on varmaan sen käynyt sinne yön aikana laittamaan.

Tämä alempi kuva antaa vähän osviittaa tuosta kuusen koosta. Tietty isompi olisi ollut luonnollisesti näyttävämpi, mutta pihinä en halunnut käyttää paljon tarroja! Kaikki tarrat on Teippitarhan valikoimista ja sopivasti myös jouluisia, vaikka en niitä jouluteipeiksi ole ostanutkaan. Hyllyn päällä myös uusin kirpparilöytö, eli tuo oikeanpuoleinen palikoidenkuljetusjuttu. En koskaan saanut ostettua semmoista Veetin ollessa pienempi ja nyt kun se tuli vastaan kirparilla muutaman euron hintaan, ei tarvinut miettiä kauaa. Ja kyllä Veetikin leikkii sillä välillä mielellään, että ei se ihan vauvalelu ollutkaan.