Pienennän näitä blogiin laitettavia kuvia aina, koska järkkärikuvat ovat todella isoja ja kuvatila loppuisi kesken. Näyttää kuitenkin, että nämä kuvat on jotenkin todella sumean näköisiä täällä. Minkä kokoisia kuvia te lataatte blogiin? Olisi kiva tietää, että mikä olisi semmoinen optimaalinen koko, että laatu ei kärsisi, mutta kuva ei veisi valtavaa tilaa.
Tällä hetkellä yritetään hakea aikaisempaa nukkumaanmenorytmiä Aavalle. Liekö tuo edes yhdyssana? Aavahan valvoisi mielellään puoleenyöhön ja itse illan torkkuna haluaisin, että nukkumaan laitettaisiin viimeistään kympiltä. Eilen saatiin Aava nukkumaan jo ysiltä ja tunnin päästä siitä söi vielä ja nukkui viiteen asti ennen ensimmäistä yösyöntiä! Unet riittivät aamulla myös ihan yhtä pitkään mitä silloinkin, kun nukkumaan mennään kolme tuntia myöhemmin. En vain ole keksinyt, että miten tuota rytmiä saisi käännettyä. Olen yrittänyt nyt olla tuolla pimeässä huoneessa ja silitellä vauvaa, mutta kun toinen ei viihdy makuullaan vaan liikkuvassa sylissä niin se on hieman haastavaa. Tällä hetkellä mies yrittää saada Aavan nukahtamaan. Olen niin pihalla tämmöisistä, koska Veeti oli se maailman helpoin vauva, jonka pystyi vain laittamaan sänkyyn ja se nukahti sinne. En kuitenkaan haluaisi mitään tapaa, missä nukahtaminen vaatii monen tunnin nukuttamisen..
Aava on alkanut hymyilemään paljon aiempaa enemmän ja juttuakin tulee. Kiire liikkua on valtava, kun tänäänkin todisti mummulle ja isotädille, että yrittää kovasti kääntyä muka selältä mahalleen. Käsi pirulainen vaan jää väliin vielä! Neuvolassakin tuumattiin, että varmaan aika aikaisin liikkuu, kun on niin kamalan jäntevä vauva jo nyt. Mun puolesta saisi köllötellä rauhassa paikoillaan ja aloittaa sen liikkumisen vasta sitten myöhemmin.
Nuo kummeilta saadut fanttilakanat on kyllä niin ihanat! Tykkään tosi paljon ja otinkin ne yksi päivä kuvaustaustaksi.
Otin Aavasta kuvan myös tuon pehmopupun kanssa ja ajattelin, että jos muistan, niin otan joka kuukausi Aavasta uuden kuvan pupun vierellä. Kuvista on sitten hauska katsoa, että miten tyttö on kasvanut! Harmi, että ei ole samanlaista kuvaa vastasyntyneenä ja kuukauden ikäisenä.
Olen myös huomannut räpsiväni aina kuvia kun toinen nukkuu. Mutta kun nuo nukkuvat vauvat on vaan niin lutusia.
Tällä viikolla meillä olikin yksi päivä oikein retroväriä päällä. Kiitos vaan Jenni bodeista, ne on just nyt passelit meille!
Nukkuessa pitää aina kamalasti venytellä välistä! Ja muuten tässä kuvassa huomaa, että kok kuva on jotenkin todella rakeinen!
